...eivät he (Nooa, Daniel ja Job) voisi - niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra - pelastaa poikiansa ja tyttäriään, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat. (Hes.14:18)

JUMALAN TASKUNAURIIN RUKKAAMINEN

Tarkoitukseni on laskea muutamia seikkoja liittyen vedenpaisumukseen. Lukijan pitäisi nyt ensin tutustua kotisivullani jo aikaisemmin julkaistuihin artikkeleihin, jotka löytyvät ALKUSIVULTA ja PÄIVITYKSESTÄ 20.11.2000.

Jokainen on varmaan nähnyt, kun taitoluistelijat tekevät piruetin. He pyörivät jäällä kädet levällään ja vetävät sitten kätensä lähelle vartaloa, jolloin koko "systeemin" pyörimisnopeus nousee. Vedenpaisumuksessa maapallo on suorittanut samantapaisen piruetin - kun vesimassat ovat syöksyneet maan pinnalle on maapallon pyörimisnopeus samalla noussut. Voimme laskea tähän prosessiin liittyneitä seikkoja, jos tiedämme, paljonko maan pyörimisnopeus on ollut alunperin.

Raamattu kertoo jo alkulehdillä, että Jumala on asettanut tähdet näyttämään aikoja - ne muodostavat kellokoneiston, jolla oli oma tarkoituksensa. Siksi on mielestäni oikein olettaa, että tuo koneisto on toiminut ennen vedenpaisumusta jollain selvästi järkevällä tavalla. Mielestäni se tarkoittaa sitä, että vuodessa on ollut 360 vuorokautta ja Kuunkin pyörimisnopeus on ollut jokin tasaluku päiviä. Aikaisemmin oletin, että Kuun (sideerinen) pyörimisnopeus olisi ollut 30 vrk, se ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa vaan sen täytyy olla pienempi. Vedenpaisumus on vaikuttanut myös Maan pyörimisliikkeeseen Auringon ympari, mutta sitä en ole laskenut eikä sen vaikutus ole voinut olla kovin suuri - kysymys lienee muutamasta sekunnista tai minuutista vuotta kohden.

Kuun synodinen pyörimisaika (=29,53vrk) lasketaan täysikuusta täysikuuhun, se on eri asia kuin sideerinen pyörimisaika (27,32 vrk), joka lasketaan Kuun radan pyörimiskeskipisteen suhteen. 2.2 vrk:n ero johtuu Maan pyörimisliikkeestä Auringon ympäri, Kuu joutuu pyrimään enemmän kuin täyden kierroksen, jotta täysikuu muuttuu uudeksi täysikuuksi. Synodinen pyörimisaika on tämän tarkastelun kannalta tärkeämpi kuin sideerinen.

Aluksi laskin maapallon pyörimisliikkeeseen sitoutuneen liike-energian määrän (=n.2.2*(10 potenssiin 29) Nm).Tässä piti ottaa huomioon maapallon eri tiheydet eri kerroksissa - minä käytin kuutta eri vyöhykettä. Sitten laskin energian lisäyksen (=6.3*(10 potenssiin 27)Nm), joka on syntynyt, kun pyörimisnopeus on noussut 360 vrk:sta 365.26 vrk:een. Maapalloa kiertäneellä vesimassalla on täytynyt olla suunnilleen tuo sama määrä pyörimisenergiaa. Vesimassalla on ollut myös potentiaalienergiaa maahan nähden mutta se energia ei ole muuttunut pyörimisenergiaksi vaan se on pyrkinyt painamaan maan kuorta alaspäin ja luultavasti onkin rikkonut sen. Osa energioista on tietysti muuttunut lämmöksi kitkan ja pyörteiden vaikutuksesta ensin ilmakehässä ja myöhemmin maan päällä.. Kylmässä avaruudessa sijainneet vesi- tai jäämassat ovatkin tarvinneet lämmittämistä mutta siihen ei ole kuitenkaan kulunut kuin muutama prosentti liike-energian kokonaismäärästä.

