3

…sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä….Ps.4:8

Yksittäisistä armolahjoista on saatavissa melko paljon tarkkaakin tietoa. Kaikkiin armolahjoihin liittyy kuitenkin yleistietoutta, jota ei yleensä tuoda esille. Armolahjojen käyttäjille nämä perustiedot ovat silti kallisarvoisia.

Armolahjat ovat kuin pieniä kukan taimia, joita Jumala antaa ihmisille. Tarkoitus olisi se, että ihminen pitäisi huolta taimistaan, kasvattaisi ja huolehtisi niistä. Oikein ja hyvin kasvatettu armolahja voi kehittyä yhtä kauniiksi ja kypsäksi kukaksi kuin alkuperäinen kukka on. Ihmisestä voi siis armolahjan käyttäjänää tulla yhtä voimakas ja täydellinen kuin Jumalakin on, ainakin teoriassa. On muistettava, että Jumalalla on ikuisuuden mittainen etumatka kukkien kasvattamisessa.

Jos armolahjaa ei ravita oikein eikä rikkaruohoja kitketä pois sen ympäriltä, se voi kuolla tai jäädä kitukasvuiseksi. Tällaista armolahjaa on usein vaikea erottaa rikkaruohojen seasta. Hyvin toimivasta armolahjasta kaikki voivat nähdä, mikä se on ja kuinka se toimii.

Vaikka armolahjat ovatkin jumalallista alkuperää, on hyvienkin armolahjojen toiminnassa puutteita kasvukivuista ja inhimmillisestä osapuolesta johtuen. Tätä ei pidä kuitenkaan pelätä, vaan kärsivällisesti on vain odotettava kukan kasvamista Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen virvoittavassa vaikutuksessa. Puutteita saa esiintyä, vääristymiä ei.

Ihmisestä ei tule Jumalaa, vaikka hänellä olisi mitä tahansa armolahjoja. Jumala on aina Jumala ja ihminen on ihminen. Jumala on Jumala koko maailmankaikkeudessa ja taivaassakin, ihminen voi parhaimmillaan olla Jumalan sijainen vain pienissä omissa ympyröissään. Jumala kyllä haluaisi toimia jokaisen armolahjankin välityksellä mutta se ei tarkoita sitä, että Hän läheskään aina onnistuisi siinä. Tästä syystä Jumala joutuu usein käyttämään monia eri armolahjojen käyttäjiä saman tehtävän suorittamiseen.

Armolahjat on annettu ihmisille, jotta ihmiset voisivat niiden avulla yliluonnollisella tavalla palvella Jumalaa, palvella lähimmäisiään ja palvella omaa sieluaankin sekä voisivat taistella Saatanaa vastaan. Ne ovat hengellisiä lisävarustuksia.

Armolahjat ovat väliaikaisia mutta rakkaus pysyy. Kannattaa siis tavoitella Jumalan rakkautta ja sielunpelastusta mieluummin kuin armolahjoja. Myös on sanottu Raamatussa, että Pyhä Henki pysyy ihmisessä iankaikkisesti, vaikka armolahjat lakkaavatkin toimimasta siinä vaiheessa, kun uskovainen pääsee taivaaseen.

Armolahjoihin liittyy kaksi tärkeää asiaa, jotka usein unohtuvat. Ensinnäkin ne ovat lahjoja.’Mitä sinulla on, mitä et olisi lahjaksi saanut?’ sanotaan Raamatussa, ja myös: ‘Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!’ Toiseksi ne ilmentävät Jumalan armoa. Armoa ei voi ostaa eikä ansaita. Armo toimii omasta halustaan vapaaehtoisesti.

Armolahjat ovat moninaiset kuten viisauden sanat, tiedon sanat, usko, voimalliset teot, profetoiminen, henkien arvostelu, näkyjen ja ilmestyksien ja sanomien (=profetioiden) saaminen, kielilläpuhuminen, kielten selittäminen, terveeksitekemisen lahjat, kyky kehoittaa, opettaa, johtaa, uhrata varoistaan, harjoittaa laupeutta, hoitaa virkaa, hoitaa sieluja jne. Seurakunta on terve silloin, kun kaikki Hengen armoitus toimii seurakunnassa tasapuolisesti, siis mitään armolahjaa ei koroteta toisten yläpuolelle.

