jaja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
VAUAKASTETUT PAKANAT
1. Aloitus
Maailmassa on useita teologisia lahkoja, jotka ovat ihmisperäisiä ja luonteeltaan pakanallisia, vaikka nuo lahkot esiintyvätkin kristillisinä. Tuollaisia lahkoja ovat esim. katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko sekä kaikki muut vauvakastetta harrastavat kirkot. Tässä esityksessä puhun pääasiassa luterilaisesta kirkosta mutta nämä asiat koskevat myös muita em. kirkkoja.
Harhaoppiset teologiset lahkot syntyvät tietysti teologisissa tiedekunnissa. Toisin sanoen ne eivät synny seurakunnan sisällä eivätkä Jumalan vaikutuksesta tai Jumalan Sanan pohjalle. Teologiset tiedekunnat ovat ihmisvetoisia, "tieteellisiä" ja pakanallisia laitoksia. Teologisiin tiedekuntiin pääsee opiskelemaan kaikki pakanat, jotka vaan ovat kiinnostuneet Jumalan Sanan väärentämisestä ja pakanallisten seurakuntaoppien kehittämisestä.
Jotkut luterilaisen kirkon edustajat väittävät, että luterilainen kirkko ei olisi valtiokirkko mutta kyllä se on ja on aina ollut. Ilman valtiota ja valtion keräämiä kirkollisveroja ei olisi olemassa mitään luterilaista kirkkoa. "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt."
Luterilainen harhaoppinen teologia perustuu muutamiin harvoihin raamatunjakeisiin, jotka on mielivaltaisesti poimittu Raamatusta ja joiden varaan luterilainen teologia on sitten rakennettu. Kaikki muut raamatunjakeet on sitten jätetty sinnikkäästi ja uhmamielisesti huomioonottamatta.
Alkuperäisessä Raamatussa ei ole ollenkaan mainittu sanaa "kirkko" tai "kirkonkirjat" tai "kirkkoisät". Oikeat vastaavat sanat ovat seurakunta, elämän kirja ja vanhemmistojäsenet. Tämäkin ero todistaa, että valtiokirkkolaitoksilla ei ole mitään tekemistä Raamatun, Jumalan Sanan ja Jumalan kanssa, ne ovat ihmisperäisiä pakanallisia laitoksia, jonne ihmiset pakotetaan pelottelun ja valehtelemisen avulla.
2. Perhekuntien kastaminen
Perhekunta tarkoittaa Raamatussa kaikkia saman katon alla ja saman päämiehen alaisuudessa työskenteleviä ihmisiä. Perhekuntaa kuuluivat siis myös palvelijat, orjat, sairaat, mahdolliset sukulaiset jne..
Luterilainen teologia nojaa hyvin voimakkaasti perhekuntien kastamiseen. Selitetään, että perhekuntien mukana on täytynyt kastaa vauvojakin, vaikka Raamatussa ei ole siitä mitään viitteitä.
Tuollaista sanontaa "perhekunta kastettiin" on käytetty myös siinä tapauksessa, kun osa perhekunnasta ei uskonutkaan eikä halunnut kasteelle. Ketäänhän ei pakoitettu uskomaan, jokainen teki oman valintansa, ja on varmaa, että kaikissa perhekunnissa kaikki eivät uskoneet. Esim. Jeesuksen toiminnan aikana vain pieni osa juutalaisista alkoi seurata Jeesusta, luultavasti vain muutamia kymmeniä tuhansia juutalaisia tuli uskoon.
Perhekunnan kastamisesta on siis puhuttu aina, kun merkittävä osa tai enemmistö perhekunnasta kastettiin, kaikkien ei tarvinnut tulla uskoon. Kirkon väite, että vauvat olisi automaattisesti kastettu, menettää tämänkin takia uskottavuutensa.
Perhekunnan päämiehen tuleminen uskoon oli aina merkittävä tapahtuma sillä se avasi mahdollisuuden, että muutkin perhekunnan jäsenet saattoivat tulla uskoon. Jos päämies ei ollut uskossa, hän saattoi kieltää evankeliumin julistamisen omassa talossaan.
