….autuas se mies, joka tutkistelee hänen lakiansa yöt ja päivät……(1.Ps.1-2)

RAAMATUN OIKEA JA VÄÄRÄ TULKINTA

Raamattu on kirjoitettu uskovaisille ihmisille ja heillä on mahdollisuus myös ymmärtää se oikein. Kyllä sillä on tietysti oma sanomansa myös epäuskoisille ihmisille, ainakin siinä mielessä, että epäuskoinen voi tulla uskoon Raamattua, varsinkin evankeliumeja, lukemalla niinkuin minä aikoinani tulin. Epäuskoinen ihminen on kuitenkin kuollut hengellisessä mielessä eikä hänellä ole mahdollisuutta ymmärtää Raamattua niinkuin uskovaiset sen ymmärtävät.Raamattu on elävää sanaa ja lukijan täytyy olla elossa voidakseen ymmärtää sen sanoman. Usein kun minä luen Raamattua, syntyy vaikutelma, että tuo kirja olisi kirjoitettu juuri minua varten, luultavasti monet uskovaiset kokevat asian juuri samalla tavalla.

Raamattu on ollut olemassa kokonaisuudessaan alle kaksi tuhatta vuotta. Se on siis tarkoitettu ja kirjoitettu seurakunnalle apostolisen ajan jälkeen. Varmaa on erikoisesti se, että Raamattu on kirjoitettu juuri tätä aikaa varten, sieltä löytyy profetioita, jotka ovat toteutuneet ja toteutuvat juuri meidän aikanamme.

Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle ja tuon ilmoituksensa Jumala on antanut palvelijoidensa kautta. Siinä on joitain pieniä virheitä, käännösvirheitä ja ymmärtämisvirheitä, mutta ei yhtään virhettä tärkeimmissä asioissa, pelastusasioissa, jotka tulevat esille monessa eri paikassa ja monella eri tavalla.

Raamattua voidaan tulkita väärin ja tuo kirja voi saada vääristyneen aseman seurakunnassa. Raamatun korottaminen ikäänkuin jumalaksi seurakunnassa koskee varmaan sen miehen sydämeen, joka on lausunut seuraavat sanat: "Te tutkitte kirjoituksia, sillä niissä teillä on iankaikkinen elämä mielessänne, ettekä te tule minun tyköni, että saisitte elämän."

Murre-erot, kasvatus, koulutus, kokemus-maailma ja monet muut seikat vaikuttavat sen, että eri ihmiset käsittävät eri tavalla Raamatun ilmoituksen. Tämä ei ole kuitenkaan kovin vaarallista. Vaarallista on sensijaan se, jos Raamatusta tehdään pelkkä lakikokoelma ja aletaan vaatimaan sanatarkkaa Raamatun ulkoaosaamista eikä kiinnitetä huomiota niihin ajatuksiin ja siihen elämään, mikä noiden sanojen taakse kätkeytyy.

Raamattu myöntää itse olevansa puutteellinen: "Profetoimisemme on epätäydellistä." Raamattu on syntynyt profetoimisen tuloksena. Henkilö, joka profetoi, ei millään voi selittää kaikkia asioita äärimmäisen pikkutarkasti. Aina jää jokin seikka puutteelliseksi. Raamatun puuteprosentti on kuitenkin pienempi kuin minkään muun profetoimalla tehdyn kirjan. Tärkeissä asioissa Raamattu ei ole koskaan väärässä sillä kaikki keskeiset opit tulevat Raamatussa esille monessa eri paikassa ja eri tahoilta valoitettuina.

Raamattu on elävä kirja. Myös lukijan pitäisi olla elävässä uskossa ennenkuin Raamatun sanoma avautuu. Elämälle on ominaista se, että se selviää pikku kolhuista, se pystyy itse parantamaan pienet haavansa. Tästä syystä ei ole vaarallista, jos Raamattuun on jäänyt pieniä vikoja. Elävälle lukijalle ne eivät ole kuolemanvaarallisia.

