RAAMATTU KIELTÄÄ VAUVAKASTEEN
Efesolaiskirje: 4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Tuon Paavali on kirjoittanut noin 2000 vuotta sitten. Hän haluaa varoittaa seurakuntiä vääristä herroista, väärästä uskosta ja väärästä kasteesta.
Paavalin aikana ihmiset tulivat uskoon ja heidät kastettiin sen jälkeen, tästä on tuhansia esimerkkejä Raamatussa. Raamatussa ei missään kerrota, että joku kastettu olisi halunnut kasteelle uudestaan. Ei, sillä he muistivat, että heidät on jo kastettu eivätkä he tarvinneet toista kastetta. Ei siis ollut vaaraa, että joku kastettaisiin uudestaan, siksi ei ollut tarpeen varoittaa uudestikastamisesta. Ei edes osattu kuvitella, että joku tulisi uudestaan kastettavaksi.
Siksi tuo varoitus ei koske uudestaan kastamista vaan se koskee vääriä kasteita. Ei pidä mennä väärille, harhaoppisille tai pakanallisille kasteille. Siihen aikaan joissakin pakanauskonnoissa harrastettiin kastamista, myös vanhan liiton juutalaisilla oli joitain vesirituaaleja ja Johanneksen kastekin oli vanhentunut, kun Jeesus aloitti kastamisen. Ne eivät kuulu kristityille, siitä Paavali halusi varoittaa.
Tuo varoitus koskee myös vauvakastetta, josta Raamattu ei mainitse mitään eivätkä apostolit sitä harrastaneet. Kukaan ei osannut alussa edes kuvitella, että jotkut alkaisivat kastamaan vauvoja. Vauvakaste on selvästä väärä ja harhaoppinen kaste. Pietari ja Paavali eivät koskaan juosseet kiireesti kastamaan vauvoja vaan he menivät perhekuntaan saarnaamaan evankeliumia ja kastoivat ne, jotka olivat uskoon tulleet evankeliumin voimasta. Vauvakaste on ihan eri asia kuin perhekuntakaste, josta Raamattu puhuu.
Vauvakasteeseen liittyy väärä opetus "lapsenuskosta". Väärä opetus lapsenuskosta perustuu seuraavaan Raamatun tekstiin:
Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi näin:
10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
Jeesus ei juttele tässä uskovien, omien opetuslastensa, kanssa vaan hän juttelee uskosta osattomien ihmisten kanssa. Jeesus ottaa heidän lapsiaan syliinsä ja siunaa heitä. Kuinka ne lapset olisivat voineet olla uskossa, kun ei heidän vanhempansakaan olleet uskossa. Lapsenuskoisethan väittävät, että Jeesus olisi asettanut lapset uskoville esikuvaksi.
Jos ne lapset olisivat olleet uskovaisia niin ne olisi pitänyt kastaa mahdollisimman pian. Siihen aikaan toimittiin niin niinkuin Korneliuksen perhekunnan tapauskin osoittaa. Jeesuksella ei kuitenkaan ollut mitään kiirettä kastaa niitä lapsia, hän ainoastaan siunasi heidät.
Jeesus ei asettanut lasta uskoville esikuvaksi vaan Jeesus asetti lapsen USKOSTA OSATTOMILLE esikuvaksi. Jeesus kehoitti uskosta osattomia tekemään ratkaisun ja ottamaan Jumalan valtakunnan vastaan.
Jeesus ei puhu tässä lasten uskosta mitään vaan hän puhuu eräästä toisesta lasten ominaisuudesta, hyvin mielenkiintoisesta ominaisuudesta. Lapset osaavat OTTAA VASTAAN LAHJOJA OIKEIN. Jeesus oli huomannut, että lapset ottavat lahjoja vastaan iloisina ja kiitollisina: joulahjoja, synttärilahjoja, polkupyöriä yms.. Jeesus ei väittänyt, että lapset olisivat ottaneet uskon vastaan vaan hän ainoastaan totesi, että lapset osaavat hienosti ottaa yleisellä tasolla lahjoja vastaan.
Aikuiset ovat usein hyvin varautuneita ja epäluuloisia eivätkä osaa ottaa lahjoja vastaan. Se muodostuu esteeksi aikuisten pelastumiselle, koska he eivät osaa ottaa vastaan lahjoja. Jeesus oli huolissaan aikuisista, jotka eivät osaa ottaa Jumalan valtakuntaa vastaan. Siksi hän kehoitti aikuisia ottamaan mallia lapsista ja ottamaan vastaan pelastuksen lahjana niinkuin lapset ottavat lahjoja vastaan. Jeesus vetosi vanhempiin käyttäen lapsia esimerkkeinä lahjan ottamisesta, jotta he ottaisivat Jumalan valtakunnan vastaan ja voisivat sitten olla johdattamassa lapsiaankin uskoon.
Efesolaiskirje: 4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Yksi Herra tarkoittaa Jeesusta - yksi usko tarkoittaa sitä uskoa, joka Jeesuksella oli -yksi kaste tarkoittaa kastetta Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Kirkkoherra on väärä herra, lapsenusko on väärä usko ja vauvakaste on väärä kaste.