Korneliuksen perhekunnan tapauksessa Raamattu todistaa, he "olivat kaikki hurskaita ja Jumalaa pelkääväisiä". Tuollaista sanontaa ei käytetä pienistä vauvoista. Nuo hurskaat kastettiin, kun he olivat uskoon tulleet ja puhuivat kielillä. Vauvat eivät puhu kielillä. Korneliuksen perhekunnan mukana ei kastettu vauvoja.
Krispuksen perhekunnan kohdalla sanotaan suoraan, että kaikki he uskoivat ja kaikki kastettiin, siis ne kastettiin, jotka olivat olleet kuulemassa evankeliumia. Vauvat eivät kuuntele eivätkä ymmärrä evankeliumia, eivätkä usko.
Apt 18:8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.
Tässä käy ilmi selvästi se, että vain uskoontulleet kastettiin. Korinttolaisistakin kastettiin vain ne, jotka uskoivat.
Raamatussa ei ole yhtään jaetta, josta kävisi ilmi, että vauvoja olisi kastettu. Vauvojen kastaminen on yksi perustavaa laatua oleva harha, jonka päälle valtiokirkkolaitokset on perustettu. Vauvakaste ei pelasta ketään mutta se on hyvin tärkeä toimenpide valtiokirkkolaitoksen kannalta sillä niin ne saavat sidottua ihmiset kirkon jäsenyyteen ja kirkollisverojen maksamiseen. Yksi kastettu vauva tuottaa kirkolle elämänsä aikana keskimäärin noin 12 000 euroa kirkollisveroja, se on helppoa rahaa ja hyvää bisnestä. Pappien ei tarvitse edes lakkoilla omien etujensa puolesta sillä aina, kun muut ryhmät saavat palkankorotuksen, koituu se automaattisesti pappien hyväksi.
Luterilainen vauvakaste perustuu siis muutamaan epämääräiseen tulkintaan perhekuntien kastamisesta samalla, kun kirkko jättää huomioonottamatta kymmenet tai sadat viittaukset oikeista kastetoimituksista, jotka Raamattu mainitsee. Monista perhekuntien kasteista käy selvästi ilmi, että siellä kastettiin vain uskoon tulleita ihmisiä, ei vauvoja, kuten edellä on osoitettu.
Myöhemmin tulen käsittelemään lisää kasteasiaa, tulen selittämään kasteen oikean merkityksen ja oikean suorittamisen ajankohdan ja tarkoituksen, mutta käsitellään nyt pari raamatunjaetta.
Apt 11:14 "...hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi."
Enkeli puhui tuossa Korneliukselle. Vaikka Korneliuksen perhekunta kastettiin, eivät he pelastuneet sen kasteen kautta, vaan he pelastuivat, koska he kuulivat tiettyjä sanoja, kuten enkelikin sanoi. He olivat toisin sanoen pelastettuja jo ennen kasteelle menemistään. Ihminen pelastuu sanojen kautta eikä kasteen kautta, panepa tämä nyt merkille.
Room 10:17 "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." Paavali todistaa tuossa saman asian. Usko tulee kuulemisesta, tiettyjen sanojen kuulemisesta ja ymmärtämisestä ja vastaanottamisesta. Kysymys on tietysti evankeliumin kuulemisesta ja ymmärtämisestä ja vastaanottamisesta.
Apt 16:31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".
Tuo tarkoittaa sitä, että kun perhekunnan päämies uskoi evankeliumin, hän pelastui ja samalla tavalla pelastui hänen perhekuntansakin. Perhekunnan jokaiselta jäseneltä vaadittiin uskoa eikä suinkaan niin, että perhekunnan päämiehen usko olisi pelastanut kaikki. "Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut ja uskomalla Jeesukseen pelastuu sinun perhekuntasikin."