Niinkuin armo itsessään merkitsee uutta mahdollisuutta hengellisesti kuolleelle, niin myös armolahjatkin usein välittävät uuden mahdollisuuden ihmiselle. Profetia näyttää uuden tien eksyneelle, terveeksitekemisen lahja antaa uuden mahdollisuuden sairaalle, arvostelemisen lahja paljastaa mädännäisyyden ja tuo uutta ryhtiä ja lujuutta seurakunnan toimintaan.

Armolahjoja on mahdollista käyttää väärin niinkuin nykyaikana paljon tapahtuukin ja niinkuin Raamattukin monessa kohdassa varoittaa. Seurakuntien vanhemmistojen vastuulla on valvoa ja kasvattaa seurakuntalaisia armolahjojen terveeseen ja voimakkaaseen käyttämiseen. Jos vanhemmisto ei hoida tehtäviään tällä alueella ja armolahjat pääsevät vinoutumaan, voi siitä olla seurauksena koko seurakunnan toiminnan vääristyminen ja saastuminen.

Armolahjojen väärän ja väkinäisen käyttämisen avulla ei voida pakottaa Pyhää Henkeä toimimaan, esim kielillä puhumisen avulla ei voida pakottaa Pyhää Henkeä täyttämään puhujia tai väärien profetioiden avulla ei voida pakottaa Jumalaa toimimaan niiden mukaan. Tiedon sanojen avulla voidaan kyllä saada selville jokin sairaus, mutta sitä ei kuitenkaan voida parantaa tiedon sanojen avulla. Myös tietäjähengen avulla on mahdollista saada selville sairauksia mutta ei kuitenkaan voida parantaa niitä.

Jostain syystä viimeaikoina on alkanut esiintymään yhä enemmän armolahjojen väärinkäytöksiä. Tavallista on esim. sellaisen profetian tuleminen, joka julistetaan koko seurakunnalle, vaikka se koskisi selvästi vain yhtä ihmistä. Raamatussa yksityishenkilöille tulleet profetiat on aina esitetty suoraan ko. henkilölle. Kun tuollainen profetia esitetään kokonaiselle seurakunnalle, on siitä tavallisesti seurauksena se, että puolet seurakunnasta kuvittelee sen tulleen juuri itselleen. Tuollaisia profetioiden paikkansapitävyyden toteaminen jälestäpäin on lisäksi lähes mahdotonta.

TERVEEKSITEKEMISEN LAHJA

Terveeksitekemisen armolahjaan kiinnitetään suuri huomio sekä seurakunnan sisä- että ulkopuolisten toimesta. Raamattu ei anna tästä aiheesta niinkuin ei yleensä muistakaan aiheista selvää teoriaa siitä, kuinka terveeksitekemisen armolahjan tulisi toimia. Raamattuhan ei olekaan mikään teoreettinen kirja vaan se ainoastaan kertoo meille, kuinka asiat ovat käytännössä tapahtuneet. Raamatuntutkijat ovat sitten pyrkineet kertomuksien perusteella muodostamaan teorioita niinkuin minäkin nyt yritän tehdä.

Raamatun mukaan Jumala voi vahvistaa oman sanansa parantamalla sairaita esim. siten, että potilas voi istua raamattutunnilla kuuntelemassa opetuksen sanaa ja Jumala voi vahvistaa tuon opetuksen ihmeteon avulla. Tai potilas saattaa kuunnella kehoituksen sanaa ja toimiessaan sen mukaan hän paranee. Yhtä hyvin Jumala voi joskus vahvistaa tiedon sanat parantumisen kautta. Tällaisissa tapauksissa on siis kysymyksessä paraneminen Jumalan sanan todenperäisyyden vahvistamiseksi, kysymyksessä ei ole parantamisen armolahjan toimiminen.

Paranemisia voi tapahtua voimatekojen armolahjan välityksellä. Voimateko on kysymyksessä silloin, kun tapahtuu uuden luomista, esim. potilas saa kokonaan uuden silmän tai jalka kasvaa pituutta. Voimatekojen armolahjaa voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, sen avulla Jeesus esim. tyynnytti myrskyn.

Uskon lahjan käyttäminen voi sekin johtaa sairaiden paranemiseen. Pitkä rukoustaistelu on hyvä esimerkki uskon lahjasta. Toiseksi esimerkiksi voimme ottaa sen halvaantuneen potilaan, jolla Pietari näki olevan uskon tulla terveeksi ja joka uskonsa mukaan myös parani heti.

