PÄIVITYS 4.05.99
"Ja kuu punastuu ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus." Jes 24:23
OLIKO JEESUS SUPERSTAR?
Olen tavannut uskovaisten joukosta entisiä hippejä, jotka vieläkin ovat sidoksissa hippiaatteeseen ja Superstariin. Olen kuunnellut saarnaajia, joka yrittävät korottaa Jeesuksen luonnottomaksi yli-ihmiseksi. Jeesus muka komenteli jo imeväisiässä käärmeitä, Jeesus muka oli aina kiltti ja robottimaisen avulias, Jeesus muka hallitsi kaikki tilanteet syntymästään kuolemaansa saakka mahtikäskyillään. Samalla he itsekin yrittävät olla yli-ihmisiä, oman 'Jeesuksensa' opetuslapsia.
Yli-ihmisiä ei mitenkään voi olla olemassa, sillä Raamatun mukaan jokainen ihminen on jo Jumalan kaltainen ja Jumalan kuva eikä sen korkeampaa olentoa voi enää olla olemassakaan.
Ihmisillä ei silti ole mitään aihetta ylpeyteen eikä itsensä korottamiseen. Jos ihminen todella on Jumalan kuva niin hän on myös nöyrä, sillä nöyryys on yksi Jumalan ominaisuus. Ylpeys ja itsensäkorottaminen ovat sielunvihollisesta, nuo synnit olivat Lusiferin ensimmäiset synnit.
Kun siis sanomme, että Jeesus oli tavallinen ihminen, niin se ei alenna Jeesuksen arvoa tippaakaan, sillä tavallinen ihminen on Jumalan kaltainen ja täsmälleen yhtä arvokas kuin Jumala itsekin. Jeesuksella ei ollut lihallista isää, hän oli Jumalan Poika. Ihmeen kautta Jumala oli hänen lihallinenkin isänsä. Tämä ei kuitenkaan tee Jeesuksesta ainutlaatuista sillä ei Adamillakaan ollut lihallista isää, hänkin 'syntyi' ihmeen kautta ja Jumala oli hänen lihallinen isänsä.
Ihmiset eivät tajua niitä vaaroja, joita tuollaiseen vääris- tyneeseen 'Jeesus-myyttiin' sisältyy. Uskovaiset käyttävät tuota myyttiä omien syntiensä puolustuksena, jonka taakse he yrittävät kätkeytyä, kun he eivät halua palvella Jumalaa. Ajatellaan, että jos Jeesus oli yli-ihminen ja minä olen vain tavallinen ihminen niin ei minun mitään tarvitse tehdä.
Tavallinen ihminen, Adam, lankesi syntiin ja siksi tavallisen ihmisen, Jeesuksen, täytyi voittaa synti. Toisin sanoen Jeesuksen voitto ei olisi ollut pätevä jos hän olisi ollut erikoinen ihminen. Jeesuksen voitto olisi julistettu mitättömäksi, jos hän olisi 'paininut ylemmässä sarjassa' kuin Adam.
Jeesus käytti itsestään mielellään nimitystä 'Ihmisen Poika'. Merkillistä! Hänhän olisi voinut esiintyä suurena hallitsijana ja Jumalan Poikana, luvattuna Messiaana.
Tiettävästi Jeesus ei tehnyt yhtään ihmetekoa ennen Pyhän Hengen kastetta. Opetuslapset 'voittivat' tavallaan Jeesuksen tässä suhteessa, sillä he ajoivat ulos riivaajia ja paransivat sairaita ennen omaa Pyhän Hengen kastettaan. Jeesus itse sanoi, että Pyhän Hengen voimassa hänen opetuslapsensa voivat tehdä suurempia tekoja kuin hän itse oli tehnyt.
On siis turha piiloutua pelkuruuden, laiskuuden ja tyhmyyden taakse. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus tehdä suurempia ihmeitä kuin Jeesuksen ihmeet olivat. Se vaatii nöyryyttä eikä itsensäkorottamista. Se vaatii ihmisten rakastamista eikä heidän rahojensa rakastamista.
Jeesuksella oli merkillinen tapa tukea ja kannustaa opetuslapsiaan. Hän ei alistanut eikä pelotellut heitä. Hän ei korottanut itseään opetuslastensa yläpuolelle. Jeesus uskoi, että opetuslapset pystyvät samaan, mihin hän itsekin pystyi. Tämäkin osoittaa, että Jeesus piti itseään tavallisena ihmisenä. 'Täysin oppineena jokainen on niinkuin Mestarinsa.' 'Pietari, kävele veden päällä niinkuin minäkin kävelen!'.'Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille!'
(3.Moos.16:5-28):ssa mainitaan kaksi kaurista, joista toinen lähetetään Asaselille erämaahan. Nämä kauriit voidaan selittä seuraavalla tavalla.
Yksinkertaisesti kerrottuna kumpikin kauris on vertauskuva Jeesuksesta. Jeesus saavutti kaksi ratkaisevaa voittoa elämänsä aikana ja nämä kauriit kuvaavat näitä voittoja. Syntiuhrikauris kuvaa Jeesuksen saamaa voittoa ristillä, voittoa synnistä ja sairauksista. Kauris Asaselille kuvaa Jeesuksen saamaa voittoa silloin, kun Hän oli erämaassa Saatanan kiusattavana. Löytyy tekijöitä, jotka puoltavat tällaista tulkintaa:
-Asasel merkitsee Saatanaa, Jumalaa vastustavaa voimaa
-mies vei kauriin erämaahan. Henki vei Jeesuksen erämaahan
-syntiuhrikauris poltettiin leirin ulkopuolella vasta toisen kauriin lähettämisen jälkeen. Jeesus naulittiin ristille 'leirin ulkopuolella' vasta erämaakiusausten jälkeen
-Asaselin kauris jäi henkiin. Jeesus jäi myös henkiin erämaakiusausten jälkeen.
Varmasti löytyy muitakin puoltavia tekijöitä. Eräs merkittävä eroavaisuus on kuitenkin olemassa. Syntiuhrikauris uhrattiin ennenkuin toinen kauris lähetettiin Asaselille - siis tavallaan 'väärässä' järjestyksessä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kaada tätä selitystä, sillä olihan Jeesus sitoutunut syntiuhriksi jo ennen erämaakiusauksia. Johannes Kastaja sanoi ennenkuin Jeesus vietiin erämaahan kiusattavaksi: "Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"
Koska voitto synnistä on kaksiosainen ja siihen tarvittiin kaksi kaurista merkitsee se samalla sitä, että syntiinlankeemus oli kaksiosainen. Ensimmäinen tappio oli se, kun Adamin herrasväki suostui kuuntelemaan Saatanan valheita ja toinen tappio oli se, että he söivät kielletystä puusta. Jeesus ei kuunnellut Saatanan houkutuksia eikä "syönyt kielletystä puusta".