3. Vauvakaste
Pienet vauvat eivät kuule eivätkä ymmärrä evankeliumia, eivät ota sitä vastaan sydämessään, eivätkä voi pelastua oman uskonsa pohjalta. Vauvat pelastuvat ilman kastettakin, ainakin uskovien vauvat. Vauvakaste ei pelasta vauvoja. Myöskään oikean kasteen tarkoitus ei ole pelastaa vaan kaste kuuluu jo evankeliumin kuulleille ja vastaanottaneille pelastuneille ihmisille.
Miksi sitten luterilaiset papit kastavat vauvoja ja kuinka he sen perustelevat? Papit pelottelevat vanhempia sanomalla, että lapsi menee helvettiin, jos sitä ei kasteta. Raamatussa ei missään sanota niin.
Keskusteluissa törmätään aina lopulta yhteen tiettyyn jakeeseen Raamatusta, nimittäin tähän:
Psalmi 51:5 "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt."
Yleinen raamatuntulkitsemisperiaate on se, että mitään oppia ei saa perustaa yhden ainoan jakeen varaan vaan aina pitäisi löytyä kaksi tai kolme kohtaa, jotka pitävät keskenään yhtä ja tukevat toisiaan. Harhaoppinen luterilainen teologia nojautuu kuitenkin monessa asiassa vain yhden jakeen varaan. Tuo, Psalm 51:5, on yksi niistä jakeista ja on syytä huomata, että se on otettu Vanhasta Testamentista ja sitä kuitenkin yritetään soveltaa Uuden Testamentin ympäristöön ja kaiken kukkuraksi tuo jae on ymmärretty ja tulkittu väärin.
Tuo Psalmin jae kuluu siihen tilanteeseen, kun Daavid oli tehnyt aviorikoksen Batseban kanssa ja oli samalla pistänyt alulle avioliiton ulkopuolisen lapsen syntymän. Daavid anoo Jumalalta anteeksiantoa ja hän vetoaa samalla siihen, että hän on itsekin syntynyt avioliiton alkupuolella. Puhuessaan synnissä syntymisestä, hän tarkoittaa juuri sitä, että hänen vanhempansa olivat tehneet syntiä siittämisen hetkellä. Luterilaiset harhaoppiset papit eivät ole tätä ymmärtäneet vaan he ovat alkaneet syyttää vauvaa synnin harjoittamisesta. Normaali avioliitossa tapahtuva lisääntyminen ei ole synnissä syntymistä. kuitenkin papit soveltavat tuota jaetta kaikkiin vauvoihin.
Daavid oli avioliiton ulkopuolinen lapsi, varmaankin äpäräksi kutsuttu ja halveksittu perheen keskuudessa. Kun profeetta Samuel tuli Daavidin isän Iisain kotiin voitelemaan yhden hänen pojistaan Israelin kuninkaaksi Herran käskystä, Iisai keräsi poikansa vastaanottamaan Samuelia mutta äpärä lähetettiin kaitsemaan lampaita kaukaiselle niitylle. Samuel oli kuitenkin sanonut, että hän haluaa tavata koko perheen. (Lue 1 Sam 16. luku). Lopulta Daavid voideltiin kuninkaaksi mutta senkään jälkeen hän ei nauttinut kovin suurta suosiota veljiensä keskuudessa (1 Sam 17:28). Äpärä mikä äpärä, ajattelivat veljet.
Vauvakaste perustuu siis tahalliseen pelotteluun ja Raamatun väärintulkintoihin, sen avulla varmistetaan, että harhaoppinen kirkko saa jäseniä ja veronmaksajia. Yksi osa pelottelusta on sitä, että papit väittävät lapsen olevan Saatanan oma ilman kastetta. Siitä ei vaan löydy mitään todistetta Raamatusta. Raamatusta löytyy sensijaan seuraava kohta:
Matt 3:4 "Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hänen ruokanaan oli heinäsirkat ja metsähunaja.
5 Silloin vaelsi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,
6 ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
9 Älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille."