Neljänneksi on sitten vielä se terveeksitekemisen armolahja. Mielestäni tämän armolahjan käyttäjällä täytyy olla myös kyky yliluonnollisella tavalla tietää milloin Jumala haluaa jonkin ihmisen parantaa. Tätä lahjaa niinkuin muitakaan lahjoja ei saisi käyttää sattumanvaraisesti hakuammuntaperiaatteella vaan vain silloin, kun Jumalan Henki siihen selvästi kehoittaa.

Minä en voi kieltää Jumalaa eikä kukaan muukaan voi kieltää Häntä parantamasta sairaita. Minun Jumalani on kuitenkin järkevä ja luotettava Jumala. Hän ei valehtele sairaille. Siksi kaikesta epämääräisestä luulottelusta ja vouhottamisesta ja armolahjojen väärinkäytöksistä on päästävä eroon seurakunnissa. Pelleily armolahjojen alueella muodostuu helposti sielunpelastuksen esteeksi sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka ovat tottuneet käyttämään aivojaan ja jotka näkevät helposti koko teatterin läpi.

KIELILLÄPUHUMISEN LAHJA

On olemassa kahta erityyppistä kielilläpuhumista - kielilläpuhuminen Pyhän Hengen täyteyden merkkinä ja kielilläpuhuminen armolahjana. Ihminen voi tuhat kertaa elämässään täyttyä Pyhällä Hengellä ja sen merkiksi hän voi puhua kielillä jonkin aikaa. Tällaista kielilläpuhumista ei ole kielletty Raamatussa. Usein tapahtuu kokouksissa, että Pyhä Henki lankeaa koko joukon ylle ja silloin monet puhuvat kielillä yhtä aikaa. Tärkeää tässä on se, että Pyhä Henki valtaa ensin ihmiset ja sen jälkeen tapahtuu kielilläpuhumista.

Kielilläpuhuminen armolahjana liittyy tavallisesti johonkin muuhun armolahjaan esim. profetian tai rukoilemisen armoitukseen. Pelkkä irrallinen kielilläpuhumisen armolahjan käyttäminen kokouksissa ilman selittäjää on kiellettyä. Kielilläpuhumisen armolahja on Raamatun selvän ilmoituksen mukaan annettu ihmisen oman hengellisen elämän rakentamiseksi.

Käytännössä kielillepuhumisen armolahjasta on tullut yksi pröystäilemisen väline seurakunnassa. Sitä pidetään jonkinlaisena hengellisen elämän mittarina. Mittarin viisaria luetaan kaiken kukkuraksi väärinpäin. Hengellisistä lapsista on tehty aikuisia ja aikuisista lapsia.

Kielilläpuhumisen armolahjaa voidaan verrata rakennustelineisiin, joiden avulla hengellistä rakennusta rakennetaan. Alkuvaiheessa, kun rakennusta rakennetaan, tarvitaan paljon telineitä (=kielilläpuhumista). Loppuvaiheessa, kun rakennus on valmis tai lähes valmis, telineitä ei enää niinkään tarvita.

Ylenmääräinen kielilläpuhuminen on siis merkki siitä, että rakennus on vielä pahasti kesken. Kuitenkin seurakunta ‘arvostaa’ näitä keskeneräisiä rakennuksia. Sensijaan valmiita rakennuksia (=kypsyneitä ihmisiä) ei arvosteta eikä heitä käytetä seurakuntatyössäkään, koska he eivät pyri herättämään huomiota ylenmääräisellä kielilläpuhumisella.

Tarkoitus ei ole estää kielilläpuhumista. Ei niin tehnyt apostoli Paavalikaan. Paavali puhui itse kielillä enemmän kuin ehkä kukaan muu yksin ollessaan, esim. kävellessään lähetysmatkoillaan.

Tavallinen ihminen saa ehkä rakennetuksi tavallisen ‘omakotitalon’ kielilläpuhumisen kautta. Apostoli Paavali rakensi hengellisestä huoneestaan pilvenpiirtäjän. Hänen hengellistä kypsyyttään ja hänen sielunhoitotaitojaan kuvastaa hyvin se, että hän näki hengellisen pilvenpiirtäjänsä huipulta hengellisen kiikarinsa avulla tarkasti ihmisten sydämiin tuhansien vuosien päähän jopa tarkemmin kuin moni näkee vieläkään:"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia, heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta. Sillä niitä ovat ne, jotka tungettelevat taloihin ja pauloihinsa kietovat syntien rasittamia ja monenlaisten himojen heiteltäviä naisparkoja, jotka aina ovat opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden tuntemiseen. Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä." (2.Tim.3:1-8).