Koska emme tiedä millä korkeudella vesimassat ovat sijainneet, meidän täytyy kokeilla useita eri arvoja. Jos oletamme, että vesimassat ovat sijainneet n.12700 km korkeudella (r=20 000km) maan pinnasta, saamme niiden (tangentiaali)nopeudeksi 4600 m/s , jotta ne pysyisivät radallaan. Tuo nopeus tarkoittaa suunnilleen sitä, että vesimasat ovat pyörineet yhden vuorokauden aikana noin kolme kertaa maan ympäri. Jos sijoitamme vesimassat alemmalle radalle, nousee niiden nopeus, jolloin massaa on pienennettävä, jotta energiamääräksi saadaan vaadittava luku. Järkeviä arvoja ovat korkeudet välillä 2000 km-15 0000 km maan pinnasta lukien. Kaikkein järkevimmäksi arvoksi olen valinnut tuon korkeuden 12700 km, jolloin vaadittavaksi vesimassaksi tulee 7*(10 potenssiin 20) kg (=litraa) vettä. Tuo massa on n. puolet kaikissa merissä tällä hetkellä olevasta vedestä. Se riittää vedenpaisumuksen aikaansaamiseen.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että meren peitossa ollut pinta-ala on ollut paljon pienempi ennen vedenpaisumusta. Jos ajatellaan, että merien pinta-ala on ollut puolet nykyisestä, on mantereiden pinta-ala ollut ainakin kaksinkertainen. Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että Jumalalla oli tarkoitus asuttaa alunperin paljon enemmän ihmisiä maan päälle kuin mitä meitä tällä hetkellä täällä on.

Liike-energia on (1/2*m*v*v), joten saamme tuon vesimassan pyörimisenergian arvoksi 7.4*(10 potenssiin 27) Nm, joka on 17% enemmän kuin tarvittava energiamäärä. Tuo 17% kuluu erilaisiin törmäilyihin, kitkoihin ja vesimassan lämmittämiseen.

Kuun ja maan väliseen vetovoimaan vesimassojen maahansyöksyminen on vaikuttanut hyvin vähän. Laskelmieni mukaan Kuun kiertoaika on hidastunut vain noin 10 minuuttia kuukautta kohden. Maan pyörimisaika oman akselin ympäri on lyhentynyt n. 21 minuuttia päivää kohden (=0.43 vrk kuukautta kohden). Vuosi on säilyttänyt oman pituutensa ennallaan muutaman sekunnin tai minuutin tarkkuudella.

Tästä seuraa, että vuodessa on ollut 360 vuorokautta ennen vedenpaisumusta ja Kuun (synodinen) kiertoaika on ollut n. 29 vrk . Kuun sideerinen kiertoaika on ollut n. 27 vrk. Nämä Kuun kiertoaikaa koskevat laskelmat poikkeavat kokonaisista päivistä n. kaksi tuntia, mutta sille saattaa löytyä vielä selitys. On ilmeistä, että kuukauden päivien lukumäärää ei olekaan määrätty Kuun kiertoajan perusteella vaan siihen on päädytty yksinkertaisesti jakamalla vuoden päivät 12:lla. Lukema 29 vrk on Kuun kiertoajaksi aivan tyydyttävä (joskin esim. 28 vrk olisi ollut vielä parempi, silloinhan täysikuu olisi vaihtunut aina tarkalleen neljän viikon välein).

Avaruudessa 4600m/s kiitävät vesimassat tempasivat pudotessaan Maahan Maan ilmakehän ja Maan pinnalla olevan veden mukaansa pyörimisliikkeeseen. Maan pinnalla vesimassojen nopeus on teoreettisesti laskien voinut olla jopa satoja metrejä sekunnissa - siis tuhansia kilometrejä tunnissa - mutta se kuuluisa maalaisjärki käskee pienentämään tuon arvion kymmeniin metreihin sekunnissa - siis satoihin kilometreihin tunnissa. Ei koskaan muulloin Maan päällä vesi ole juossut sellaista vauhtia. Vauhtinsa ansiosta vesimassat nousivat kevyesti kaikkien vuorten yli.

Vedenpaisumuksen loppuosassa sade lakkasi ja tilanne rauhottui. Kun Nooa lähetti kyyhkysen ensimmäisen kerran ulos, oli arkki ilmeisesti keskellä merta eikä kyyhkynen löytänyt maata mistään läheltä. Muistammehan, että siihen aikaan oli vain yksi mannerlaatta, joka meni rikki juuri vedenpaisumuksessa. Lopulta kyyhkynen löysi maata, koska arkki oli ajautunut lähelle mannerta. Vedenpaisumus on tapahtunut suurin piirtein niinkuin aikaisemmin kirjoitin. Nooa suoritti ensimmäisenä ihmisenä muutaman maailmanympärysmatkan arkkinsa mukana joskin nähtävyydet jäivät vähiin.