Kyykäärmeiden sikiöitä (=Saatanan lapsia) ei pidä mennä kastamaan, sen Johannes Kastaja tässä todistaa. Sellaisten ihmisten pitää ensin tehdä parannus synneistään. Papit tekevät virheen, kun he kastavat Saatanan lapsia, kyykäärmeen sikiöitä. En väitä, että vauvat olisivat Saatanan lapsia tai syntisiä, harhaoppiset luterilaiset papit väittävät niin saadakseen perusteen kastaa vauvoja. Tuo Johannes Kastajan kehoitus tehdä parannus koskee nykyaikana nimenomaan pappeja, joiden pitäisi tehdä parannus harhaopeistaan ja valheistaan.
Raamatussa on yksi kohta, joka käsittelee lapsen asemaa. Se on Uudessa Testamentissa mutta se ei ole kelvannut harhaoppisille luterilaisille teologeille lähtökohdaksi.
1 Kor 7:12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
Tuossa sanotaan selvästi, että uskovaisten lapset ovat pyhiä, siis ei syntisiä tai Saatanan omia vaan pyhiä. Riittää, että toinen vanhemmista on uskossa. Uskovaiset vanhemmat rukoilevat lastensa puolesta ja luovuttavat lapsensa Jumalan suojelun ja huolenpidon varaan sillä lapset ovat vanhempiensa päätösten ja määräysvallan alla.
Pakanavanhemmat luovuttavat omat lapsensa pakanajumalilleen ja nuo lapset joutuvat elämään pakanallisessa ympäristössä. Siksi heitä sanotaan saastaisiksi. Kuitenkin myös pakanalapset voivat pelastua vanhempiensa uskoontulon kautta tai sitten, kun he tekevät uskonratkaisun itse aikuistuttuaan.
4. Sakramenttioppi
Harhaoppiset luterilaiset papit ovat tehneet kasteesta ja ehtoollisesta sakramentteja. Se perustuu heidän omiin kieroihin suunnitelmiinsa ja luuloihinsa. Kristinusko ei ole mikään rituaaliuskonto niin, että pappien toimittamat rituaalit pelastaisivat. Itselleen papit ovat ottaneet meedion roolin, he pääsevät rituaaleja toimittamalla pelastamaan ihmisiä mukamas. Kristinuskossa ei ole eikä tarvita meedioita ollenkaan. Tuo kaikki on pelkkää harhaa ja tuollainen toimintatapa on ominaista pakanauskonnoille ja sieltä se onkin kopioitu.
Uudessa Testametissa ei ole papin virkaa ilmoitettu ollenkaan. Vanhassa Testamentissa pappeja oli, heidän yksi tärkeimmistä tehtävistä oli uhrieläinten teurastaminen. Vanhassa Testamentissakaan papit eivät olleet mitään meedioita.
Järkyttävä kohtalo odottaa harhaoppisia luterilaisia pappeja ja heidän vauvakastamia ihmisiä, kun he helvetissä havahtuvat huomaamaan valheensa.
Kummallista vauvakasteessa on vielä se, että papit ovat sairaalloisen kiinnostuneita vauvojen syntielämästä mutta aikuisiässä luterilaiset saavat kyllä vapaasti pilkata Jumalaa, huorata, varastaa, tehdä veropetoksia, valehdella ja vääristää Jumalan Sanaa, siihen papit eivät puutu.