Olen paljon tutkinut tuota kirjaa ja tuhansiin kysymyksiin olen saanut sieltä vastauksen. Minun ja Raamatun välille on syntynyt jonkinlainen ‘rakkaussuhde’ mutta en minä kuitenkaan ole sokea Raamatun kauneusvirheille.

RAAMATUNKÄÄNNÖKSISTÄ

On turvallista muistaa, että Raamattu ei ole Jumalan ainoa ilmoitus ihmiskunnalle, muita kanavia ovat esim. profeetat, seurakunnat, armolahjat ja ihmeteot. Jumalahan on edelleenkin elossa ja Hän puhuu omalla tavallaan jatkuvasti.

Raamattu ei ole missään tapauksessa täydellinen Jumalan ilmoitus mutta kuitenkin monet Raamatun kirjat - esim. Jesajan kirja, Johanneksen evankeliumi ja Roomalaiskirje - sisältävät jo yksinään riittävästi informaatiota ihmissielun pelastumista ajatellen. Lisätietoja lukija voi aina kysyä suoraan Kirjailijalta.

Raamatusta on syntynyt monta tulkintaa aivan niinkuin ensimmäisestä ihmisparistakin on syntynyt monta erilaista ‘kopiota’. Voimmekin verrata Raamatun oppeja ihmisen geeneihin. Tärkeää olisi säilyttää nuo ‘geenit’ puhtaina, jotta tulevatkin sukupolvet voisivat nauttia terveestä, elinkelpoisesta ja ravitsevasta ‘Elämän Leivästä’. Geenimanipulointi johtaa helposti ‘hirviöihin’, vääriin ja kelvottomiin oppeihin. Tästä syystä minä en puolla liian löysiä nykyaikaisia raamatunkäännöksiä.

Raamatussa on joitakin harvoja virheitä kirjoittajien inhimmillisyydestä johtuen. Tästä huolimatta Raamattu pitäisi aina kääntää virheineen päivineen sanatarkasti. Kukaan henkilö ei ole pätevä korjaamaan Raamatun virheitä. Asiallinen suhtautuminen virheisiin on mielestäni sitä, että niistä keskustellaan, ne pyritään määrittelemään ja niiden vaikutus seurakunnan toimintaan pyritään eliminoimaan.

Jumala on moni-ilmeinen, joustava, herkkä ja fiksu olento. Hän osaa kommunikoida kaikkien ihmisten kanssa. Jumala on kaukaa viisas ja Hän tietää kaiken joten Hän on jo etukäteen voinut helposti ottaa huomioon eri ihmisten ja eri sukupolvien tarpeet Raamatun kirjoja suunnitellessaan.

JUMALAN SANA

Ei voida väittää, että Raamattu olisi yksistään koko Jumalan Sana. Yhtälö ‘Raamattu = Jumalan Sana" ei pidä paikkaansa. Sensijaan yhtälö ‘Jeesus = Jumalan Sana’ pitää paikkansa. Jokainen uskoontullut henkilö tarvitsee henkilökohtaisen Jumalan Sanan (=henkilö-kohtaisen suhteen Jeesukseen). Elämällä Jeesuksen yhteydessä ja pitämällä omatuntonsa puhtaana kuka tahansa uskovainen voi kasvaa ja kehittyä uskossa terveellä tavalla, vaikka hän ei Raamattua kovin hyvin tuntisikaan.

Apostolien usko oli vahva siksi, koska heillä oli tuoreena muistissa Jeesuksen persoona. Heillä oli elävä ja aito Jumala. Raamattua apostoleilla ei ollut nykyisessä muodossa ollenkaan, ei varsinkaan Uutta Testamenttiä. Kyseenalaista on sekin oliko heillä kaikki Vanhan Testamentin kirjat ja luettiinko niitä yleisesti ja ahkerasti.

