"Sen
Sillä katso: hän on se, joka on tehnyt vuoret ja luonut tuulen, joka ilmoittaa ihmiselle, mikä hänen aivoituksensa on, joka tekee aamuruskon ja pimeyden ja joka kulkee maan kukkulain ylitse - Herra, Jumala Sebaot, on hänen nimensä."
(Aamos 4:12-13)
KUKA ON VASTUUSSA?
Kuka on vastuussa silloin, kun seurakuntaan tulee väärä profeetta, joka johdattaa tuhat tai miljoona uskovaista eksyksiin ja lopulta helvettiin? Näin on aikojen kulessa tapahtunut useita kertoja ja näyttää siltä, että näin tapahtuu koko ajan eri tavoilla ympäri maailmaa. Eikä harhaanjohtajan tarvitse olla väärä profeetta, hän voi olla yhtä hyvin tiedemies, poliitikko, opettaja tai lääkäri. Eräs uskovainen nainen sanoi minulle, että sellaiset väärät profeetat ovat Jumalan kasvojen edessä vastuussa teoistaan. Niin ne tietysti ovatkin mutta on aivan selvää, että yksi ihminen ei voi kantaa vastuuta tuhansista ihmistä, eihän väärä profeetta voi kärsiä helvetissä tuhansien ihmisten edestä, hänellä on kärsimistä aivan tarpeeksi omasta edestäänkin.
Oikea vastaus otsikon kysymykseen on se, että sinä olet itse vastuussa itsestäsi. Sinä olet vastuussa siitä, mitä sinä uskot, keneen sinä luotat, miten sinä otat selvää asioista, millaisissa kokouksissa sinä kuljet, kuinka sinä huolehdit omasta jumalasuhteestasi. Uskovaisissa - ja varsinkin naisissa - on paljon sellaisia yksilöitä, joiden usko perustuu seurakunnan johtajien seuraamiseen ja kuuliaisuuteen johtajia kohtaan, he uskovat ikään kuin johtajien kautta Jumalaan. Parempi on uskoa suoraan Jeesukseen ja parempi on kasvattaa suora rukousyhteys Jumalaan. Jos johtajien perässä juoksijoita olisi vähemmän ja suurten profeettojen etsijöitä olisi vähemmän niin harhaprofeettojen työ muodostuisi paljon vaikeammaksi.
Tämä asia on vakava. Sinä et voi piilottautua kenenkään selän taakse vaan sinun on otettava itse vastuu omasta elämästäsi. Pari raamatunjaetta vahvistaa tämän ajatuksen:
Snl 4:23 Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.
Mk 13:5 Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Lk 8:18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
KIRKKO VAI PAIKALLISSEURAKUNTA?
Helluntailaisten keskuudessa on jo pitkään käyty keskustelua siitä, pitäisikö rekisteröityä kirkoksi vai pitäisikö säilyttää nykyinen paikallisseurakuntajärjestelmä. Minä olen ottanut kantaa tähän kysymykseen jo vuosia sitten mutta tässä vielä muutamia ajatuksia.
Hengellisestä heikkoudesta kertoo tämän kysymyksen kohdalla se, että helluntailaiset eivät näköjään kykene kysymään asioita enää Jumalalta. Vastausta tuohon kysymykseen haetaan neuvottelemalla valtion ja EU:n kanssa ja ehkä lopulta järjestetään äänestys seurakunnan sisällä.
Helluntaiseurakuntien kohtalonkysymykseksi muodostuu tässä niin kuin muissakin asioissa se, kuinka tosissaan helluntailaiset haluavat tietää Jumalan tahdon ja kunnioittaa sitä. Minua pelottaa, että tässä kysymyksessä niin kuin jo monissa muissakin kysymyksissä helluntaiseurakuntien johtajat kuuntelevat maailman ääntä mieluummin kuin Jumalan ääntä. Se merkitsee lopulta varmuudella seurakuntien tuhoutumista, joka voi tapahtua myös hitaasti seurakuntien muuttuessa luterilaisten tai katolisten seurakuntien kaltaisiksi. Aivan kuin helluntaiseurakunnat haudattaisiin elävältä!
Hengellisiin asioihin valtion ei tietenkään pidä antaa puuttua. Seurakunnan päätehtävä on huolehtia siitä, että sielut pelastuvat. Mikään sivistyksen levittäminen tai ihmisoppien levittäminen pakanoiden keskuuteen ei ole seurakunnan tehtävä. Seurakunta ei voi hyväksyä mitään esteitä, joita maallinen esivalta yrittää asettaa evankeliumin julistukselle. Tämä nyt on aivan itsestäänselvä asia. Eihän seurakunta voi ruveta taistelemaan Jumalaa vastaan. On syytä muistaa, että suurin osa uskoon tulleista ihmisistä on tullut uskoon alle kaksikymppisinä. Ei ole hyvä asia suostua sellaiseen käytäntöön, että alle kaksikymppisille ei julisteta evankeliumia.
Taloudellisissä vaikeuksissa niin kuin muissakin vaikeuksissa seurakunnan ja uskovaisten kannattaa luottaa Jumalaan ja odottaa apua Häneltä eikä maalliselta esivallalta. Ja vaikka apua ei tulisikaan niin silti on parempi luottaa Jumalaan. Eiväthän ihmiset voi meille muuta tehdä kuin korkeintaan tappaa meidät ja jos he sen tekevät niin taivaaseenhan sitä päästään sitä pikemmin. On varottava myös viimeiseen asti sitä, että katolinen kirkko yrittää saada kaikki kristilliset ryhmät EU:ssa valvontansa ja manipuloimisensa piiriin.