VALINTASIVULLE

 

 

..ja hän käski meidän saarnata ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.

Apt. 10:42

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OIKEAN OPIN SIUNAUS

Kaikki me varmaan olemme kuulleet sen vertauksen, että oppi on niinkuin luuranko ja rakkaus on niinkuin liha sen päällä. Kun kaksi ihmistä kohtaa toisensa ja he paiskaavat kättä niin liha pehmentää kovien luiden kalinaa sopivasti. Samalla tavalla rakkaus pehmentää kovien opillisten väittelyjen puristuksissa. Tämä onkin hieno vertaus, mutta sen avulla on turha yrittää tehdä oikeasta opista tarpeetonta tai vähäarvoista. Luurankoa tarvitaan, vaikka se onkin kova. Oikeastaan hyvältä luurangolta vaaditaankin nimenomaan kovuutta.

Luuranko määrää hyvin pitkälle ihmisen sopusuhtaisuuden ja kauneuden. Samoin oppi määrää seurakunnan kauneuden. Jumala haluaa, että Hänen seurakuntansa olisivat täydellisiä. Jumala katselee mieluummin kauniita, opillisesti oikeita seurakuntia kuin rujoja ja epämuodostuneita seurakuntia.

Emme saa myöskään liioitella rakkauden merkitystä. Seurakunnista ei saa tulla liikalihavia ‘lässynlässyn’ läskikasoja. Hengellisiä ‘pikkuleipiä’ ja muita epäterveellisiä ruokia tulisi välttää ja vastapainoksi seurakuntien pitäisi tehdä ahkerasti raskasta evankelioimistyötä.

Olen aivan varma siitä, että seurakunnan Herra, Taivaallinen Kosmetologi, haluaa kaunistaa perusteellisesti morsiamensa ja Hän on myös voimallinen korjaamaan paitsi pienet viat ja puutteet myös luustolliset ja “läskilliset” epämuodostumat. Seurakuntien tulisi käydä rohkeasti korjaamaan opillisia epämuodostumia ja toiminnallisia puutteitaan, jotta Herra voisi hyvillä mielin vahvistaa sanansa seurakunnan keskellä ihmeitten ja merkkien kautta.

Opillisia kysymyksiä väheksyvät usein sellaiset yksilöt, jotka eivät halua noudattaa jotain opinkappaletta. On hyvin yleistä uskovaisten keskuudessa että jokaisella yksilöllä on siellä omia käsityksiään opillisista asioista.Yksittäisten ihmisten kohdalla tuollainen sokeus on hyvin ymmärrettävää ja helposti anteeksiannettavaa. Kokonaisten seurakuntien ollessa kysymyksessä opillisia harhoja ei pitäisi hyväksyä. Ajatellaanpa esim. lapsikastetta, jonka katolinen kirkko lanseerasi markkinoille n. 1500 vuotta sitten. Kunka monta miljoonaa turhaa väittelyä se onkaan aiheuttanut ihmislasten keskuudessa, puhumattakaan muista seurauksista. Seurakunnilla on aseet opillisia harhoja vastaan, jos niitä aseita vaan halutaan ja uskalletaan käyttää.

Nykyaikana on levinnyt seurakuntien keskuuteen uusi käytäntö, jonka avulla opillisia asioita ratkaistaan "demokraattisesti" äänestämällä. Se on yhtä järkevä asia kuin äänestettäisiin siitä, että tästä lähtien kaksi kertaa kaksi onkin viisi. Opilliset asiat ovat kaavoja, jotka eivät muutu äänestämällä. Mieletöntä on niistä äänestäminen.

Armo juoksee usein oikean opin edellä. Jumala haluaa armahtaa syntisen ihmispoloisen niin innokkaasti, että Hän on valmis jopa tinkimään opillisista asioista uskonelämän alkutaipaleella. Se ei tee kuitenkaan oppia tarpeettomaksi vaan kasvaessaan jokainen kunnon Jumalan lapsi tarvitsee vahvan luurangan. Olematta farisealainen väitän, että seurakuntien on parempi pyrkiä kohti oikeaa oppia kuin kohti väärää oppia.