Raamattukin sisältää kahdenlaisia aineksia. Aineksia, jotka on tarkoitettu jollekin henkilölle tai sukupolvelle henkilökohtaisesti ja aineksia, jotka pitävät aina paikkansa. Raamattu sisältää siis paljon yleispäteviä tekstejä, iankaikkisen elämän siemeniä ja siksi se on hyödyllinen kirja ‘opetukseksi ja nuhteeksi’. Mutta tämä pitää paikkansa mihin tahansa Hengen vaikutuksesta syntyneeseen kirjaan tai saarnaan.

Tätä asiaa kannattaa vielä valaista parin esimerkin avulla. Raamattu kertoo, että Samuelin aikana israelilaiset halusivat itselleen kuninkaan vastoin Jumalan tahtoa ja suunnitelmia. Israelilaiset halusivat ottaa oppia tästä maailmasta eikä Jumalalta. Tämä teki murheelliseksi sekä Jumalan että Samuelin. Kuninkaan valitsemisesta oli seurauksena kaikki ne lukuisat kertomukset Israelin ja Juudan kuninkaista. Voimme siis ajatella, että alunperin Jumala suunnitteli Raamatunkin erilaiseksi, mutta Hän joutui ottamaan huomioon sen ajan ympäristön.

Toinen hyvä esimerkki on Jeremian kirjan lopussa, missä kuningas repii ja polttaa Jeremian kirjoitukset. Nuo kirjoitukset kirjoitettiin uudestaan mutta niihin lisättiin vielä paljon ‘samankaltaisia sanoja’. Siis jo nuo alkuperäiset kirjoitukset olivat täydellinen ja riittävä Jumalan ilmoitus sen ajan yhteiskunnalle. Niihin lisättiin kuitenkin sivuja eikä siinäkään tehty vääryyttä Jumalan Sanalle.

Jeesuksessa Jumalan Sana tuli lihaksi, Jeesus oli omien sanojensa ilmentymä. Jeesuksen puheet ja käyttäytyminen olivat sopusoinnussa keskenään. Hän käyttäytyi niinkuin Jumalan ja Luojan tuleekin käyttäytyä. Hän ei ollut pelkkä Kirjoituksien lukija vaan hän oli myös Sanan tekijä, uuden opettaja. Jumalahan loi maailman Sanan kautta ja Sanan varassa, mikä juuri tarkoittaa sitä, että maailma on luotu Jeesuksen kautta ja Jeesuksen sovitustyön varaan. Jumalan Sana on Tie, Totuus ja Elämä. Jeesus vahvisti sinetillä Jumalan Sanan elämänsä ja kuolemansa kautta.

APOSTOLI PAAVALIN KIRJEET

Raamattu muistuttaa Jeesusta siinä mielessä, että Raamattuun sisältyy sekä jumalallinen että inhimmillinen puoli. Ihmiset ovat pyrkineet kirjoittamaan Jumalan mielipiteet ylös mutta samalla heidän oma ajatusmaailmansa heijastuu Raamatun kirjoituksista. Niinpä Paavalin yksityisistä kirjeistä seurakunnille heijastuu samalla hänen oma sielunelämänsä ja se kasvatus, minkä hän oli saanut. Väkevästi hänen kirjeissään on mukana myös Jumalan Hengen vaikutus.

Jumala olisi tietysti voinut kirjoittaa koko Raamatun näkymättömän käden avulla, jolloin siitä olisi tullut täysin virheetön, mutta hän ei halunnut tehdä niin. Tai Jeesus olisi voinut kirjoittaa malliksi yhden evankeliumin mutta hän ei tehnyt niin. Jumala jätti ihmisillekin jotain tekemistä.

Raamattua luettaessa tulisi pyrkiä löytämään Jumalan ilmoittamat pääsuuntaviivat, jotka tavallisesti löytyvät monesta eri kohdasta. Sellainen raamatunlukija, joka kiinnittää huomionsa vain yksittäisiin sanoihin tai lauseisiin ottamatta huomioon kokonaisuutta tai taustatietoja, on tuomittu menemään harhaan useissa kohdissa.