HUIVIN KÄYTTÖPAKKO JA MUOTI
(1.Kor.11:1-16):ssa kerrotaan kuinka naimisissa olevien naisten tulee käyttää päähinettä rukoillessaan tai profetoidessaan enkelien tähden. Miehiä puolestaan kielle-tään peittämästä päätään. Tähän liittyy vertaus kuvakin - nainen tarkoittaa seura-kuntaa ja mies tarkoittaa seurakunnan Herraa.
Nämä raamatun jakeet ovat muodostuneet lihavan riidan aiheiksi ympäri maailmaa eri seurakunnissa sillä nykyaikana valistuneet naiset haluaisivat mieluummin itse määrätä omista asioistaan eikä miestä enää haluta kunnioittaa perheen päänä eikä myöskään päähinettä haluttaisi käyttää, ei ainakaan tuollaiseen turhaan tarkoituk-seen. Nykynaiset ovat tarkkoja pukeutumisestaan - muoti määrää pukeutumisen, raamattu ei määrää.
Tämä määräys päähineen käyttämisestä naisten osalta poikkeaa kaikista muista kulttuuriasioista siksi,koska se on niin tarkasti ilmoitettu raamatussa ja näin ollen tämän määräyksen muuttaminen merkitsee samalla vapaamielisen raamatun-tulkintaperiaatteen hyväksymistä.
Huivisääntö (oikeastaan päähinesääntö) halutaan yleisesti leimata vanhentuneen kulttuurin jäännökseksi, sillä ei haluta nähdä mitään hengellistä merkitystä. Kuitenkin on helppo todistaa, että kulttuuri ei määrännyt apostoli Paavalia kirjoittamaan em. jakeita. Paavali ei ollut mikään kulttuuri-intoilija, hän vastusti esim. farisealaisuutta.
Todennäköisesti Jeesus ei käyttänyt päähinettä synagoogissa. Alkuseurakunta omaksui Jeesuksen opetuksen näissä asioissa ja Paavali puolestaan ainoastaan välittää meille tuon alkuseurakunnan käytännön kirjeessään. Professori Saarisalo selittää viittauksen enkeleihin siten, että se tarkoittaa Jesajan kirjan alkuluvuissa mainittuja serafeja,jotka peittivät päänsä kahdella siivellä ylistäessään Jumalaa.
Tavallisesti huivisääntö niinkuin myös naisten opetuskielto ynnä muut vastaavat määräykset pyritään kiertämään siten, että vedotaan johonkin naiseen, jota Jumala on käyttänyt tai käyttää parhaillaan (esim. Katryn Kuhlman, lähetyssaarnaaja- ja evankelistanaiset yms.). Minä en voi hyväksyä tuollaisia vastaväitteitä enkä perusteluja. Emmehän me voi korottaa ketään ihmistä Jumalan yläpuolelle.Sellainen todistelutapa ei ole loogisesti eikä opetuksellisesti oikea. Jumala pystyy armossaan käyttämään epätäydellisiä ja harhaoppisiakin palvelijoita, jos vaan heidän sydämensä on syttynyt Jumalan tulesta. Jumalan armo juoksee usein oikean opin edellä. Syy saattaa olla esim. siinä, että oikea oppi puuttuu seurakunnalta kokonaan.
Tuollaista väärää todistelutapaa vastaan haluan esittää pari vastakysymystä. Paavo Ruotsa-lainen ja Lars Lewi Lestadius olivat epäämättä Jumalan voitelemia miehiä, mutta he olivat lapsikasteen kannattajia. Pitäisikö hellun-tailaisten nyt tällä perusteella vaihtaa kastekäytäntö lapsikasteeksi? Ei opillisia asioita saa mielestäni tuolla tavalla riepotella.
Toinen kysymys. Eikö Jumala olisi voinut käyttää tuollaisia voimakkaita Jumalan naisia vielä kymmenen kertaa enemmän, jos he olisivat omaksuneet oikean opin? Katryn Kuhlmankin olisi voinut herättää kuolleitakin vaan eipä minun tietääkseni herättänyt. Jumalalla on erilaisia palvelijoita voimakkuuden ja kuuliaisuuden suhteen - toinen voittaa tuhat, toinen kymmenen tuhatta. Mutta se, joka voittaa tuhat, ei saa asettua väärine oppeineen sen eteen, joka voittaa kymmenentuhatta.
Päähineen käyttöpakko tuntuu käytännössä mitättömältä pikkuasialta mutta teoreettisessa mielessä se on erittäin mielen kiintoinen kysymys. Liittyykö siihen jokin väkevä hengellinen totuus tai siunaus? Onko se Pyhän Hengen ilmoitus vai kulttuuriasia? Pitääkö raamattu paikkansa tässä asiassa? Onko mahdollista esim.armolahjojen avulla saada lisää valaistusta asiaan? Kuinka enkelit liittyvät tähän asiaan?
Yhteenvetona päähineen käytöstä voimme todeta, ettei se ole mikään muoti- tai kulttuuriasia, se ilmoitetaan suorasanaisesti ja selvästi Herran käskynä. Ainoa puute tuossa määräyksessä on siinä, että se esiintyy vain yhdessä raamatun-paikassa eikä sillä näinollen ole täyttä "lainvoimaa" (=kaksi todistajaa) ja niinpä se jää pelkäksi suositukseksi.
Varsinainen muoti syntyy tavallisesti "maailman" puolella ja sieltä sehelposti siirtyy myös seurakunnan sisälle. Muoti itsessään ei ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan asia, sitävoidaankäyttää molempiin tarkoituksiin. Muoti on hyväksyttävä asia esim. silloin, kun sitä käytetään normaaliin kaunistautumiseen, tyylitajun, mielialan ja persoonallisuuden ilmentämiseen, alemmuuskompleksien hoitamiseen, kauneusvirheiden peittämiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen.
Muodista on tullut ongelma oikeastaan vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Muoti-ilmiöt vaihtelevat nopeasti, ne saavuttavat helposti maailmanlaajuiset mittasuhteet ja saattavat joissain tapauksissa aiheuttaa jännitteitä seurakunnan sisällä erilaisella tyylitajulla varustettujen välille. Seurakunnalla ei ole varaa luopua Jumalan Sanasta mutta ei sillä ole varaa luopua myöskään muodikkaista jäsenistään. Seurakunta voi puuttua räikeisiin muodin väärinkäytöksiin opetuksen ja ohjauksen muodossa. Ihmisten erilaisuutta olisi kuitenkin pyrittävä ymmärtämään ja hyväksymään mahdollisimman pitkälle, jo kasvatus-, kulttuuri- ja ikäerot vaikuttavat pukeutumiseen ja se on aivan luonnollista.