Voidaan huoletta sanoa, että suurin osa kristillisistä herätysliikkeistä on todellakin syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta ja ne ovat omana aikanaan vastanneet siihen armon ja elämän kaipuuseen, jota ihmisten sydämistä on löytynyt. Voidaan myös väittää, että ainakin periaatteessa kaikilla seurakunnilla olisi ollut elämisen mahdollisuus kristillisessä kentässä, jos ne olisivat säilyttäneet alkuperäisen asemansa ja aitoutensa.Tavallisia opillisia virheitä, jotka ovat vääristäneet seurakunnan toiminnan tai jopa lopettaneet sen kokonaan ovat virheet armolahjojen alueella, virheet kasteasiassa ja pelastuskäsityksen vääristyminen.

Opillisten seikkojen lisäksi monet inhimmilliset ja poliittiset syyt ovat voineet vaikuttaa seurakuntien toimintaan negatiivisesti. Usein käy niin, että seurakuntien johtajat korottavat itsensä suuriksi profeetoiksi ja samalla Jeesus tyrkätään ulos seurakunnasta, jolloin myös armo ja totuus poistuvat sieltä sillä Jeesuksen ulkopuolella ei ole mitää armoa eikä totuutta eikä elämää.

EIKÖ JUMALA MUKA KUULE

Ihmiset väittävät, että Jumala ei vastaa, kun Hänelle puhutaan. Kyllä Jumala ainakin minua kuuntelee ja puhuu minulle. Viime lauantainakin Jumala aivan selvästi sanoi minulle:"Vieras tulossa. Alapa siivota kämppäsi!" No, minä siivosin , vieras tuli ja me kumpikin säästyimme suurelta järkytykseltä. Onneksi Jumala ei pidä itseään vieraana minun huushollissani, silloinhan minä joutuisin aina siivoamaan.

Tuollaisille ihmisille voidaan esittää vastakysymys:" Miksi sinä et kuuntele, kun Jumala puhuu sinulle?" Keskustelu vaatii, että molemmat osapuolet puhuvat ja kuuntelevat vuorotellen aivan niinkuin kännykällä soitettaessa. Ei Jumalastakaan ole kivaa jutella sellaiselle ihmiselle, joka ei koskaan vastaa eikä puhu hänelle. Jos sinä haluat, että Jumala kuulee sinua, sinunkin on kuultava Jumalaa.

Mooseksen aikana Jumala puhui egyptiläiselle faraolle moniakin asioita ja hyvin selvästi eikä farao halunnut kuitenkaan kuunnella Jumalan puhetta. Jumala kyllä yritti puhua.

Jeesuksen aikana Jumala puhui hyvin voimallisesti juutalaiselle kansalle mutta kansan poliittiset ja uskonnolliset johtajat eivät halunneet kuunnella. Tuhansien vuosien aikana Jumala on puhunut tuhansien palvelijoidensa kautta mutta ihmiset eivät ole yleensä halunneet kuunnella. Ne jotka ovat kuunnelleet, ovat löytäneet paitsi elävän Jumalan myös elämän hänen yhteydessään.

Ilmestyskirja kertoo meille etukäteen, että Jumala aikoo puhua hyvin voimallisesti ihmiskunnalle vielä näinä viimeisinä aikoina. "Ja suuria rakeita, leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle mutta ihmiset pilkkasivat Jumalaa raesateen vitsauksen tähden sillä se vitsaus oli ylen suuri."(Ilm.16:21). Leiviskä on noin 20-50 kiloa. Monet ihmiset eivät osaa lähestyä Jumalaa muuten kuin pilkkaamalla. Syntiset ihmisparat yrittävät lähestyä Jumalaa syntisellä tavalla.

Joskus hyvin harvoin ihmiset ovat kuulleet, kun Jumala puhuu heille, ja aina siitä on ollut seurauksena jotain hyvää niille ihmisille. Profeetta Joonan aikana Jumala uhkasi niiniveläisiä täydellisellä tuholla mutta koska ihmiset kuulivat varoituksen ja tekivät parannuksen synneistään, ei tuhoa tullutkaan.

Nykyaikana on saatavilla hyvin paljon tietoa Jumalasta. Suomessakin jokainen, joka haluaa, voi lukea Raamattua. Jos siis sinä haluat tulla oppimaan tunteamaan Jumalan ja haluat kuulla Hänen äänensä niin lue Raamattua.