Jumalan mielestä apostoli Paavali oli sopiva henkilö kirjoittamaan ja toimimaan apostolina. Tuo entinen kiihkoileva fariseus ja seurakunnan vainooja oli sopivampi raamatunkirjoittaja kuin useimmat muut apostolit. Tässä lienee kysymyksessä pelkkä armovalinta, Paavalistahan ei löydy mitään hyvää.

Raamatun mukaan Paavali oli jo ennen syntymäänsä valittu apostoliksi. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että kaikki ne henkilöt, jotka Jumala on jo ennen heidän syntymäänsä valinnut johonkin tehtävään, ovat joutuneet elämään kovan elämän. Tuollaisia henkilöitä ovat esim. Jesaja, Jeremia ja Jeesus. Vaikuttaa siltä, että sielunvihollinenkin on jo heidän syntymästään asti tiennyt heidän valinnastaan.

Paavali sai tyypillisen juutalaisen lakihenkisen kasvatuksen. Hänestä tuli uskonnollinen kiihkoilija, joka oli valmis vainoamaan ‘vääräuskoisia’ Jeesuksen opetuslapsia. Paavali meni jopa niin pitkälle, että oli valmis tappamaan ja ruoskituttamaan kristittyjä. Voimme aivan hyvin sanoa, että hän sai sairaan elämänvastaisen kasvatuksen ja hänessä kehittyi suorastaan sadistisia ominaisuuksia. Tätä kaikkea voimme pitää Saatanan vaikutuksena Paavalin elämässä kuitenkin niin, että Jumala hyväksyi tuon kasvatuksen.

Paavali koki Jumalan armon hyvin voimakkaasti omassa sielussaan johtuen varmasti juuri ankarasta sairaasta kasvatuksesta. Kontrasti elävän uskon ja lakihenkisen tukahdetun elämän välillä oli suuri. Tästä syystä Paavali aisti hyvin tarkasti kaikki armon eri vivahteet ja hänestä kehittyi innokas armon julistaja. Juuri sellaista julistajaa Jumala silloin tarvitsikin.

Tuo viheliäinen Paavali ei koskaan voinut unohtaa sitä, että hän oli vainonnut Jeesuksen opetuslapsia, vaikka hän olikin saanut sen anteeksi. Hän kärsi syyllisyydestä koko elämänsä ajan ja vanhemmiten hänelle syntyi pakottava tarve selittää omaa käyttäytymistään.

Tunnelma kirjeissä pakanaseurakunnille on erilainen kuin tunnelma hebrealaiskirjeessä. Paavali oli pakanain apostoli ja hän itse korosti voimakkaasti asemaansa olosuhteiden pakosta. Hän joutui koko ajan taistelemaan vääriä pakanallisia oppeja ja opettajia vastaan eikä hänen asemansa koskaan ollut kovin vahva. Paavalilla oli liian monia seurakuntia eikä hän ehtinyt viettää kovin paljon aikaa niissä jokaisessa

Kirjeet pakanaseurakunnille ovat mahtipontisia, ne sisältävät yleensä vaikuttavan aloituksen ja lopetuksen, ilmeisesti se kuului tyyliin siihen aikaan. Kirjeidensä avulla apostoli pyrki antamaan lukijoille perustietoa ja kasvualustaa hengellistä elämää varten. Samalla hän puuttuu kurinpidollisiin ongelmiin ja harhaoppeihin seurakunnissa. Paavalin huoli seurakunnista ei ollut turhaa sillä Ilmestyskirja osoittaa meille, että jo lyhyessä ajassa suurin osa pakanaseurakunnista oli eksynyt pahasti harhaan. Näyttää suorastaan siltä, että Paavalin elämäntyö valui hukkaan siltä osin.