Arkissa on luultavasti ollut jyrkästi kalteva katto, jotta vesimassat eivät olisi sitä rikkoneet. Arkin etukannella on luultavasti ollut jonkinlainen purje, seinämä tai kohouma, johon tuuli ja vesimassat ovat osuneet ja siten huolehtineet arkin pysymisestä oikeassa suunnassa. Jos nimittäin laivaa vedetään tai työnnetään sen etuosasta, se säilyttää automaattisesti oikean asennon ja suunnan, jos laivaa työnnetään takaosasta, se voi helposti nuljahtaa mihin suuntaan tahansa - tämän opin jo pikkupoikana kaarnalaivoilla leikkiessäni.

Raamatun monissa ennustuksissa mainitaan luvut kolme ja puoli vuotta ja neljäkymmentäkaksi kuukautta, jotka siis ovat yhtä pitkiä ajanjaksoja. Raamatussa mainitaan myös lukema 1260 päivää, joka sekin on kolme ja puoli vuotta, jos laskemme jokaiseen kuukauteen kolmekymmentä päivää. Mutta se ei ole kolmea ja puolta vuotta, jos laskemme sen nykyisten kalentereiden mukaan. Minä tulkitsen tämän yhdeksi todisteeksi sen puolesta, että Jumala todellakin pitää kiinni alkuperäisestä aikataulustaan ja kellokoneistostaan.

Tätä laskutoimitusta on tietysti mahdollista tarkentaa monellakin tavalla. Kuitenkin katson, että olen saavuttanut tavoitteeni siinä mielessä, että olen pystynyt todistamaan, että löytyy järkevät aika-arvot ja vedelle massa-arvo siten, että Raamatun ilmoittama vedenpaisumus on tapahtunut niinkuin se on Raamattuun kirjoitettu. Jos joku vielä on eri mieltä niin olkoon, minulla ei ole aikaa eikä halua turhaan väitellä näistä asioista.

HENGELLINEN ANALYYSI

Me länsimaiset ihmiset olemme tottuneet siihen, että uskon asioita analysoidaan ja suorastaan pilkataan "tieteellisiin" tosiasioihin vedoten. Nyt teemme päinvastoin, analysoimme tieteellisyyttä hengellisestä näkökulmasta Jumalan Sanaan tukeutuen.

Kaikki ihmiset, jotka eivät ole rehellisesti uskossa ja Jumalan lapsia, ovat Saatanan orjia, "ilmavallan hallitsija tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa " sanotaan Raamatussa. " .. rukoile...että selviäisivät Saatanan pauloista, joka on vanginnut heidät tekemään tahtoaan." sanotaan suunnilleen toisessa paikassa. Niinpä siis kaikki tiedemiehetkin, jotka eivät ole Jumalan lapsia ovat Saatanan orjia ja toteuttavat Saatanan tahtoa maan päällä. Heidän hedelmistään te heidät tunnette, sanotaan Raamatussa. Millaisia ovat "tieteellisyyden" hedelmät?

Sigmund Freud kehitti aikoinaan psykoanalyysin. Nykyisin hänen oppejaan ei hyväksytä kaikissa tieteellisissäkään piireissä. Freud työskenteli sellaisten ihmisten parissa, joilla oli jokin ongelma, sillä jos ihmisellä on kaikki kunnossa, hän ei mene psykiatrin vastaanotolle. Freud kuitenkin yleisti teoriansa koskemaan kaikkia ihmisiä eikä vain potilaitaan. Freudhan kehitti teorin, jonka mukaan seksuaalisuus hallitsee ihmisen tekemisiä monella alueella ja Freudin mielestä terveen ihmisen suorastaan kuuluikin huorata jatkuvasti.

Mutta mikä oli Saatanan osuus Freudin teorioihin ja minkä päämäärän Saatana halusi saavuttaa Freudin avulla? Ehkäpä Saatana oli täyttänyt Freudin huoruudenhengellä läpikotaisin ja sen lisäksi Saatana lähetti huoruuden hengellä täytettyjä potilaita jatkuvasti Freudin potilaiksi. Näin hänen oli pakko päätyä lopputulokseen, että kaikille ihmisille huoraaminen on välttämätöntä ja tarpeellista. Hänen potilaansa todennäköisesti kärsivät huoruuden hengen vaikutuksesta ja syntiongelmista mutta sellaisesta Freud ei halunnut tietää mitään eikä Saatanakaan olisi sitä sallinut. Näin siis Freudin oli pakko totella isäntäänsä ja muokata teoriat, jotka edesauttoivat huoruuden hengen leviämistä miljooniin ja taas miljooniin uusiin ihmisiin.