Muutama päivä sitten sanoin Jumalalle, että koska minä olen Jumalan kuva ja Hänen lapsensa, niin minä haluaisin ikäänkuin koemielessä suorittaa jonkin Jumalalle kuuluvan tehtävän. No, edellisenä yönä oli satanut lunta ensimmäisen kerran tänä vuonna ja niinpä muutamat linnunpoikaset lentelivät minunkin parvekkeella etsimässä ruokaa ja ne näyttivät selvästi hätääntyneiltä - niille se lumi oli elämän ensimmäinen. Silloin minä muistin, että Raamatussa sanotaan, että Jumala ruokkii kaikki taivaan linnutkin (eikö sitten teitä, te vähäuskoiset). Samalla minä hoksasin, että ruokkimalla noita pikkulintuja, minä tulen suorittaneeksi Jumalalle kuuluvan tehtävän. Joten minä annoin kaurahiutaleita nälkäisille lintuparoille. Minun jumaluuteni riitti ruokkimaan muutaman nälkäisen linnunpoikasen.

Noin 18 vuotta sitten olin Tukholmassa kaksivuorotyössä. Silloinkin rukoilin jotain tärkeää asiaa keskipäivällä. Mutta minua alkoi röyhtäilytyttämään kovasti kesken rukouksen. Olin juuri juonut kahvit koska olin lähdössä töihin iltavuoroon, kahvi kai se sai niin röyhtäilemään. Koska röyhtäileminen ei loppunut minun oli pakko lopettaa rukoileminen. Samalla aloin miettiä, että mitähän Jumalakin oikein tykkäsi niistä röyhtäisyistä kesken rukouksen, tulkitaankohan ne epäkohteliaisuuden merkiksi Taivaassa. Kävelin metroasemalle, joka oli täynnä ihmisiä, epäonnistunut rukous painoi mieltäni edelleenkin, ja silloin kuulin aivan viereltäni selvällä suomenkielellä, kun äiti sanoi pienelle lapselleen, joka istui lastenvaunuissa:" Kyllä minä sinun röyhtäilemiset kuulen!". Silloin minä ymmärsin, että Jumala oli kuullut paitsi minun röyhtäilemiseni myös ajatukseni.

Tuhansia kertoja Jumala on kuullut minun rukoukseni. Jos Hän kerran kuulee minun rukoukseni ja röyhtäilemiseni ja lukee jopa ajatukseni niin minun on omalta osaltani pakko todistaa, että Jumala kuulee. Ne jotka väittävät muuta, valehtelevat. Luultavasti suurin osa ihmisistä tekee juuri sen virheen, että he eivät tajua, että Jumala kuulee myös heidän ajatuksensa - jos ajatukset ovat kovin likaisia, on turha odottaa Jumalan vastausta.

Raamattu tuo tämän saman asian esille hienosti toteamalla, että Jumala, joka on korvan luonut, hänkö ei kuulisi. Jumala, joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi.

LOGIIKOISTA

Logiikalla tarkoitetaan tässä esityksessä keinoa ratkaista ongelmia, tapaa suhtautua johonkin asiaan tai oppirakennelmaa, jonka avulla yritetään ymmärtää kokonaisuuksia. Matematiikka, fysiikka ja monet muut tieteenalat ovat kehittäneet erinomaisia päättelykeinoja ja kaavoja omien ongelmiensa ratkaisemiseen mutta ihmisen elämä sisältää kyllä monia muitakin logiikkoja. Työelämä, yhteiskunnallinen elämä ja perheelämä sisältävät omat kaavamaisuutensa, vaikka niitä ei aina edes huomatakaan.

Kaikilla ihmisillä on tarve selittää asioita järkensä avulla ja muodostaa kaavoja auttamaan ajattelua. Eri ihmiset elävät selvästi logiikan eri tasoilla ilmeisesti aivokapasiteetin ja koulutuksen eroista johtuen kuitenkin niin, että yleensä jokainen kuvittelee itse olevansa kaikkein korkeimmalla logiikan tasolla.

Eri logiikkatasot aiheuttavat ristiriitatilanteita ja riitoja. Henkilö, joka on oppinut hädintuskin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun on matemaatisessa mielessä alemmalla logiikan tasolla kuin matematiikan professori. Keskustelu matematiikan hienouksista näiden henkilöiden kesken muodostuu tuskalliseksi molemmille osapuolille.

Aseistakieltäytyjän logiikan mukaan sota loppuu, kun kukaan ei tartu aseeseen, amerikkalaisen kenraalin mielestä sota loppuu, kun vihollinen on tapettu. Yhteisymmärrystä näiden logiikkojen välille tuskin koskaan syntyy.