Erityisesti naiskauneuden osalta on todettava, että raamattu suhtautuu naiskauneuteen ja kaunistautumiseen erittäin myötämielisesti, suorastaan ihailevasti (Job.42:15, Kork.v. 1:9-16, Est. 2.luku). Uusi Testamentti painottaa siveyttä ja vaatimattomuutta muttei kuitenkaan kiellä olemasta kaunis. Jumala on kertakaikkiaan luonut ja tarkoittanut naisen kauniiksi.
Myös seurakunnan osalta Jumala haluaa, että Hänen seurakuntansa olisi tyylikäs (=opillisesti kaunis).Oikea oppi helpottaa evankeliumin leviämistä, nopeuttaa uskossa kasvamista ja vahvistaa seurakuntaa. Kauneutta kannattaa siis tavoitella.
SYYLLISYYS/ SYYLLISTÄMINEN
Syyllistäminen tarkoittaa sitä, että ulkopuoliset henkilöt syytteitä esittämällä saavat uhrinsa näyttämään syylliseltä ja jopa tuntemaan syyllisyyttä virheistä, joita tuo syytöksien uhri ei ole tehnyt. Syytteisiin sisältyy siis valhetta ja nuo valheet saattavat levitä hyvinkin laajalle. Tavanomaista on vielä usein se, että ko. ulkopuoliset henkilöt ovat itse oikeita syyllisiä, he pyrkivät siirtämään syyllisyytensä pois omilta harteiltaan.
Syyllistäminen on oikeastaan aina Saatanan vaikutusta. Adam ja Eevakin oppivat Saatanalta tämän syyllistämistaktiikan. He yrittivät siirtää syyn omasta virheestään ulkopuolisen harteille. Niinpä käärme joutui voimakkaan syyllistämisyrityksen uhriksi. Jumala kuitenkin käsitteli jokaisen asian omaisen tapauksen erillisenä asiana tuomioita jakaessaan.
Tärkeää on huomata se, että koko yhteiskunta on Saatanan vallan alla ja siksi lähes kaikilla ihmisillä on taipumus pyrkiä syyllistämään toisia ihmisiä. Yhteiskunta on muuttunut petoyhteiskunnaksi syntiinlankeemuksen ja Saatanalle antautumisen seurauksena. Saatana on saanut miljoonia apulaissyyttäjiä. Minkähän palkan he muuten luulevat siitä saavansa isännältään?
Saatana levittää jopa sellaista syytettä, että uskovaiset muka aiheuttaisivat julistuksellaan syyllisyyttä. Saatana pyrkii siis siirtämään oman syntinsä, syyttämisen, uskovaisten harteille ja sillä tavalla hän pyrkii syyllistämään ja sitomaan uskovaisia valheen avulla, jotta he lopettaisivat evankeliumin julistamisen. Tämän tempun saatana tekee kaiken lisäksi syyttämisen avulla. Tämä on yksi osoitus Saatanan hämmästyttävästä oveluudesta. Tällaista oveluutta vastaan ei voida taistella muuten kuin Jumalan viisauden avulla.
On totta, että uskovaistenkin joukossa on muutamia apulaissyyttäjiä. He ovat saaneet tartunnan tästä maailmasta tai he eivät ole koskaan tehneet parannusta tästä synnistä. He ovat säälittäviä tapauksia.
Aidot uskovaiset Jumalan lapset, Herran soturit, levittävät ilosanomaa siitä, että he itse ovat saaneet syntinsä anteeksi ja siitä että Jumala haluaa antaa muillekin ihmisille synnit anteeksi. Oikeat uskovaiset elävät jatkuvassa anteeksiantamuksessa, armon tuntemisessa ja lähimmäisenrakkaudessa. He eivät katso omia tai toisten syntejä vaan he katsovat Jumalaan ja siksi heidän kasvonsa loistavat ilosta.
Edellä olemme todenneet, että syyllistäminen on ruma asia, se perustuu valhelogiikkaan ja se tapahtuu ulkopuolisten henkilöiden toimesta. Syyllistämisen seurauksena syntyy valheellista syyllisyyttä. Raamatullinen 'syyllisyys'-käsite on jotain aivan muuta.
Oikea syyllisyys perustuu totuuteen. On tapahtunut selvä rikkomus. Henkilö, joka on rikkomuksen tehnyt, tietää itse syntinsä. Ulkopuoliset eivät useinkaan tiedä koko asiasta mitään.
Kun ihminen tekee synnin, tulee hänestä syyllinen Jumalan edessä. Jumala on lahjoittanut ja tarkoittanut ihmiselle täydellisen elämän, mutta ihmisen rikkoo tuon täydellisyyden ja näin ihminen joutuu selitys- ja korvausvelvolliseksi.Selitykset eivät useinkaan auta mitään.
Synti on merkillinen asia. Se ikäänkuin rikkoo kristalliastian. Kristalliastiaan ei koskaan tule pientä vikaa, se pamahtaa kokonaan rikki silloin, kun se rikki menee. Näin syntikin, vaikka se olisi pienikin, rikkoo ihmisen paratiisin kokonaan. Raamattu esittää tästä asiasta useita eri näkökulmia. Jossain on sanottu:" Jos joku rikkoo yhtä Mooseksen lakia vastaa, on hän syyllinen koko lain rikkomiseen."
Jumala ei vaivaa ihmisiä syyllisyyden tunteella jatkuvasti. Syyllisyys saattaa välillä uinua pitkiäkin aikoja pinnan alla ilman, että ihminen tajuaa olevansa syyllinen. Hän saattaa tällöin elää räikeästikin synnissä. Jos häneltä kysytään, onko hän syntinen, vastaa hän useimmiten, että hän ei ole koskaan tehnyt kenellekään mitään pahaa. Etsikkoaikana Jumala ottaa syyllisyyskysymyksen esille. Silloin ihmisen omatunto herää Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Aito ja oikea syyllisyys on aina mahdollista tutkia ja analysoida ja siihen voidaan määrätä lääke. Tutkimisen apuvälineinä käytetään Mooseksen lakia, Jumalan Sanaa ja ihmisen omatuntoa. Syyllisyys ei yleensä häviä, ennenkuin asiat on tarkkaan tutkittu ja selvitetty. Tutkimisen avulla voidaan myös selvittää onko kysymyksessä aito syyllisyys vaiko valheeseen perustuva syyllisyys. Tarkan analyysin avulla voidaan myös lopettaa syntitottumukset niin ettei synti enää pääse vaivaamaan.
