VALINTASIVULLE

 

 

"Minä olen asettanut sinut kansani koettelijaksi, suojavarustukseksi, että oppisit tuntemaan ja koettelisit heidän vaelluksensa.
Kaikki he ovat pääniskureita, liikkuvat panettelijoina, he ovat vaskea ja rautaa, ovat kelvottomia kaikki tyynni.
Palkeet puhkuvat, tulesta lähtee vain lyijyä. Turhaan on sulatettu, pahat eivät ole erottuneet.
Hylkyhopeaksi heitä sanotaan, sillä Herra on heidät hyljännyt."
Jer. 6:27-29

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

UHRATTIINKO VAI TELOITETTIINKO JEESUS?

Viime aikoina olen keskustellut useiden eiuskovaisten ja uskovaistenkin kanssa, jotka ovat jotenkin rinnastaneet Jeesuksen kuoleman pakanallisiin uhrimenoihin. Tätä asiaa on nyt pakko selventää. Nimittäin ilmeisesti on tapahtunut niin, että jo Adamin ajoista lähtien kaikki ihmiset ovat tienneet, että veriuhrilla tulee olemaan tärkeä merkitys ihmisten pelastumisessa, mutta pakanat, joilta on puuttunut tarkka tieto Jumalan tahdosta, ovat mielikuvituksessaan vääristäneet asiat aika pahasti.

Moniin pakanauskontoihin kuuluvat ihmisuhrit vielä tänä päivänäkin, vaikka niistä ei niin suuresti huudellakaan ympäriinsä. Varsinainen ongelma onkin se paha ja syyllinen olo, joka ajaa ihmiset epätoivoisiin tekoihin, mistä se paha olo sitten tulee. Ehkäpä lukija ei ole koskaan kokenut synnintuskaa, syyllisyyttä tai pahaa oloa tai Saatanan painostusta ja riivaajahenkien hyökkäyksiä niinkuin ne epätoivoiset pakanat, jotka uhraavat pieniä lapsiaan, saadakseen edes väliaikaisen rauhan sydämeensä. Oikean Jumalan vastaus tuollaisille pakanaihmisille on, että mitään uhreja ei tarvita, koska Jeesus on jo antanut täydellisen ja kertakaikkisen uhrin. Jumala haluaa lopettaa kaiken sairaan ja tarpeettoman uhraamisen, sillä ei ihmisten uhraaminen mitään auta. Jeesuksen kuolema oli eri asia kuin kenenkään toisen ihmisen kuolema sillä Jeesus pystyi antamaan täydellisen ja puhtaan uhrin, joka kelpasi syntiuhriksi. Me muut ihmiset olemme rikkinäisiä, saastaisia ja kelvottomia (ilman Jeesusta) ja siksi ihmisen uhraaminen ei koskaan voi olla mikään pätevä tai puhdas uhri vaan se olisi saastainen ja epätäydellinen ja turha uhri.

Vanha Testamentti kieltää kaikki ihmisuhrit, tässä yksi esimerkki: (3Ms 20:2) "Sano israelilaisille: Jos joku, kuka tahansa israelilainen tai muukalainen, joka asuu Israelissa, antaa lapsiansa Molokille, hänet rangaistakoon kuolemalla; maan kansa kivittäköön hänet." Jumala esti Aabrahamiakin uhraamasta omaa poikaansa, kun oli ensin koetellut hänen uskollisuuttaan. Kun Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa, siihen liittoon ei kuulunut mitään uhreja Aabrahamin puolelta, vaan liiton voimassapitäminen jäi kokonaan Jumalan vastuulle.

Jeesuksen ristinkuolemassa on selvästi havaittavissa kaksi tasoa, toisaalta inhimmillinen ja maallinen taso ja toisaalta hengellinen Jumalan taso. Nämä tasot on syytä pitää erillään sillä jos ne sekoitetaan, saadaan aikaiseksi niin vaikeita ja omituisia kysymyksiä, että en minä ainakaan niihin vastaa. Voitaisiin esim. kysyä, miksi Jumala ei estänyt Jeesuksen kuolemaa, tai yhtä hyvin, miksi Jumala ei estänyt syntiinlankeemusta.