Hengellisen elämäm logiikkaeroista mainittakoon esimerkkinä se, että joidenkin uskovaisten mielestä kaikkein korkein hengellisen taistelun muoto on se, kun puliukkoja ja muita julkisyntisiä yritetään käännyttää, toisten mielestä esirukoileminen on korkein taistelumuoto ja kolmansien mielestä Jumalan kiittäminen ja ylistäminen menee kaiken muun yläpuolelle. On syntynyt jopa uusia lahkoja näiden logiikkaerojen seurauksena.

Samanlaisia esimerkkejä voidaan löytää muiltakin alueilta. Logiikkojen taso- ja laatuerot aiheuttavat ymmärtämisvaikeuksia. Ainoa keino saavuttaa yhteisymmärrys on usein se, että ylemmällä logiikkatasolla oleva yksilö nöyryyttää itsensä alemmalle tasolle.

On hyvä tietää, että kukaan ihminen ei ole saavuttanut täydellistä logiikan tasoa. Ihmisen logiikka meni pahasti rikki syntiinlankeemuksessa. Älykkäät ihmiset pystyvät kyllä käsittelemään monimutkaisia ongelmia, mutta he tekevät jatkuvasti kuitenkin virhepäätelmiä, joskus tuollaiset virheet jäävät pitkäksi aikaa haittaamaan kehitystä. Tästä syystä ihmisten kehittämät tieteenalatkaan eivät koskaan saavuta ehdotonta huippua vaan ne tulevat aina olemaan keskeneräisiä.

Tavallisesti huipputiedemiehet tekevät sen virheen, että tutkittuaan mikroskoopilla ihmisen ruumiin geenien ja atomien tarkkuudella, tulevat he lopulta siihen tulokseen, että ruumiin lisäksi ihmisessä ei ole mitään muuta, ei sielua eikä henkeä. Toiset tiedemiehet tutkivat suurta avaruutta ja kun Jumala ei sielläkään ole kävellyt heitä vastaan, päättelevät he, että Jumalaa ei ole olemassakaan. He ovat kiinnittäneet katseensa materiaan. Jumala on Henki. Ihmisen ruumis on luotu Pyhän Hengen temppeliksi. Voisitteko te ymmärtää tämän, tiedemiehet?

Ihmisten - jopa uskovaistenkin - logiikan ja Jumalan logiikan välillä on huomattavia eroja. Ihmisten logiikan mukaan esim. sairaat eivät voi mitenkään parantua rukouksen avulla, Jumalan logiikan mukaan juuri niin täytyy tapahtua. Jumala ei ole kovinkaan halukas väittelemään logiikkaeroista ihmisten kanssa.

Raamatun mukaan saatana on murhaaja ja valehtelija ja valheen isä. ‘Kun saatana valehtelee, puhuu hän omaansa.’ Saatanalla onkin useita valhelogiikkoja palveluksessaan ateismi, kehitysoppi ja monet psykologiset teoriat esimerkkeinä mainitakseni. Kaikki nuo valhelogiikat määrittelevät ihmisen pelkäksi eläimeksi, jolla ei ole iankaikkista sielua, ei elämän tarkoitusta eikä Jumalaa.

Saatanan oman toiminnan todellinen logiikka on kuitenkin aina vain ihmisten houkutteleminen syntiin ja sitä kautta helvettiin. Saatana ei välitä aina omista logiikoistaankaan, jos se ei sovi hänen suunnitelmiinsa. Saatana on nero hämäämisessä, Jumalan pilkkaamisessa, ajatusmaailman saastuttamisessa ja totuuden vääristämisessä.

Paratiisissa Saatana onnistui valhelogiikkansa avulla hämäämään Eevankin. Lukiessamme kertomusta syntiinlankeemuksesta saamme helposti Eevasta sellaisen käsityksen, että hän oli täydellinen tollo ja hyväuskoinen hölmö uskoessaan käärmettä. Eevan logiikka ei näytä ollenkaan toimineen tuossa tilanteessa. Kuitenkin hän oli täydellinen ihminen. Eevalta puuttui ilmeisesti kyky tai halu taistella pahuutta vastaan eikä tuollaista kykyä oikeastaan olisi tarvittukaan paratiisissa sillä siellä kaikki oli hyvää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että syntiä vastaan ei ole olemassa mitään pätevää logiikkaa.

Miksi sitten tämä kaikki puhe logiikasta? Siksi, että logiikat eivät koskaan voi pelastaa ihmistä kadotuksesta. Ihminen pelastuu uskon kautta, se on Jumalan lahja.