Ihminen voi itse tutkia itsensä Jumalan Sanan valossa. Seurakunnissa on joitakin harvoja hyviä sielunhoitajia,jotka tuntevat Raamatun ja Jumalan ja jotka pystyvät auttamaan.
Armo riittää yleensä ensiavuksi, pitempiaikainen hoito sisältää lisäksi opetusta Jumalan tahdosta ja vapauttavaa opetusta Jumalan armosta.
Nyt minä kerron sinulle, rakas lukija, erään tärkeän asian syyllisyydestä. Nimittäin sielujemme vihollinen ei haluaisi, että syntejä tutkittaisiin tai analysoitaisiin. Vihollinen haluaisi, että ihmiset juoksisivat pakoon viidakkoon niinkuin Adam ja Eeva tekivät. Vihollinen haluaisi pitää nämä asiat hämärinä ja epämääräisinä. Hänen on helpompi syyttää ja vaivata ihmisiä, kun asioita ei tutkita liian tarkasti. Vihollinen tietää, että totuus on tekevä sinut vapaaksi - vapaaksi syyllisyydestä, vapaaksi Saatanasta ja hänen syytöksistään.
Mikä sitten on totuus? Totuus ihmisestä on se, että yksi ihminen - Jeesus - on elänyt täydellisen elämän maan päällä. Hän on voittanut synnin ja Saatanan. Hän on voittanut takaisin sen, minkä Adam hävisi. Hänen kauttaan virtaavat elämän virrat. Kun me katsomme Häneen, muutumme me - kristallin- palaset - hänen kaltaisikseen, ehjiksi ihmisiksi ja me pääsemme omistamaan yltäkylläisen elämän, meistä tulee iankaikkisen elämän perillisiä ja Jumalan siunauksien ja huolenpidon kohteita.
TAIVAAN VALTAKUNNAN AVAIMET
Jeesus tuo esille raamatussa käsitteen 'taivaan valtakunnan avaimet'. Nämä avaimet on tulkittu kahdella eri tavalla, joista toinen tapa - yleisempi - on selvästi väärä. Otan tähän alkuun muutamia raamatunlauseita asian käsittelemistä varten.
Lause 1:
'Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet; MINKÄ SINÄ PÄÄSTÄT MAAN PÄÄLLÄ, SE ON OLEVA PÄÄSTETTY TAIVAASSA; MINKÄ SINÄ PIDÄTÄT MAAN PÄÄLLÄ, SE ON OLEVA PIDÄTETTY TAIVAASSA.' Matt.16:19
Lause 2:
'Älkää kadotustuomiota lausuko niin ei
teillekään kadotustuomiota lausuta.'
Lause 3:
'.....minä elän; ja minä olin kuollut, ja
katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja
minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.'
Ilm.1:18
Lause 4:
'Ihmisen Pojalla on valta antaa syntejä
anteeksi maan päällä'
Lause 4:
Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin-
kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka
meitä vastaan ovat rikkoneet.
Lause 5:
..siunatkaa vainoojianne,siunatkaa älkääkä
kirotko....
Lause 6:
'Minulle (=Jeesukselle) on annettu kaikki
valta taivaassa ja maan päällä.'
Lause 7:
'Jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin...
nuhtele häntä ensin kahdenkesken…hän ei
kuule... ilmoita seurakunnalle......ei
kuule, niin olkoon sinulle kuin pakana ja
publikaani' Matt.18:15-16
Väärä tulkinta lauseesta 1 on sellainen, että se tarkoittaisi syntien anteeksiantamista (=päästäminen) tai syntien jättämistä anteeksiantamatta (=sitominen). Tällainen tulkinta on raamatunvastainen.
Koska väärää tulkintaa esiintyy niin runsaasti, niin joskus kannattaisi esittää myös oikea tulkinta. Oikea tulkinta löytyy esim. professori Aapeli Saarisalon Uuden Testamentin käännöksestä alaviitteestä sivulta 46.
Oikea tulkinta on se, että tässä lauseessa (1) puhutaan seurakunnan johtamisesta, ohjaamisesta ja opettamisesta. Päästäminen' tarkoittaa jonkin asian selittämistä sallituksi ja 'sitominen' tarkoittaa jonkin asian selittämistä kielletyksi. Kysymyksessä on siis jumalallinen kyky opettaa oikein uusista esiin tulevista asioista.
Taivaan valtakunnan avaimien avulla piirretään raja seurakunnan ja maailman välille. Jos joku astuu tuon rajan ulkopuolelle, ei seurakunnalla ole oikeutta häntä kuitenkaan heti tuomita. Sellaista tapausta varten on olemassa omat sääntönsä. Taivaan valtakunnan avaimet eivät ole tuomioväline.
'Taivaan valtakunnan avaimia' tarvitaan eniten lähetystyössä, sillä siellä tulee esille paljon uusia asioita. Suomen oloissa lähes kaikki opilliset asiat on jo käsitelty.
Raamattu ei kerro, oliko Mooseksella 'taivaan valtakunnan avaimet', mutta koska hän oli 'Jumalan salaisuuksien huoneenhaltija', niin voimme olettaa, että hänellä oli tämäkin avain hallussaan. Hyvä esimerkki näiden avainten käyttämisestä on se, kun Mooses 'salli miehen kirjoittaa vaimolle erokirjan ja salli lähettää hänet pois, vaikka alunperin asia oli toisin'.
Mitä sitten tulee syntien anteeksiantamiseen, niin se selviää tutkimalla muita alussa lueteltuja lauseita. Uskovaiset ovat aina velvollisia antamaan anteeksi. Se asia ei ollenkaan ole tekemisissä 'taivaan valtakunnan avaimien kanssa'. Seurakunta tekee virkavirheen, jos se alkaa panttaamaan syntejä takanaan.
Tämä ei tee tyhjäksi sitä, etteikö seurakunnalla olisi oikeus harrastaa myös kurinpidollisia toimia, kunhan ne tapahtuvat vaan raamatun mukaan (lause 7). Ominaista aidoille kurinpitotoimille on se, että niistä ja niiden perusteluista tiedotetaan myös niille henkilöille, joita ne koskevat. Seurakunnissa esiintyy nimittäin sellaistakin kurinpitokäytäntöä, että jonkun seurakuntalaisen selän takana aletaan juoruilemaan asioita ja hänet eristetään muista uskovista ilman, että asiaa olisi käsitelty seurakunnassa ja ilman, että asianomainen tietäisi, mistä oikein on kysymys.