Kaikkein tärkeintä on tässä yhteydessä huomata se, että maallisella tasolla Jeesusta ei uhrattu minkään uskonnollisen rituaalin mukaan. Jeesus teloitettiin oikeusmurhan seurauksena ristillä juutalaisten ja roomalaisten toiminnan seurauksena. Jeesus kuoli roomalaisen teloitustavan mukaan eikä minkään juutalaisen uhrimenon mukaan.

Jumalan tasolla, hengellisellä tasolla tapahtui kuitenkin uhraaminen siinä mielessä, että Jumala uhrasi oman poikansa muiden lastensa puolesta. Jumala hyväksyi Jeesuksen kuoleman uhriksi meidän puolestamme. Inhimmillisellä tasolla Jeesus ei olisi halunnut kuolla mutta Jumalana hän tiesi kuolevansa ja myös nousevansa ylös kuolleista, ja hän tiesi, että paljon ihmisiä tulee pelastumaan hänen kauttansa. Jeesus eli puhtaan elämän ja hän kuoli myös puhtaalla tavalla eikä minkään sairaan uhraamisvimman tuloksena.

Jeesuksen ristinkuoleman merkitystä ei voi ymmärtää, ennenkuin sen on kokenut omalla kohdallaan, sillä sitä ei ole tarkoitettukaan järjellä vaan sydämellä ymmärrettäväksi. Ihminen tulee uskoon, kun hän saa syntinsä anteeksi ja hänet pestään Jeesuksen verellä, samalla ihminen siirtyy kuolemasta elämään ja pimeydestä valkeuteen hengellisessä mielessä, silloin hän sen käsittää.

TUNTEET JUMALANA

Olen huomannut, että uskovaisten joukossa on aika paljon ihmisiä, jotka kuvittelevat, että tunteet ovat sellainen alue, jonne Jumalaakaan ei haluta päästää vaan ne halutaan pitää omina asioina. Monet korottavat tunteensa Jumalankin yläpuolelle ja tekevät tunteistaan jumalan itselleen. Näin he joutuvat hyvin ailahtelevaisen, epävarman, rikkinäisen ja julman jumalan uhreiksi ja joskus vanhuudessaan elämänsä raunioilla he sitten vihoittelevat elämänsä epäonnistumisia oikealle Jumalalle, jolla ei ole ollut mitään tekemistä epäonnistumisten kanssa.

Sielunvihollinen käyttää hyväkseen tuollaisia haihattelijauskovaisia hyökkäämällä juuri tunteiden kautta. Kun pitäisi ruveta johonkin tärkeään hengelliseen työhön, vihollinen järjestää "rakastumisen", joka riittää syyksi olla tekemättä mitään. Tunteiden kautta ihmiset on myös helppo masentaa ja ahdistaa niin, että he eivät pysty mihinkään hyödylliseen tarttumaan käsiksi, elämän hallinta häviää ja hengellinenkin elämä kärsii tai kuihtuu pois. Näin ei pääse käymään, jos sinä luovutat tunteesikin Jeesukselle, hän kyllä tietää mitä sinä tarvitset ja hän pystyy lahjoittamaan sinulle rikkaan ja täyteläisen elämän tunteidenkin alueella.

EDELTÄMÄÄRÄÄMISESTÄ JA ROBOTTIUSKOVAISISTA

Olen löytänyt uskovaisten joukosta aivan viime aikoina sellaisiakin yksilöitä, jotka kiivaasti puolustavat edeltämääräämisoppia. Tämän aiheen minä olen käsitellyt pääpiirteittäin jo aikaisemmin. Minä en kannata edeltämääräämisoppia eikä tunnu Jumalakaan kannattavan. Raamatussa on selvät jakeet, jotka osoittavat, että Jumala ottaa huomioon ihmisen omat valinnat.

Käsitellään nyt tässä pari raamatunjaetta tämän aiheen tiimoilta.

(Room 8:29-30) "Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;

8:30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut."