Kirje hebrealaisille ei ole mahtipontinen. Se on opetuskirje juutalaisille, jotka jo muutenkin tuntevat Raamatun hyvin. Paavali ei esiinny apostolina vaan tavallisena asiallisena raamatuntuntijana. Hänellä ei ole motiivia korostaa itseään vaan kirkastaa Kristusta.

Kirjeitään kirjoittaessaan Paavali ei tiennyt kirjoittavansa Raamattua eikä hän arvannut joutuvansa tarkan kritiikin kohteeksi lähimmän kahden tuhannen vuoden aikana. Hän esitti rohkeasti omia mielipiteitään ja hänellä oli siihen vähintäin yhtä suuri oikeus kuin kenellä muulla tahansa. Ilman Paavalin kirjeitä nykyajan seurakunnat kärsisivät suuresta hengellisestä anemiasta.

Paavali pyrki aina totuuteen eikä hän koskaan luopunut suurista hengellisistä linjanvedoista, jotka hän oikeiksi tiesi. Kukaan ei ole kirjoittanut Jumalan armosta ja rakkaudesta niin kauniisti ja vakuuttavasti kuin Paavali teki.

Jotkut kuvittelevat, että kulttuuri olisi vaikuttanut ratkaisevasti Paavaliin, kun hän kirjoitti kirjeitään. Paavali oli kuitenkin Hengen voitelema ja Jumalan valitsema mies. Jumala oli sama silloin kun nytkin ja ihmiset olivat silloin samanlaisia kuin nytkin. Ne perustotuudet, jotka Jumala ilmoitti Paavalin kautta, pitävät paikkansa aina kulttuurista riippumatta. Paavali ei ollut minkään kulttuurin edustaja, hän oli Jumalan edustaja.

Paavali osasi varmasti varoa vääriä kulttuurivaikutteita paremmin kuin nykyajan ihmiset osaavat varoa oman kulttuurinsa vääristäviä vaikutuksia. Sitäpaitsi se kulttuuri, missä Paavali eli, oli lähempänä Jumalan tahtoa kuin nykyiset kulttuurit. Raamatun vääristäminen kulttuurin mukaan johtaisi siihen, että Jumalalle uskolliset, hengellisesti pitkälle kasvaneet, uskossaan puhtaat yksilöt lähtisivät pois seurakunnasta ja sinne jäisivät jäljelle uhmamieliset napisijat, hengessään eksyneet harhaoppiset ja Jumalan Sanaa vääristävät röyhkeät kulttuuri-ihmiset. Se ei ole ainakaan Jumalan tahto.

UUSI JA VANHA TESTAMENTTI

Vanha ja Uusi Testamentti liittyvät historiallisesti, opetuksellisesti ja profetaalisesti kiinteästi toisiinsa. Ne tukevat ja täydentävät toisiaan huolimatta siitä, että ne on kirjoitettu eri aikakausina tuhansien vuosien aikana eri henkilöiden toimesta. Kirjoittajina ovat toimineet juutalaiset papit ja muut kirjoitus-taitoiset Jumalan Hengen ‘pakottamina’ ja päähenkilönä molemmissa kirjoissa on Jeesus.

Juutalaisilla on ollut kadehdittava asema ihmiskunnan historiassa siitä asti, kun Jumala antoi Aabrahamille siunauksensa. Tälle asialle me pakanat emme voi mitään. Turha on taistella Israelia vastaan. Jumala on tehnyt armo-valintansa eikä hän sitä koskaan kadu. Me emme voi muuta kuin ottaa vastaan kaikki ne siunaukset, jotka Jumala on meille juutalaisten kautta lahjoittanut. Raamattu on yksi tuollainen siunaus. Jeesus on toinen.

Jeesuksen elämä olisikin ollut mahdotonta pakanakulttuurissa. Ilman Vanhaa Testamenttia kukaan ei olisi ymmärtänyt Jeesuksen toimintaa ja periaatteita. Voimme ajatella, että Vanha Testamentti olikin kirjoitettu pääasiassa Jeesusta varten. On sillä silti meillekin paljon sanottavaa. Jeesus ei kumonnut Vanhab Testamentin ilmoitusta vaan täytti sen.