Joskus vauvakastetta perustellaan juutalaisten ympärileikkauksella. Vauvakasteen ja ympärileikkaamisen vertaaminen toisiinsa ei kuitenkaan toimi. Ympärileikkaus suoritetaan vain miehille, kaste suoritetaan myös naisille. Ympärileikkaus liittyy juutalaisten asemaan Aabrahamin jälkeläisinä ja kansana, esikoiskansana kaikkien kansojen joukossa. Ympärileikkauksesta on Mooseksen laissa tarkat säännökset, vauvakasteesta Jumala ei ole koskaan puhunut mitään. Vielä tänä päivänäkin, kun juutalainen mies tulee uskoon, hänet kastetaan, vaikka hänet on jo ympärileikattu. Tämäkin osoittaa, että ympärileikkauksella ja kasteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Luterilaiset harhaoppiset papit ovat vielä keksineet harhojensa tueksi sellaisen termin kuin "uudelleenkastajat". Uudelleenkastamisesta on tehty suurin mahdollinen ajateltavissa oleva synti, sillä se uhmaa harhaoppisten meediopappien asemaa. Raamatussa uudelleenkastamisesta ei puhuta missään. Raamatussa suoritetaan uusi kaste sellaisille henkilöille, jotka oli aikaisemmin kastettu Johanneksen kasteella. Se todistaa, että väärä tai puutteellinen kaste on korvattava oikealla kasteella.
Apt 19: 3 Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
4 Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.
Harhaoppiset luterilaispapit ovat itse harrastaneet uudelleenkastamista pakanallisella kasteellaan, kun he ovat kastaneet vauvoja ensin ns. harhaoppisella hätäkasteella ja heti perään harhaoppisella vauvakasteella.
Uuudelleenkastamiskieltoa on perusteltu seuraavalla jakeella:
Ef 4:5 "yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;"
Yksi kaste tarkoittaa tuossa yhtä opillisesti oikeaa kastetta, se ei tarkoita ollenkaan harhaoppista vauvakastetta. Tärkeää tuossa jakeessa on maininta yhdestä Herrasta, joka tietysti tarkoittaa Jeesusta. Harhaoppinen luterilainen teologia on perustettu ja sitä pidetään yllä monien harhaoppisten herrojen avulla. Kirkkolaitoksilla on omat herransa alkaen kirkkoherroista, piispoista ja Lutherista ja paaveista. Jeesus on ainoa oikea Herra, harhaoppisten kirkkolaitosten pitäisi päästä eroon kaikista vääristä herroistaan, muuten ei oppikaan kirkastu.
Harhaoppisilla papeilla on tapana puhua myös "kasteen armosta" ja "kasteen lahjasta", nuo ovat pelkkiä harhaoppisia korulauseita, niille ei löydy mitään perustaa Raamatusta. Ainoa ajateltavissa oleva kasteen lahja on se lahja, jonka vauva elämänsä aikana lahjoittaa kirkolle verojen muodossa, nykyään se on keskimäärin noin 12 000 euroa, lisäksi tulevat tietysti rippikoulu-, hää-, ja hautauskustannukset - aika pitkä penni pelkistä rituaaleista.
Nuo vauvat, jotka elämänsä aikana maksavat kaikki kustannukset, saavat papeilta vastalahjaksi ainoastaan harhaoppisen kasteen, joka usein muodostuu esteeksi heidän aidolle uskoontulolle ja pelastumiselle.
Harhaoppiset luterilaiset teologit tarrautuvat aina Matteuksen lähetyskäskyyn, vaikka Luukaksen ja Markuksen lähetyskäskyt ovat selvempiä.
Matt 28: 18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Matteuksen lähetyskäskyssä on selvä kielioppivirhe, "heitä"-pronominin sijasta pitäisi käyttää "niitä"-pronominia, jos halutaan viitata kansoihin. Kirkkohan väitti tekevänsä nykyaikaisen ja modernin suomalaisen käännöksen ja oikeinkirjoitusohjeiden mukaan vielä. Tuohon on kuitenkin jätetty törkeä kielioppivirhe. Jos "heitä"-sana viittaa opetuslapsiin niin silloin vauvojen pitäisi olla Jeesuksen opetuslapsia. Opetuslapset ovat kuitenkin niitä, jotka perehtyvät ja seuraavat Jeesuksen opetuksia ja elävät niiden mukaan. Vauvat eivät perehdy Jeesuksen opetuksiin ollenkaan eivätkä noudata niitä, joten vauvojen nimittäminen Jeesuksen opetuslapsiksi ei toimi.