Me elämme juuri edellä kerrottua aikakautta. Tuo profetia pitää tulkita siten, että Paavali tarkoittaa tässä uskovaisiakin ihmisiä..

VIISAUDEN LAHJA

Jokainen uskovainen pystyisi varmaan pitämään Raamattutunnin aiheesta ‘Viisaus’ sillä Raamattu käsittelee tätä aihetta paljon. Viisaus on yksi niistä lahjoista, joita Jumala on kautta aikojen jakanut omille palvelijoilleen. Minä yritän tuoda tällä kerralla esille viisaudesta jotain sellaista, jota ei tavallisesti oteta saarnan aiheeksi.

Kaikki ihmiset eivät välitä Jumalan lahjoista ja niinpä uskovaistenkin joukkoon on jäänyt typeryksiä. Lohdullista on tietää se, että Jumalan armo ei lopu tyhmienkään ihmisten kohdalla, mitä osoittaa sekin armelias Raamatun totuus, että ‘tyhmäkin käy viisaasta niin kauan kun hän tajuaa olla hiljaa’. Tämäkään neuvo ei tosin mene läpi kaikkien kohdalla.

Danielille Jumala antoi taidon käsittää kaikki kirjoitukset ja kaiken viisauden ja taidon ymmärtää kaikkinaiset näyt ja unet. Danielin havaittiin olevan kymmentä kertaa etevämpi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko valtakunnassa oli. (Hes.28:3) osoittaa kuitenkin, että pahuuden ruhtinas on vielä viisaampi kuin Daniel.

Daniel oli riittävän viisas tajutakseen, että hänen ei kannata taistella pahuutta vastaan viisauden avulla. Danielin aseina olivat rukous, paastot ja kuuliaisuus. Nämä aseethan ovat kaikkien uskovaisten käytettävissä ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Näitä aseita minä suosittelen uskovaisille. Kuuliaisuus on enemmän kuin uhri, sanotaan Raamatussa.

Jeesus itse oli ja on viisas ja Hän vaatii opetuslapsiaankin olemaan ‘älykkäitä kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset’. Käärmeen älykkyys on notkeaa ja olosuhteisiin sopeutuvaista. Kaavamaisuus ja farisealaisuus on älykkyyden tappamista ja tahallista jättäytymistä vihollisen pommituksen kohteeksi.

Viisaus ei pelasta ihmistä, se on vain yksi ase, vaikutuskeino monien joukossa. Aina viisauskaan ei auta. Jeesus sanoi:" Minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette ja toisia te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin." Vaikka Jeesus tiesi, että viisaus ei auta niin kuitenkin hänestä oli oikeudenmukaista ennen tuomioita lähettää palvelijansa suorittamaan epätoivoisen tehtävänsä.

HENKIEN ARVOSTELEMISEN ARMOLAHJA

Me elämme harhaoppien ja Raamatun väännöksien kulta-aikaa. Tällaisena aikakautena henkien arvostelemisen armolahjan merkitys korostuu. Tästä armolahjastakin on olemassa vääristyneitä odotuksia ja opetuksia. Yleisesti kuvitellaan, että henkien erottamisen armolahjaa käytettäisiin nimenomaan ja ainoastaan riivaajien ulosajamiseen. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Raamatun esimerkkien valossa me näemme, että riivaajien ulosajamisen valtuutus on annettu kaikille Jeesuksen opetuslapsille. Jeesushan lähetti opetuslapset kaksittain edellään niihin kaupunkeihin, joihin hän itse aikoi mennä, ja samalla hän antoi opetuslapsilleen vallan ajaa ulos riivaajia. Myöhemmin lähetyskäskyssä Jeesus vahvisti tuon valtuuden kaikkien uskovaisten kohdalla riippumatta siitä, ovatko he täyttyneet Pyhällä hengellä vai eivät tai oliko heillä henkien arvostelemisen armolahjaa.