Näissä jakeissa puhutaan aivan selvästi uskovaisten ihmisten kasvusta. Hän on kutsunut, hän on vanhurskauttanut, hän on kirkastanut, hän on määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi. Näissä jakeissa ei ollenkaan puhuta siitä, ketkä pelastuvat ja ketkä eivät vaan näissä jakeissa puhutaan siitä, että kaikki uskovaiset on määrätty kasvamaan (hengellisesti) Jeesuksen kuvan kaltaisiksi. Meitä ei ole siis määrätty kasvamaan Paavo Lipposen eikä Janita Frostellin kaltaisiksi.

(Room 9:20-24) "Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

9:21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?

9:22 Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,

9:23 ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?

9:24 Ja sellaisiksi hän myös on kutsunut meidät, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista."

Näissä jakeissa puolestaan ei sanota, että Jumala olisi määrännyt jonkin ihmisen vihan astiaksi vaan ihminen itse aiheuttaa sen vihastuttamalla Jumalan. Näyttää siltä, että apostoli Paavali on ollut itse hyvin kiinnostunut tästä aihepiiristä, hän esittää sitä paitsi tämän aiheen ikäänkuin kysymyksen muodossa eikä selvänä Jumalan käskynä. Paavalilla ei selvästikään ole ollut aikaa miettiä näitä asioita aivan loppuun saakka, hän käyttää monimutkaista ja epävarmaa esitystapaa. Raamatussa monessa eri paikassa korostetaan ihmisen omaa valintaa, ihminen voi valita Jeesukseen pelastajakseen ja Jeesuksen kautta sitten pelastetun hengellisessä kasvussa toteutuvat monet ennalta tiedetyt tai määrätyt asiat, jotka toteutuvat kaikille uskovaisille..

Nykyaikana on putkahtanut esille myös robottiuskovaisia, jotka ovat selvästi läheistä sukua "ennaltamäärätyille" uskovaisille. Robottiuskovaiset elävät koko ajan suorassa voitelussa, jolloin Jumala ohjaa jokaista heidän tekoaan ja ajatustaan. He eivät luota mihinkään vanhentuneeseen Jumalan Sanaan kuten Raamattuun vaan he haluavat aina Jumalalta täsmällisen ja uuden ilmoituksen jokaista tilannetta varten erikseen. Raamatun jakeiden muistaminen on ankarasti kielletty heidän keskuudessaan ja oman järjen käyttöä ei sallita. Kaikki tulee suoraan Jumalalta juuri sillä hetkellä kun sitä tarvitaan. Heiltä voitaisiin oikeastaan leikata pää pois kokonaan ja asentaa tilalle antenni, jonka kautta Jumala antaa käsille ja jaloille tarvittavat komennot. Siitä nimitys robottiuskovaiset. Tässä herää tietysti kysymys, miksi Jumala oikeastaan loi ihmisen ja millaiseksi loi. Minä luulen, että "ennaltamäärätyt uskovaiset" ja robottiuskovaiset yrittävät teorioidensa avulla vain paeta vastuutaan ihmisinä ja Jumalan palvelijoina.

RUKOILKAA, ÄLKÄÄ JANKUTTAKO!

Raamatussa kyllä sanotaan, että rukoilkaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa sitä, että rukoilla saa koko ajan mutta rukousaiheet vaihtuvat koko ajan. Mielestäni se ei tarkoita sitä, että pitäisi jankuttaa Jumalalle jostain asiasta niin kauan, että Jumalan olisi pakko vastata. Jotkut uskovaiset tuntuvat lisäksi kuvittelevan, että he voivat ikäänkuin ansaita Jumalalta jotain jankuttamalla tarpeeksi kauan.

(Luuk 18:1-8) "Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

18:2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

18:3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.

18:4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,

18:5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."

18:6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!

18:7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?

18:8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

(Matt 6:7-15) "Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.

6:8 Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.

6:9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

6:10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;

6:11 anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;

6:12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidänvelallisillemme;

6:13 äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, [sillä sinun on valtakunta ja voima jakunnia iankaikkisesti. Amen.]

6:14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;

6:15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne."

Hyvä perussääntö kaikessa rukouksessa on, että rukous menee aina oikein silloin, kun Pyhä Henki saa ohjata rukousta.