Monet ihmiset miettivät, ovatko he tehneet Pyhän Hengen pilkan tai sellaisen synnin, jota Jumala ei koskaan anna anteeksi. Tällaisten ihmisten on hyvä muistaa, että jos sinun omatuntosi syyttää sinua, on se samalla meskki siitä, että sinä et ole paatunut ja yleensä samalla merkki siitä, että Jumala kutsuu sinua vielä, Jumala ei ole sinua hyljännyt. Jos sinä olisit tehnyt Pyhän Hengen pilkan, sinun omatuntosi ei enää syyttäisi sinua. Muista, että kipu on samalla merkki elämästä, merkki siitä, että sinä et olekaan vielä kuollut.
Erään teorian mukaan Pyhän Hengen pilkan voi tehdä myös niin, että ei tottele Pyhän Hengen antamia selviä, toistuvia kehoituksia. Esim. jostain syntimuodosta kiinnipitäminen saattaa muodostua ihmiselle Pyhän Hengen pilkaksi loppujen lopuksi. Kerronpa tässä vielä erään tarinan joka hieman valaisee tätä asiaa.
Olipa kerran terve ja älykäs nuorukainen, jota Jumala kutsui palvelukseensa kun hän oli n. 15 vuotias. Tuo nuorimies oli kuitenkin päättänyt opiskella, muistaakseni lääketiedettä, ja hän vastasi kieltävästi Jumalan kutsuun.
Hän opiskeli niinkuin oli aikonutkin ja hän menestyi hyvin elämässään. Hän meni naimisiin, sai lapsia, menestyi työssään ja lopulta hänestä tuli oman alansa professori.
Aika kului, aina välillä professori muisti tuon kutsun, jonka hän oli Jumalalta saanut, mutta hän pysyi kylmänä uskon asioille. Kun hän oli jo lähellä eläkeikää, eräänä yönä hän kieriskeli vuoteessaan hikisenä eikä saanut unta. Silloin hän päätti mennä uimaan. Hän asui aivan yliopiston uimahallin lähellä ja hänellä oli yleisavain, jolla pääsi sisälle. Hän oli ennenkin uinut siellä keskellä yötä.
Hän ei sytyttänyt valoja isoon halliin, koska ulkopuolelta tuli aivan tarpeeksi valaistusta katu- ja ulkovaloista. Hän nousi ylimmälle tasanteelle ja valmistautui hyppyyn. Silloin hän näki seinällä oman varjonsa - kädet sivulle ojennettuna, se muistutti ristiä. Silloin tuo professori kuuli jälleen Pyhän Hengen kutsun niinkuin silloin nuorukaisena: "Etkö sinä haluaisi vihdoin palvella minua?" Tällä kerralla professori päätti vastata myönteisesti. Silloin hän tunsi sydämessään iloa ja hän tuli niin hyvälle päälle, että hän ei hypännytkään. Hän laskeutui alas ja kun hän käveli altaan reunalla, hän huomasi, että allas olikin aivan tyhjä. Siivoojat olivat päästäneet veden pois seuraavan päivän siivousta varten.
Tarina voidaan tulkita niin, että Jumala tunsi sääliä professoria kohtaan ja päätti antaa hänelle vielä yhden mahdollisuuden, vaikka hän olikin elänyt itsekkään elämän. Tarina voidaan tulkita myös niin, että professori olisi syyllistynyt Pyhän Hengen pilkkaan, jos hän olisi vielä niskoitellut Pyhän Hengen ääntä vastaa
HOMOSEKSUAALISUUDESTA
Huomautan, että minä en nyt tuomitse homoseksuaaleja, minä ainoastaan analysoin heidän tilannettaan Raamatun valossa ja oman ymmärrykseni valossa.
Homoseksuaalisuudessa ei ole perimmiltään kysymys epänormaalista sukupuolisesta käyttäytymisestä. Luonnoton seksuaalinen käyttäytyminen on seuraus tai rangaistus eräästä paljon syvemmästä viasta. Homoseksuaalisuus ei ole sielullinen eikä ruumiillinen sairaus vaan se on ihmisen hengen sairaus (Room.1.luku).
Homoseksuaalisuus on valheen vaikutusta ihmisen hengessä, sielussa ja ruumiissa. Jumala haluaisi, että ihmiset eläisivät totuudessa ja puhtaudessa. Homot ja lesbot tekevät juuri päinvastoin. He elävät valheessa ja saastaisuudessa.
Usein väitetään, että homoseksuaalisuus olisi kasvatuksen seurausta. Sekään ei pidä paikkaansa. Vanhemmat ja ympäristö voivat vahingoittaa ainoastaan lapsen sielua tai ruumista vaan ei henkeä. Ei ole olemassa mitään pätevää psykologista teoriaa, joka pystyisi tarkasti selvittämään homo-seksuaalisuuden alkusyyt. Ei ole myöskään löydetty mitään keinoja, joilla tämä sairaus pystyttäisiin ihmisviisauden avulla parantamaan.
Homoseksuaalisuus ei ole myöskään perinnöllinen sairaus. On nimittäin tapauksia, joissa homoseksuaalit itse väittävät olleensa nuoruudessaan normaaleja ja terveitä sukupuoliselta käyttäytymiseltään ja vasta vanhemmiten he ovat muuttuneet homo-seksuaaleiksi. Ihmisen perinnöl-lisyystekijät eivät tiettävästi muutu iän mukana. Syyn täytyy siis olla muualla. Toinen todiste perinnöllisyyttä vastaan on se, että jos kysymyksessä olisi perinnöllinen sairaus, niin homojen suhteellisen osuuden koko väestöstä pitäisi vähitellen vähentyä koska he eivät lisäänny normaalilla tavalla yhtä nopeasti kuin terveet ihmiset. Käytännössä kuitenkin vaikuttaa siltä, että heidän suhteellinen osuutensa vain kasvaa.
Raamatun mukaan homoseksuaalisuuteen liittyy erilaisten idolien, eläimien ja luonnon palvontaa. Nykyaikana esim. filmitähtien, poliitikkojen, eläinten ja muiden epäjumalien palvonta lisäävät homoseksuaalisuutta ja ovat oire siitä. Voimakkaiden väärien profeettojenkin palvonta voi johtaa homoseksuaalisuuteen. Televisio lienee kaikkein suurin homoseksuaalisuuden aiheuttaja nykyaikana.
Ensimmäinen ja tärkein valhe on se, että nuo ihmiset harkitusti hylkäävät oikean Jumalan ja harkitusti ottavat tilalle jonkin epäjumalan. Homoseksuaalisuus alkaa siitä, että ihminen hyväksyy valheen hengessään, mistä se sitten leviää vaikuttamaan hänen sieluunsa ja ruumiiseensakin. Lopulta he elävät valheessa niinkuin kala vedessä. Itse he eivät välttämättä edes huomaa elävänsä valheessa sillä valhe täyttää heidän elämänsä ja henkensä joka puolelta. Miehestä tulee nainen ja naisesta mies ja kuitenkin he kuvittelevat olevansa terveitä.
