PÄIVITYS 14.05.99

"…..tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä mistä se tulee ja minne se menee. Näin on jokaisen Hengestä syntyneen laita. "

(Joh. 3:8)

UUDESTISYNTYMINEN

Itse Jeesus käyttää Raamatussa (Joh.3:1-9) ensimmäisen kerran käsitettä "uudestisyntyminen". Hän keskusteli silloin erään fariseuksen kanssa yöllä enemmän tai vähemmän salaisessa kokouksessa. "Mikä lihasta on syntynyt on liha ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki." Tuo fariseus, Nikodemus, oli ihmeissään sillä hän kuvitteli olevansa Jumalan lapsi sillä olihan hän israelilainen ja Aabrahamin jälkeläinen. Kuitenkin Jeesus sanoi hänelle, että hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa eikä päästä sinne sisälle, ellei hän uudestisynny ylhäältä.

Kyllä uudestisyntyneitä ihmisiä oli jo Vanhan Testamentin aikana mutta heistä käytetään siellä muita nimityksiä, puhutaan Hengen tulemisesta ihmiseen, Hengen voitelusta, Jumalan yhteydessä vaeltamisesta, armosta, joka on parempi kuin elämä jne..

Uudessa Testamentissa uudestisyntymistä kuvataan monilla tavoilla ja eri seurakunnat ovat omaksuneet omat käytäntönsä. Jotkut puhuvat uskoon tulosta, jotkut parannuksen tekemisestä, jotkut liitosta ihmisen ja Jumalan välillä, jotkut syntien anteeksisaamisesta, jotkut omantunnon pesusta, jotkut armon vastaanottamisesta. Yleensä he tarkoittavat sillä juuri uudestisyntymistä.

Ihmisestä ei tule Jumalan lasta opiskelemalla, hyviä tekoja tekemällä tai perinteitä noudattamalla. Ihmisestä tulee Jumalan lapsi siten, että hänen henkensä uudestisyntyy Jumalan Hengestä. Synti on kuolettanut ihmisen hengen ja suhteen Jumalaan. Siksi sen täytyy uudestisyntyä. Se vanha henki palveli Saatanaa, tämä uusi henki palvelee Jumalaa. "Katso, vanha on kadonnut, uusi on sijaan tullut", sanotaan Raamatussa.

Pelastus koskettaa ihmisen henkeä, sielua ja ruumista. Henki uudestisyntyy, sielu pestään puhtaaksi synneistä Jeesuksen verellä ja ruumis nousee ylös kuolleista kerran. Näitä asioita ei voi tajuta ennenkuin ne on itse kokenut. Siksi en teoretisoi tässä tämän enempää.

Uudestisyntymisen mahdollisuus tarkoittaa oikeastaan sitä, että meillä on tilaisuus valita, haluammeko elää Jumalan yhteydessä vai emme. Parannuksen tekeminen syntielämästä kuuluu tietysti myös yhtenä osana uudestisyntymiseen mutta siinäkään ei ihmisen tarvitse taistella yksinään vaan Jumala antaa voiman tulla Jumalan lapseksi ja voiman hylätä syntielämän.

Kun uudestisyntymisen ihme on koettu, tulee siitä siinä silmänräpäyksessä todellisuus. Ihminen tietää uudestisyntyneensä. Muutos on havaittavissa. Jumalan Henki alkaa vaikuttaa ja usko alkaa kasvamaan. Koko ajan eteen tulee uusia asioita, jotka vaativat omat kasvukipunsa ja taistelunsa. Hengellinen elämä tarkoittaa oikeastaan ihmisen ja Jumalan välistä kanssakäymistä. Se merkitsee "isä-lapsi"-suhdetta mutta myös "palvelija-Herra"-suhdetta. Jumalan tarkoitus on tietysti kasvattaa lapsensa täysikasvuisiksi ja tasa-arvoisiksi ihmisiksi, Jumalan kuvan kaltaisiksi.

Uudistuminen on eri asia kuin uudestisyntyminen. Uskoon tullut ihminen tarvitsee kyllä päivittäin henkensä uudistusta, mikä tarkoittaa ajatusmaailman ja päämäärien päivittäistä tarkentamista, puhdistamista ja voimistamista Sanan ja rukouksen avulla. Uudistuminen kuuluu normaaliin uskonelämän kasvuun, sitä voidaan verrata syömiseen tai suihkussa käymiseen.

Jumalan armotarjous on hyvin monipuolinen, kestävä ja pitkäikäinen, se kestää koko iankaikkisuuden. Kun minä aikoinani tulin uskoon tapahtui se siten, että minä tutustuin ensin asioihin Raamatun avulla - varsinkin Uusi Testamentti oli hyvin selvä ja valaiseva - ja samalla minä myös yritin rukoilla, vaikka en osannutkaan rukoilla. Jumala alkoi kuitenkin puhua minulle ja kertomaan miten minun tulisi rukoilla, erityisen tarkka Hän oli siitä, että synnit tuli tunnustettua. Syntyminen saattaa olla hieman pelottava kokemus -sitä se on varmaan kaikille lapsille - mutta se on myös riemastuttava kokemus.