Eräs mielenkiintoinen yhtäläisyys Vanhan ja Uuden Testamentin välillä on se, että molemmissa käsitellään armolahjoja aika laajasti. Vanhasta Testamentista löytyvät parantamisen, viisauden, tiedon, voimatekojen, henkien arvostelemisen ja profetoimisen armolahjat ja lisäksi hengelliset virat hallita, johtaa ja opettaa. Kielillä puhumisenkin armolahja VT:stä löytyy, jos otetaan huomioon Bileamin aasin suoritus.

Molemmista kirjoista löytyy myös esimerkkejä siitä, että vihollinen pyrki matkimaan armolahjojen toimintaa - Mooseksen ajan egyptiläiset noidat ja velhot ja muut tietäjähenget ja vainajien manaajat esimerkkeinä mainitakseni. Lopunaikana vihollisen toiminta on ja tulee olemaan vielä voimakkaampaa.

Vanha Testamentti on kirjoittu juutalaisen yhteisön sisällä. Se tarkoitti käytännössä sitä, että se tarkastettiin kirjoittamisen jälkeen monien henkilöiden toimesta. Virheitä ei sallittu ja ne korjattiin välittömästi. Jos pergamentista löytyi yksikin virhe se hävitettiin ja kirjoitettiin kokonaan uudestaan. Tästä syystä Vanhasta Testamentista saa erittäin luotettavan kuvan. Puhtaat profeetalliset osuudet kuten esim. Mooseksen virsi kirjoitettiin luonnollisesti sanatarkasti eikä niitä muutettu mitenkään, vaikka niiden sisältöä ei siinä vaiheessa ymmärrettykään. Vanha Testamenttihan sisältää muutakin kuin puhdasta profetiaa esim. sukuluetteloita ja kansan historiaa.

Luomiskertomuksen osalta olen usein joutunut ihailemaan sen kauneutta ja elinvoimaa vaikka tuo kertomus jättää kyllä monia kysymyksiä avoimiksikin. Luomiskertomuksen luotettavuutta lisää merkittävällä tavalla 2.Moos.31:17.jae, jossa Herra itse todistaa Mooseksen kanssa jutellessaan tehneensä taivaan ja maan kuuden päivän aikana.

Paavalin kirjeet taas olivat yksityiskirjeitä, joita ei kukaan tarkastanut. Kirjurikaan ei varmaan uskaltanut sanoa vastaan missään asiassa. Paavalin kirjeet lepäävät tavallaan vain yhden henkilön luotettavuuden varassa. Jumala tosin piti Paavalia luotettavana. Paavalillakin oli profetoimisen lahja mutta se ei ainakaan hänen kirjeissään ilmene profetioiden muodossa vaan paremminkin opettamisen muodossa. Lopunajan tapahtumista puhuessaan Paavali ei profetoi vaan hän puhuu opettavaan ja lohduttavaan sävyyn.

Tässä yhteydessä onkin sopivaa tarkastella profeetta Elian toimintaa sillä hän esiintyy sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa. (Matt.11:13-14):ssa mainitaan Jeesuksen sanoneen näin:"Kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti ja jos tahdotte ottaa vastaan - hän on Elia, joka oli tuleva." Tämä lause ei voi pitää paikkaansa, sillä profeetat ovat ennustaneet kauemmaksi kuin Johannekseen asti, esim Hesekiel on ennustanut Googin ja Maagogin sodan.

(Luuk.16:16):ssa väitetään Jeesuksen sanoneen saman asian näillä sanoilla:"Laki ja profeetat ovat Johannekseen asti, siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa." Tämäkään väite ei pidä paikkaansa sillä laki on voimassa ja profeettoja on tullut ja tulee Johanneksen jälkeenkin.