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että eläinmaailmassa ei esiinny homosek-suaalisuutta. Eläimet eivät osaa valehdella. Tämäkin ero todistaa samalla sen, että ihminen ei ole apina.
Raamattu määrittelee homoseksuaalisuuden kauhistavuudeksi, normaali ihminen määrittelee sen luonnottomuudeksi tai sairaudeksi. Millä oikeudella homoseksuaalit itse määrittelevät suhteensa "rakkaudeksi". Voiko rakkaus olla ristiriidassa Jumalan kanssa? Voiko rakkaus aiheuttaa ihmiselle kadotustuomion? Raamattu ei määrittele homoseksuaalisuutta eroottiseksi eikä muuksikaan rakkaudeksi.
(Room. 1:24):ssa sanotaan, että "Jumala on... hyljännyt heidät (homot ja lesbot) saastaisuuteen häpäisemään omat ruumiinsa...". Tuo luku kannattaa lukea kokonaan. Siinä mainitaan useita kertoja, että homoseksuaalisuus liittyy valheeseen. "..pitävät totuutta vääryyden vallassa…" (18.jae), "..vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole Häntä Jumalana kunnioittaneet…" (21. jae), "…ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen…"(25. Jae) ja "…he ovat täynnä…vääryyttä, häijyyttä, petosta, pahanilkisyyttä, pahankeksijöitä, vailla luotettavuutta…"(29. Ja 30. jae).
Jumala on paitsi totuus myös rakkaus. Jos homoseksuaalit taistelevat Jumalaa vastaan niin hehän taistelevat rakkautta vastaan. Raamattu määrittelee homoseksuaalisuuden lähinnä valheeksi ja valhehan tietysti taistelee Jumalaa vastaan.
Homojen kanssa keskusteltaessa on aina muistettava se, että he valehtelevat ja hämäävät sen kun kerkiävät. Tämän minä olen oppinut seuraamalla homoseksuaalien tekemisiä ja puhumisia vierestä.Suurin osa minun tiedoistani perustuukin käytännön tutkimuksiin, olen käynyt pitkät keskustelut heidän kanssaan ja olen tietoinen monista heidän sairaista tempauksistaan. Hämmästyttävää on se, että Raamattu tiesi jo kaksi tuhatta vuotta sitten tarkasti homojen ja lesbojen sielunelämän koukerot
Raamattu osoittaa kiistatta, että homot ja lesbot eivät voi kokea minkäänlaista rakkautta. He ovat hyljänneet rakkauden, totuuden ja elämän ja he ovat siirtyneet valheen valtakuntaan, jossa ei rakkautta ole, pimeys peittää heidän sielunsa. Jumalan ulkopuolella ei ole yksinkertaisesti mitään rakkautta.
Valhe hallitsee heidän elämäänsä niin, että he kuvittelevat kyllä rakastavansa, mutta he eivät voi koskaan saavuttaa elämänsä päämäärää tai rakkautta. Parasta on antaa heidän vain olla omissa oloissaan, heihin ei kannata tuhlata sääliä eikä heiltä kannata odottaa muuta kuin katkeruutta. Parasta on kiertää heidät kaukaa niinkuin pitaliset, he ovat inhimmillisen avun ulottumattomissa. Miksi sinä haaskaisit aikaasi kuuntelemalla heidän valheitaan? Varo, ettei heidän katkeruutensa tartu sinuun! Miksi sinäkin eläisit elämäsi pimeydessä heidän kanssaan, ei se heitä auta.
Homot pystyvät lisääntymään vaikkakaan eivät samalla tavalla kuin rehelliset ihmiset. He eivät lisäänny suvullisesti eivätkä geneettisesti vaan he lisääntyvät henkensä/henkiruumiinsa kautta. He haluavat levittää sen saman valhehengen, jonka vallassa itse elävät, koko yhteiskuntaan. He lisääntyvät valhekamppanjan avulla.
He nauttivat siitä, kun he voivat hallita ihmisiä valheen avulla. Siksi he haluavat valloittaa tärkeät paikat yhteiskunnassa itselleen. Tiedotusvälineiden manipulointi on heille ensiarvoisen tärkeää. He havittelevat jopa kirkon virkoja ja johtopaikkoja itselleen, vaikka he eivät hyväksykään Raamatun ilmoitusta itsestään.
Oletko koskaan miettinyt kuinka on mahdollista, että homoseksuaalien suhteellinen osuus senkun lisääntyy väestössä, vaikka he eivät lisäänny normaalilla tavalla ollenkaan.Oletko huomannut kuinka valhe lisääntyy yhteiskunnassa?. Poliitikkoihinkaan ei enää voi luottaa eikä muihin yhteiskunnan tai yritysmaailman päättäjiin. Ihmiset ovat jäämässä valheen armoille.
Homoista yritetään nykyään tehdä väkipakolla "normaaleja". "Normaalia" ei voida venyttää niin paljoa, että tarkoittaisi homoseksuaaleja, se ei yksinkertaisesti onnistu, vaikka sitä ne homoseksuaalit ja homomyötämieliset tietysti yrittävät. Punainen ei ole sininen, yksi ei ole kaksi eikä koivu ole mänty. Sanoilla täytyy olla selvä merkitys, muuten ne ovat hyödyttömiä. "Normaali" on kyllä aika venyvä käsite, sitä en kiellä, mutta ei se veny loputtomasti. Homo-seksuaalisuuden selittä-minen normaaliksi on yksinkertaisesti valhe.
Homoseksuaalisuuden suosiminen johtaa lopulta laittomuuteen ja valheeseen, joka suistaa koko yhteiskunnan tuhoon. Tästä on kerrottu esim.1.Moos.19.luvussa.
Sodomalaiset halusivat käydä käsiksi niihin miehiin, jotka olivat tulleet Lootin luo. Tuo sana "ryhtykäämme heihin" tulkitaan yleensä raiskaus- ja/tai tappouhkaukseksi. Erittäin raskauttavaa oli se, että kaikki sodomalaiset, vanhat ja nuoret, kokoontuivat miehiä vastaan. Se kertoo siitä, että koko yhteiskunta oli rappeutunut, ei vain muutamat yksilöt. Sodoma ei ollut enää laillinen yhteiskunta . Sodomalaiset rikkoivat myös silloisia itämaisia vieraanvaraisuusääntöjä, jotka olivat hyvin tärkeitä Lootille ja kaikille muillekin normaaleille ihmisille siihen aikaan ja ovat vieläkin.