Charles Darwin, joka kehitti evoluutioteorian, oli varmasti nuoruusvuosinaan kuullut evankeliumin monta kertaa, mutta hän oli suhtautunut siihen epäuskoisesti. Jumalan Sana ei kelvannut Darwinille vaan hänestä tuli Saatanan oppipoika. Saatana onnistui pumppaamaan hänet täyteen epäuskoisia ajatuksia ja epäluuloja Jumalan Sanaa kohtaan. Mutta Darwinin oli keksittävä jotain korvaamaan Raamatun teoriat luomisesta, muuten hän ei olisi voinut elää rauhassa epäuskossaan ja puolustaa omaa asennettaan. Hänen oli pakko keksiä Jotain. Silloin Saatana toi hänen eteensä "todisteita" evoluutiosta ja Darwin oli myyty mies. Darwinin avulla Saatana onnistui levittämään epäuskon ja Jumalan pilkan hengen laajoihin ihmismassoihin. Jumalan silmissä epäusko ei ole "tieteellinen ajatustapa" vaan kadotustuomion aiheuttava synti.

Galapagossaaren eläimistö ei muuten todista mitään lajien muuttumisesta toisiksi lajeiksi. Se eläimistö todistaa ainoastaan sen, että yksittäiset lajit pystyvät muuntumaan ja sopeutumaan olosuhteisiin. Mutta sama asia selviää kyllä ilman Galapagossaartakin esim. ihmisten ja koirien kohdalla. Ihmisrotuja ja koirarotuja on useita ja varsinkin koiria on hyvin erilaisia ja niiden kehittäminen ei ole vienyt kovinkaan kauan - kysymys on muutamista sadoista vuosista korkeintaan. Koirat eivät ole kuitenkaan muuttuneet kissoiksi eivätkä ihmiset apinoiksi. Lajit eivät muutu toisiksi lajeiksi.

JOS HALUAT TULLA USKOON

Monet ihmiset, kun he alkavat miettimään uskoontulemista, ottavat yhteyttä luterilaisen kirkon kirkkoherraan ja kysyvät hänen mielipidettään. Se on paha virhe. Luterilaisella kirkolla ei ole sellaista periaatetta, että kirkkoherran täytyisi olla uskossa. Paljon parempi on nykyisen virallisen luterilaisen opin mukaan, että kirkkoherra ei ole uskossa eikä julista rehellisesti Jumalan Sanaa eikä häiritse sivistyneiden ja tieteellisten ihmisten elämää julistuksellaan. Jos joku on uskossa, sellaista pidetään häirikkönä luterilaisen kirkon piirissä, niinkuin näimme Nokian kirkkoherra Koiviston tapauksessa.

Kirkkoherran kuuluu istua toimistossaan kello yhdeksästä kello viiteentoista ja nauttia suurta palkkaa. Ihmisten pelastumiseen kirkkoherran ei tule puuttua eikä vaikuttaa millään tavalla, mieluiten tulee toppuutella sellaisia, jotka haluavat taivaaseen mennä. Sillä kaikki ihmiset, jotka eivät ole uskossa ovat Saatanan omaisuutta eikä Saatana hyväksy, että hänen orjansa ohjaavat ihmisiä Taivaaseen.

Jos sinä haluat tulla uskoon, on sinun parasta rukoilla Jumalaa ja vedota siihen, että Jeesus on kuollut ristillä sinunkin puolestasi. Sillä tavalla minä pelastuin ja sillä tavalla sinäkin pelastut. Pelastut synnin ja Saatanan vallasta ja eräänä päivänä sinä kävelet Taivaan portista sisälle. Menkööt kirkkoherrat minne menevät, tule sinä Taivaaseen.

Minähän olen nykyisin helluntailainen, erosin luterilaisesta kirkosta 24-vuotiaana. Kuitenkaan en pidä velvollisuutenani mainostaa tai suositella helluntaiseurakuntaakaan sillä sielläkin on sekava tilanne tällä hetkellä. Aasiassa ja Afrikassa helluntaiseurakunnat toimivat hyvin ja miljoonia ihmisiä pelastuu mutta länsimaiset helluntaiseurakunnat ovat maallistuneet ja muuttuneet omituisiksi. Kuitenkin helluntai-seurakunnista saattaa löytää luotettavia uskovaisia helpommin kuin luterilaisesta seurakunnasta. Rukoile, että Jumala johdattaisi sinut jonkun luotettavan uskovaisen luo. Tavallisten luterilaisten joukossa on todellakin vielä uskovaisia mutta heidän löytämisensä "heinäsuovasta" on hyvin vaikeaa. Kirkkoherra Koiviston saarnoja voi muuten kuunnella Radio Dein kanavalla (94.1 MHz Jyväskylässä, muissa kaupungeissa se on jotain muuta) torstaisin klo 19.00-20.30.