Henkien arvostelemisen armolahjan todellinen merkitys ja tehtävä on se, että sen avulla voidaan tutkia kaikkien erilaisten henkien luonnetta, motiiveja, kypsyneisyyttä, kieroutumia jne. Sen avulla voidaan tutkia esim. armolahjoista mitä ne ovat ja miten ne toimivat. Sen avulla voidaan tutkia Saatanan juonia seurakunnassa. Sen avulla voidaan tutkia myös ihmisten omia henkiä, ihmisellähän on ruumis sielu ja henki. Oikeastaan ihminen onkin nimenomaan henki. Mutta mikä henki on ihmisessä vallalla ja miksi hän toimii niinkuin toimii?

Tuo kreikankielinen verbi "arvosteleminen" voitaisiin kääntää myös sanoilla "erottaminen" tai "luokitteleminen".

Henkien luokittelemisen armolahjan avulla voidaan tutkia seurakunnan hengellinen tila, seurakunnan toiminnan motiivit ja opetuksen rehellisyys. Seurakunnan tilaa tutkittaessa tarvitaan yleensä pitkä kokemus hengellisistä asioista ja laajat perustiedot. Yksityishenkilöiden kohdalla armolahja paljastaa, puhuuko henkilö totta vai valehteleeko, miksi hän toimii niinkuin toimii ja missä hengellisen kasvun vaiheessa henkilö on parhaillaan. Kateus, katkeruus, itsensäkorottaminen, rahanahneus, armolahjojen väärinkäytökset ja niiden syyt voidaan paljastaa tällä lahjalla. Henkien arvostelemisen armolahjan käyttäminen on raskasta käyttäjän itsensä kannalta, on masentavaa seurata seurakunnan keskellä ihmisiä, jotka eivät suostu kasvamaan uskossa eivätkä tee parannusta virheistään.

Valitettavan usein tämän armolahjan käyttäjiä vastustetaan voimakkaasti seurakunnissa, minkä seurauksena monien kohdalla tapahtuu armolahjan surkastumista. Syynä vastustamiseen on tietysti se, että tämä armolahja ilmoittaa kiusallisen herkästi kaikki seurakunnan epäjumalat ja poikkeamat Pyhän Hengen ohjauksesta.

Ero henkien arvostelemisen armolahjan ja viisauden sanojen välillä on siinä, että arvostelemista käytetään epäkohtien ja virheiden paljastamiseen ja se johtaa yleensä parannuskehoitukseen tai tuomitsevaan ilmoitukseen kun taas viisauden sanoja käytetään jonkin ongelman tai kysymyksen ratkaisemiseen ja se johtaa tavallisesti opettavaan saarnaan.

Sanomat, jotka syntyvät henkien arvostelemisen armolahjan kautta, kuulostavat kovilta ja tylyiltä. Jumala on tosin rakkaus mutta Jumala ei koskaan teeskentele eikä sievistele totuutta. Jeesuksella henkien arvostelemisen armolahja näkyy esim. sanoissa fariseuksille: "Te kyykäärmeiden sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa? Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä!" Toinen esimerkki arvostelemisen lahjasta ovat Ilmestyskirjan seurakunta-analyysit (Ilm. 2. ja 3. luku).

Toisinaan tämä armolahja toimii välähdyksenomaisesti, joskus tarvitaan esivalmisteluja, tutkimuksia ja rukousta. Henkilöt, joilla on tämä sama armolahja, pääsevät helposti yhteisymmärrykseen ja samaan henkeen keskenään. Eri henkilöt voivat erikoistua omille alueille tämän lahjan käytössä, sitä voidaan käyttää esim. sielunhoidon apulahjana tai "itsepuolustusvälineenä". Tämäkään lahja ei kuitenkaan ole aina "päällä". Joskus se jättää ilmoittamatta aivan selvät vaaratilanteet (=harhaopit, epäuskoiset uskovaiset jne.).

Henkien arvostelemisen armolahja herättää yleensä kauhua muiden uskovaisten keskuudessa sillä monilla on piilotettuja luurankoja vaatekaapissaan. Tätä lahjaa ei kuitenkaan kannata pelätä sillä yleensä mitkään armolahjat eivät toimi "potilaan" kannalta vahingollisesti. Ihmisille on vain eduksi, jos he pääsevät hyötymään jonkin armolahjan toiminnasta. Esim. Jeesuksen ajan fariseuksista muutamat saattoivat jopa pelastua Jeesuksen kovien sanojen ansiosta.