Uhkailevassa joukossa oli varmaan paljon homoja mutta oli siinä myös biseksuaaleja ja tavallisia irstailijoita ja väkivaltarikollisia. Yksi sodomalaisen yhteiskunnan piirteitä oli se, että siellä eivät enää lapsetkaan voineet säilyä puhtaina, terveinä tai normaaleina. Jumala itse tuomitsi sodomalaiset (siis eivät uskovaiset huom.). On arveltu, että sodoismi on jo saavuttanut vähintäin yhtä pahan asteen monissa maailman maissa ja kaupungeissa kuin muinoin Sodomassa.
Pystyykö homo tai lesbo paranemaan, tulemaan uskoon ja pelastumaan taivaaseen? Sen asian selville saaminen on teidän homojen ja lesbojen tehtävä. Raamatussa kyllä sanotaan, että Jumalan tykönä on paljon anteeksiantamusta, mutta voisiko se sitten koskea ihmisiä, jotka Jumala on hyljännyt. On muistettava, että Saatanakin "rakastaa" poikiaan ja tyttäriään eikä luovu heistä helposti.
Raamatusta löytyy yksi jae, joka aukaisee sellaisenkin tulkinta-mahdollisuuden, että homot (ja lesbot) voivat parantua ja pelastua. Tuo jae on 1. Kor. 6:9, myös seuraava kannattaa lukea. Jakeessa on uskovaisten syntiluettelo ennen uskoon tuloa. Siinä on mainittu homoseksuaalit (= miehimykset, miesten kanssa makaajat). Jakeesta voi siis päätellä että alkuaikojen seurakuntaan on kuulunut myös entisiä homoseksuaaleja. Mutta samoin kuin muitakin synnintekijöitä, koskee homoseksuaalejakin vaatimus parannuksenteosta ja synninhylkäämisestä.
Uskoon tullessa vanha aatami kuolee ja syntielämä onkin helppo hylätä. Uudestisyntynyt uskovainen ei ole enää se sama ihminen, joka hän oli ennen uskoon tuloa. Tästä seuraa, että ei voi olla olemassa uskossa olevaa homoa sillä homo paranee homoseksuaalisuudesta samalla kun hän uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Niinhän varkaat ja murhamiehetkin luopuvat synneistään tullessaan uskoon. Uskossa olevia entisiä homoja voi olla olemassa.
Pystyvätkö muuten homot ja lesbot kantamaan vastuun kaikista niistä normaaleista ihmisistä joille he ovat aiheuttaneet tunnevaurioita ja itsemurhia teeskentelemällä olevansa rakastuneita ja valehtelemalla olevansa terveitä. Räkäisesti nauramalla ilman selitystä monet tuollaiset rikolliset homoseksuaalit ovat jättäneet uhrinsa nuolemaan haavojaan.
Enemmistö ei tietenkään saa suhtautua rasistisesti vähemmistöön, mutta myöskään vähemmistö ei saa suhtautua rasistisesti enemmistöön. Mutta homot ja lesbot tekevät juuri niin suurelle enemmistölle, kun he vaativat, että heidän pitäisi saada kidutettavakseen terveiden ihmisten lapsia. He määräävät jopa, että kirkko ei saa tulkita Raamattua, kirkon pitää tanssia heidän pillinsä mukaan - röyhkeää, eikö totta. Homot määräävät, mitä yhteiskunta tai kirkko saa tehdä!
Sääli ei ole rakkautta eikä se auta homoseksuaaleja. Sääliä he ovat kuitenkin yrittäneet kerjätä jo monta vuotta Suomessakin laajan propagandakamppanjansa avulla.
Jos Jumala on hyljännyt homot ja lesbot, on Hänellä siihen varmasti pätevät syyt.
Kun tiedemies tutkii jotain hän toivoisi löytävänsä lopulta totuuden. Homoseksuaaleja tutkittaessa se ei ole mahdollista sillä homo-seksuaalisuus on valhetta ja valheen seurausta. Kymmenen vuoden tutkimisen jälkeen tiedemiehellä on vain valheiden vyyhti saaliinaan. Homoseksuaalit sitäpaitsi itse myöntävätkin, että heitä ei voida auttaa.
Ei se ole mielenkiintoista kuinka me jumaluuden määritämme, mehän olemme menettäneet oman jumaluutemme synnin seurauksena emmekä osaa enää jumaluutta ymmärtää. Ehkä jumaluus onkin jotain sellaista minkä jokainen määrittelee suhteessa itseensä eikä suhteessa toisiin henkilöihin. Siksi olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Jumala määrittelee jumaluuden.
Minä uskon, että jumaluus on sitä, että henkilö tietää, kuka hän on, mistä hän tulee, miksi hän on olemassa ja miksi hän toimii niinkuin toimiii. Hän ei ole kenenkään komenneltavissa, ei edes omien tunteidensa tai oikkujensa, vaan hän pystyy koko ajan toimimaan ja tekemään päätöksiä oikeudenmukaisesti ja viisaasti ja hän pystyy kantamaan myös tekojensa ja päätöksiensä seuraukset. Hän on vapaa, terve, voimakas, luova ja toiset persoonat huomioon ottava persoonallisuus. Hän tuntee menneisyytensä ja tulevaisuutensa. Jotain tällaista on jumaluus.
Ehkäpä ihminen tietää joskus, kuka hän on, mistä hän tulee, minne hän menee, miksi hän on ja mikä on kaiken tarkoitus. Täällä maan päällä tätä kysymystä ei kannata tarkastella. On suuri vaara mennä ohi kirjoituksien, ohi pelastuksen, ohi Jumalan Sanasta, ohi Jeesuksesta Kristuksesta. On suuri vaara jäädä saivartelemaan paikoilleen.
Typerää pohdiskelua olisi vältettävä, sillä tulevaisuus paljastaa kyllä itse itsensä aikanaan. Ihminen on iankaikkisuusolento, luotu Jumalan yhteyteen. Jumalan armo kestää halki iankaikkisuuden niiden ihmisten osalta, jotka ovat elämänsä Jumalan käteen antaneet.
Monet ihmiset ovat pahasti sekoilleet yrittäessään tutkia ongelmaa, jota yleensä nimitetään Jumalan kolminaisuudeksi. Raamattu ei käytä sanaa kolminaisuus ollenkaan, se on ihmisten keksimä. Jumaluus ei mielestäni ole mikään määrä-kysymys vaan se on laatu-kysymys. Jokainen, joka täyttää laatuvaatimukset, on Jumala. Alunperin Jumalan tarkoitus oli, että ihminen olisi ollut Hänen kaltaisensa. Silloin maailma olisi täynnä jumalia. Jeesus täyttää jumaluuden laatuvaatimukset, Isä täyttää jumaluuden laatuvaatimukset ja Pyhä Henki täyttää jumaluuden laatuvaatimukset.
