"Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhuskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti."
Dan 12:3
LAHJAKSI OLETTE SAANEET, LAHJAKSI ANTAKAA!
"Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa." (Matt 10:8).
Jeesus tuo tässä esille hyvin tärkeän periaatteen, joka koskee kaikkea hengellistä työtä. Jumala ei nimittäin anna vastalahjoja vaan hän antaa pelkästään lahjoja ja hän odottaa meidänkin toimivan samoin. Tunnen monia uskovaisia, jotka eivät ole ollenkaan sisäistäneet tätä totuutta, vaan he palvelevat Jumalaa tai uhraavat hänelle vielä tänäpäivänäkin vastalahjojen toivossa. Olen jopa kuullut saarnattavankin siihen tyyliin, että kunhan sinä annat Jumalalle satasen, niin Jumala kohta heittää sinulle tonnin takaisin. Säälittävää ja harhaoppista opetusta! Jos me voisimme ostaa Jumalalta jotain niin silloinhan ei armoa enää tarvittaisikaan eikä armolahjoja.
Jumala nauttii antamisesta ja auttamisesta ja hän tuntee iloa antaessaan ja hän toivoisi ihmistenkin oppivan saman mielenlaadun. Jumala ei kadu lahjojaan eikä antamistaan eikä hän huutele perään vastalahjojen toivossa. Jos vastalahjojen periaate olisi voimassa niin silloinhan tilit Jumalan kanssa eivät olisi koskaan tasoissa vaan aina olisi toinen osapuoli saamassa ja toinen velkaa. Nyt kun vastalahjojen periaate ei ole voimassa, ovat tilit aina tasoissa Jumalan kanssa.
Tiedän kyllä, että tätäkin totuutta vastaan löytyy vastaaansanojia ja hekin käyttävät Raamattua perusteluna. Joissakin kohdissa Raamatussa puhutaan kymmenyksistä siten, että asian voi käsittää väärinkin. Kymmenykset on hyvä ja oikein antaa Jumalalle mutta ei pakosta vaan vapaaehtoisesti. Kymmenykset annetaan Jumalalle eikä seurakunnalle ja hänellä pitää myös olla päätösvalta kymmenyksien käyttämisestä. Jos näin ei ole, on seurakunta asettanut Jumalan holhoustilaan, koska hänelle ei anneta omia rahojaan käyttöön vapaasti.
Haastatellessani helluntailaisia on käynyt ilmi, että helluntailaiset omistavat ainakin oman arvionsa mukaan noin kaksi armolahjaa jäsentä kohti. Tuhannen henkilön seurakunnassa on siis noin 2000 armolahjaa. Hyvällä syyllä voimme olettaa, että tuollaisessa seurakunnassa on ainakin 100 parantamisen armolahjaa. Miksi nuo armolahjat eivät kuitenkaan toimi seurakunnissa? Kuka on sammuttanut Hengen tulen? Miksi kokouksissa yleensä vain yksi ukko pitää ylipitkän puheen eikä muut osallistu kokouksen kulkuun? Eikö olisi jo aika päästää Pyhä Henki kahleista ja antaa hänen johtaa kokouksia apostolisen ajan tyyliin!
"Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut (profeetat) arvostelkoot;
mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta." (1.Kor. 14:26-31)
Huomautan vielä, että vaikka armolahjoja nimitetäänkin Pyhän Hengen armolahjoiksi niin ne ovat kuitenkin alunperin lahjoja Jeesukselta tai Isältä seurakunnalle. "Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille." (Joh 16:13-15).
Pyhä Henki tosin jakaa armolahjat oman tahtonsa mukaan.
"Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo." (1.Kor 12:7-11).
Seurakunta on Kristuksen ruumis ja siinä on tai pitäisi olla kaikki ruumiin jäsenet. Pyhä Henki ei ole mikään typerys niin että hän jakaisi vain yhtä armolahjaa kaikille seurakunnan jäsenille vaan hän pyrkii tietysti antamaan seurakunnalle kaikki tarvittavat jäsenet. "Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä,niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä; ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on." (Room 12:4-6). Nykyaikana vaikuttaa usein siltä, että seurakunnassa ei olekaan kaikkia jäseniä eikä kaikkia armoituksia vaan siellä on vain yksi iso suu, joka on aina äänessä. Ei ole käsiä, jotka parantaisivat sairaita, ei ole jalkoja, jotka menisivät ahdistettujen ihmisten luo, ei ole korvia, jotka kuulisivat ihmisten hädän, ei ole sydäntä, joka tuntisi hätää helvettiin menevien ihmisten puolesta. Ei ole silmiä, jotka näkisivät eikä aivoja, jotka ymmärtäisivät. On vain se suuri suu, joka haluaa aina pälpättää.