Opetuslapset eivät ilmeisesti ole kuulleet tai ymmärtäneet Jeesuksen sanoja tässä kohdassa. Ehkäpä paikalla on ollut kova meteli ja sanat ovat hukkuneet sen alle. Ehkäpä he eivät ole muistaneet tarkasti Jeesuksen sanoja jälestäpäin. Ehkäpä joku entinen Johanneksen opetuslapsi on halunnut korostaa Johanneksen merkitystä. Ehkäpä on tapahtunut käännösvirhe.

Minä väitän, että Jeesus on tosiasiassa tarkoittanut tätä:" Laki ja profeetat, jotka ovat ennustaneet Eliasta, ovat tarkoittaneet Johannesta, sillä hän on ensimmäinen Jumalan valtakunnan julistaja." Tätä käännöstä minä pidän luotettavana ja yhdenmukaisena koko muun Jumalan Sanan kanssa.

Virheistä ja tulkintaerimielisyyksistä huolimatta Raamattu on kuitenkin tarkin ja monipuolisin olemassaoleva hengellinen oppikirja, erittäin arvokas teos, joka sisältää paljon tietoa Jumalasta ja ihmisestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Vielä tänäkin päivänä pitää paikkansa se Sana, että Jumala ei tee mitään maan päällä ilmoittamatta ensin palvelijoilleen profeetoille. Samoin pitää paikkansa sekin, että Jumala on antanut riittävän ilmoituksen ‘meille ja meidän lapsillemme’ ja se mikä on salassa, on salassa Jumalaa varten. Jumala siis ilmoittaa etukäteen omat tekemisensä maan päällä aivankuin Hän pyytäisi ihmiskunnalta lupaa toimia. Tästä huolimatta Hän ei aina vastaa kaikkien uteliaiden kysymyksiin.

DINOSAURUKSIEN HYÖKKÄYS

Älykäs ja ovela, huonosti Raamattua tunteva henkilö saattaisi hyökätä Raamatun luotettavuutta vastaan dinosauruksien avustuksella. Raamattu on kuitenkin hyvissä ajoin varautunut tuollaiseen hyökkäykseen. Pätevät raamatuntuntijat pystyvät luontevasti selittämään dinosauruksien ajanjakson maapallon historiassa.

Raamatun mukaan enkelit ovat eläneet ja lisääntyneet maapallolla ennen kuin ihmistä vielä oli luotu ollenkaan. Seuraavat raamatunjakeet valaisevat tätä asiaa: (1.Moos.6:2-4), (2.Piet.2:4) ja (Hes.28:12-19). Enkelimaailmassa tapahtui syntiinlankeemus. Osa enkeleistä ryhtyi kapinaan Jumalaa vastaan. Sen seurauksena Jumala puhdisti koko maan tulella ja sopivan ajan kuluttua Hän loi ihmiset maan päälle.

Yksinkertaisin selitys dinosauruksille on se, että ne elivät jo enkelien aikana maan päällä. Vielä parempi selitys on se, että ne syntyivät tuon puhdistuksen aikana ydinsäteilyn tuloksena.

Tavallaan Jeesuskin vahvisti tämän teorian sanoessaan, että ‘taivaassa eivät ihmiset nai eivätkä mene miehelle vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa’. Taivaassa on olemassa sekä mies- että naisenkeleitä. Heillä on kyky lisääntyä (1.Moos.6:2-4):n mukaan mutta he eivät kuitenkaan lisäänny taivaassa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että he ovat lisääntyneet aikoinaan maan päällä.

Enkeleiden aikakausi sijoittuisi Raamatun ensimmäisen ja toisen jakeen väliin. On muistettava, että vanhassa hebreankielessä verbit ‘olla’ ja ‘tulla’ kirjoitettiin täsmälleen samalla tavalla. Toinen jae siis kuuluisi:"Ja maa tuli autioksi ja tyhjäksi."