Henkien ja hengellisen toiminnan arvostelemista varten on siis olemassa erityinen armolahja. Jumala haluaa, että jotkut Hänen palvelijoistaan arvostelevat seurakunnan toimintaa väärien oppien ja vieraiden henkien taltuttamiseksi. Oikea arvostelu on aina perusteltua ja rakentavaa. Mutta myös Saatana arvostelee seurakuntaa. On siis olemassa oikeaa ja väärää arvostelua ja niiden erottaminen voi olla erittäin vaikeaa. Saatanakin osaa käyttää Raamattua perusteluna. Loppujen lopuksi jokainen ihminen joutuu tekemään vaikeimmat ratkaisunsa yksin omantuntonsa ja Jumalansa edessä.

HESEKIELEN 16.LUVUN TYTTÖ

Hesekielen 16. luku kertoo kolmesta Jumalan seurakunnasta - Jerusalamista, Samariasta ja Sodomasta, jotka ovat yhtä aikaa olemassa. Mainitaan, että Jerusalem ‘on kymmentuhantinen kuin pellon laiho’. Samariaa nimitetään isommaksi sisareksi ja Sodomaa pienemmäksi sisareksi.

Kysymyksessä ei voi olla luonnollinen Jerusalem, sillä Jerusalemissa (Israelissa) ei ole koskaan ollut kymmentuhantista Jumalan seurakuntaa samaan aikaan kuin Samariassa ja Sodomassa on myös ollut Jumalan seurakunnat.

Hesekielen kirja sisältää runsaasti ennustuksia näistä nykyisistä ja tulevista ajoista - esim. kuolleet luut heräävät henkiin ja Googin ja Maagogin sota. Myös 16. luku on vertaustauskuvallista puhetta, joka sopii erityisen hyvin tähän aikakauteen. Hesekiel puhuu aika pienestä seurakunnasta, vain muutamia kymmeniä tuhansia jäseniä. Onko Israel koskaan ollut niin pieni?

Jerusalemia verrataan löytölapseen, joka on jätetty heitteille ja jonka Jumala ottaa suojelukseensa ja josta kasvaa kaunis nuori nainen. Heitteillejättö tarkoittaa ilmeisesti sitä, että lapsi on syntynyt sellaiseen ympäristöön, missä ei olla totuttu hyväksymään uudentyyppisiä seurakuntia. Se tarkoittaa samalla myös sitä, että seurakunnan alkuperäiset synnyttäjät ovat jättäneet pienokaisen yksinään ja ovat lähteneet muualle.

Lapsi varttuu kauniiseen teiniikään, mutta yhä se on alaston. Alastomuus merkitsee sitä, että seurakunta ei ole vieläkään saavuttanut kunnioitettavaa asemaa ympäristössään, sillä ei ole omia kirkkoja eikä selvää identiteettiä. Seurakunnan nimittäminen erikoisen kauniiksi merkitsee sitä, että varsinkin vielä tässä vaiheessa seurakunnan toiminta ja oppi miellyttää Jumalaa.

Jumala tekee liiton tuon nuoren naisen kanssa. Jumalaa antaa seurakunnalleen vaatteita, koruja ja muita kaunistuksia (=armolahjoja). Seurakunta tulee suorastaan kuuluisaksi monien kansojen keskuudessa runsaista ja hyvin toimivista armolahjoista. Se saa syödä papillista ruokaa. Naisesta tulee ylenmäärin kaunis ja se kelpaa kuninkaalliseen arvoon.

Mutta tuo nainen luopuu vanhasta Herrasta, joka on siitä niin hyvää huolta pitänyt. Se korottaa omat profeettansa ja armolahjojen käyttäjät Jumalan Sanankin yläpuolelle. Nainen ei ole tyytyväinen yksistään Jumalan antamaan Sanaan vaan se haluaa herkutella myös maailman viisaudella. Se alkaa opettamaan psykologisia ja filosofisia teorioita samalla, kun se yrittää julistaa evankeliumia.

Tuo kaunis nainen on synnyttänyt Jumalalle kymmeniätuhansia lapsia ja se saattaa edelleenkin synnyttää silloin tällöin. Naisen oppi ja armolahjojen toiminta on kuitenkin vääristynyt niin pahasti, että se ei enää miellytä Jumalaa. Osa lapsistakin jää pakanaoppien uhreiksi.

Tulee aika, jolloin Jumala puuttuu asioihin ja tuomitsee ja puhdistaa tuon naisen. Loppu on onnellinen.