Mainittakoon vielä erillisenä kuriositeettina että kaikista ihmisistä ehkä juuri Mooses on päässyt kaikkein lähimmäksi Jumalan olemusta sillä Jumala itse sanoi hänelle: "..hän on oleva sinulle suuna ja sinä olet oleva hänelle Jumalana." 2. Moos 4:16
Suomalainen Raamattu esittää syntiinlankeemuskerto-muksesta yhden version mutta hebrean kielen erikoisuuksista johtuen juuri Raamatun alkulehdillä on parikin asiaa, jotka saavat aivan uuden merkityksen, jos ne tulkitaan toisella, joskin hebrean kielen sallimalla, tavalla. Vanha hebrean kieli nimittäin kirjoitettiin ilman vokaaleja, siis pelkkien konsonauttien varassa ja oikea vokaaliasu siirtyi sukupolvelta toiselle suullisen toiston avulla. Tästä esimerkkinä otamme esim. sanan "Jahve" joka tarkoittaa "Herraa" ja joka kirjoitettiin JHWH. Tätä sanaa juutalaiset eivät mielellään lausuneet, koska he noudattivat Mooseksen lain toista käskyä yltiöpäisen tarkasti, siksi tämän sanan vokaaliasu pääsi välillä unohtumaan. Tästä syystä joskus puhutaan Jehovasta joskus Jahvesta. Jahve muoto onkin suurella todennäköisyydellä oikea sillä se tulee suoraan hebrean sanoista "Minä olen". Jehova-sanaan puolestaan on lainattu vokaalit jostain toisesta sanasta, luultavasti sanasta "Jehoosua", josta puolestaan tulevat sanat "Joosua" ja "Jeesus". Jehova-sana on siis väärennös Jumalan nimestä tai väärinkäsityksen tulosta hebrean kielen vokaalien puuttumisen seurauksena.
Vokaalien puuttumisesta seuraa myös, että vanhassa hebrean kielessä sanat "olla" ja "tulla" kirjoitettiin täsmälleen samalla tavalla. Ne lausuttiin eritavalla mutta sitä emme kirjoitetusta hebrean kielestä huomaa. Siksi muutamat jakeet Raamatun alkulehdiltä voidaan kääntää kahdella eri tavalla. Esimerkiksi Raamatun toinen jae voidaan kääntää näin:"Ja maa tuli autioksi ja tyhjäksi…..". Tämä tarkoittaisi sitä, että maan päällä oli elämää luomisen jälkeen mutta Jumala hävitti sen elämän ja silloisen "kulttuurin", jonka seurauksena maa tuli autioksi. Vanhalla "kulttuurilla" tarkoitan enkelien valtakautta maan päällä. Jumala teki maan autioksi enkelien lankeemisen seurauksena. Tämä on yksi mielenkiintoinen teoria, jota tukee muutama muukin Raamatun jae, mutta ei nyt siitä sen enempää.
Toinen sekaannus, jonka "olla" ja "tulla" sanojen saman- kaltaisuus aiheuttaa, koskee lausetta "te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Tämä voidaan kääntää myös "te olette niinkuin Jumala tietäen hyvän ja pahan".
Nykyisessä kirkkoraamatussa jakeessa 1.Moos.3:5 käärme sanoo näin:"….te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan." Jakeessa 1.Moos.3:22 Jumala puolestaan sanoo näin: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä niin että hän tietää hyvän ja pahan……." Molemmissa paikoissa on käytetty verbiä "tulla", siksi minä nimitän tätä "tulla-tulla"-vaihtoehdoksi. On olemassa myös "olla-tulla" vaihtoehto ja "tulla-olla" vaihtoehto, jota vanha lestadiolaisten Raamattu käyttää. Neljänneksi on olemassa olla-vaihtoehto, jossa molemmissa paikoissa onkin käytetty olla-verbiä, tällöin nuo jakeet kuuluvat näin:1.Moos3:5 "…..te olette niinkuin Jumala tietäen hyvän ja pahan." ja 1Moos.3:22 " Katso ihminen on ollut niinkuin joku meistä tietäen hyvän ja pahan……"
Jos Jumala olisi sanonut että ihmiset ovat "tulleet tietämään hyvän ja pahan niinkuin joku heistä" niin silloinhan se väite, että Jumala olisi luonut ihmisen omaksi kuvakseen, ei pidäkään paikkaansa. Jos kerran ihminen oli Jumalan kaltainen ja Jumala tiesi hyvän ja pahan niin tottakai ihmisen piti tietää hyvä ja paha myös, ymmärrätkö. Tätä ristiriitaa ei ole lestadiolaisten käännöksessä eikä tässä olla-vaihtoehdossa, jota alan nyt käsittelemään.
Oletan myös että Jumala oli kieltänyt Saatanaa valehtelemasta tai vahingoit-tamasta ihmisiä millään tavalla. Siksi Saatana joutui toimimaan juridisesti puhtain paperein, korkeintaan pienien sanaleikkien esittäminen saattoi olla mahdollista. Niinpä käärme sanoi:"Ette suinkaan kuole vaan Jumala tietää että sinä päivänä jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne - ja olettehan te niinkuin Jumala tietäen hyvän ja pahan.". Esitän tämän saman hieman laajennetussa muodossa jotta lukija ymmärtää mitä minä tarkoitan:"Ette suinkaan kuole ruumiillisesti samana päivänä(*) vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne. Muistakaa, että te olette niinkuin Jumala ja tiedätte hyvän ja pahan. Siispä käyttäkää rohkeasti omaa harkintavaltaanne. Ette te ole riippuvaisia Jumalan neuvoista." Tuo kaikki oli totta mutta se ei ollut koko totuus, Saatana onnistui jättämään itselleen sopivan pakoreitin ja selitysvaihtoehdon, jos Jumala olisi häntä syyttänyt. Muistammehan, että Jumala rankaisi käärmettä, Eevaa ja Adamia mutta ei Saatanaa. Voisimmeko vetää siitä johtopäätöksen, että Saatana ei tehnyt mitään väärää??
[(*) Jumalalle yksi päivä on niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä. Adamin ruumis kuoli ennenkuin hän täytti tuhat vuotta.]
Kaiken kaikkiaan tämä olla-vaihtoehto on vähintäin yhtä hyvä kuin tulla-vaihtoehtokin.
Vielä nykyäänkin ihminen voi oppia erottamaan hyvän pahasta. Jes.7:15 toteaa: "Voita ja hunajaa hän syö siinä iässä jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän." Tuo lause on sanottu meidän Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Hänenkin piti kasvamisen kautta oppia erottamaan hyvä pahasta.