Luukas ei puhu lähetyskäskyssään kastamisesta yhtään mitään, vaan hän keskittyy pääasiaan eli evankeliumin julistamiseen, sillä ihmiset pelastuvat evankeliumin kuulemisen kautta eivätkä kasteen kautta.
Luuk 24: 46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
48 Te olette tämän todistajat.
49 Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."
Vielä pitää käsitellä pari kasteeseen liittyvää raamatunkohtaa, joita harhaoppiset vääntävät kieroon sinnikkäästi. Toinen kohta on tämä: John 3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan..."
Ihmisen ruumis ei uudestisynny vaan ihmisen henki uudestisyntyy. Tavallinen vesi ei tietenkään vaikuta henkeen millään tavalla. On naurettavaa ajatella, että hengen uudestisyntyminen liittyisi jotenkin tavalliseen veteen. Jeesus puhuukin tässä elävästä vedestä. Elävä vesi uudestisynnyttää ihmisen yhdessä Pyhän Hengen kanssa. Elävä vesi tarkoittaa Jumalan Sanaa ja erikoisesti evankeliumin julistusta.
Joh 4:7 Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".
8 Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
9 Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.
10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
11 Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
12 Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"
13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
14 mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
Seuraavakin kohta puhuu uudestisyntymisestä ja pesusta mutta ei puhu tavallisesta vedestä:
Tiitus 3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
6 jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,.."
Uudestisyntymisen hetkellä Jumalan Sana puhdistaa meidän sydämemme ja uudestisynnyttää meidän hengemme yhdessä Pyhän Hengen kanssa. Kysymys ei ole tavallisesta vedestä, joka voi ainoastaan pestä meidän ruumiimme.
Toinen raamatunkohta, jota vääristellään paljon kasteasian yhteydessä, on tämä:
1 Piet 3: 18 Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
19 jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
20 jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
22 hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.
Tuossa ei sanota, että vesi teidät pelastaa vaan "tämän vertauskuvan mukaan vesi teidät pelastaa", se on aivan eri asia. Harhaoppiset luterilaiset teologit eivät selvästikään tunne Raamatun vertauskuvia, sillä he käyttävät tuotakin jaetta vauvakasteen perusteena.
Vesikasteeseen liittyy useita vertauskuvia, siinä esim. haudataan vanha aatami kasteen hautaan (Room 6. luku). Vanhassa Testamentissa on pari kohtaa, jotka voidaan liittää kasteeseen. Kun israelilaiset marssivat kuivin jaloin Punaisen meren halki ja vesi peitti alleen egyptiläiset, on se vertauskuva siitä, kuinka kaste katkaisee yhteyden vanhaan elämään, synnin orjuuteen. Ne vanhat syntitottumukset pyrkivät aina orjuuttamaan uhrinsa yhä uudelleen mutta kasteessa ne kahleet katkaistaan.
Toinen vertauskuva on kertomus Nooasta ja vedenpaisumuksesta. Siinäkin on kysymys samasta asiasta. Vesi erotti Nooan syntielämästä ja entisestä elämästä houkutuksineen. Kasteella on samanlainen vaikutus uudestisyntyneen ihmisen elämään, se erottaa syntielämästä, vanha aatami kuolee himoineen ja haluineen ja uudestisyntynyt kristitty voi elää synnistä vapaata elämää.
Voidaan siis sanoa, että kaste pelastaa mutta se ei tarkoita vauvakastetta ollenkaan eikä se liity pelastuskokemukseen tai uudestisyntymiseen, vaan kaste pelastaa siinä mielessä, että se helpottaa uskovaisen ihmisen vaellusta katkomalla siteet syntielämään. Sillä pelastukseen kuuluu myös vaellus uskossa Jumalan yhteydessä eikä pelkästään pelastuskokemus uskonelämän alkuvaiheessa.
Luterilaisen kirkon sisällä on kaikesta huolimatta uskovaisia, jotka ovat tulleet uskoon herätysliikkeiden kautta. Harhaoppisen virallisen luterilaisen teologian mukaan ei olekaan mahdollista tulla uskoon sillä Jumala ei sellaisia valheita voi vahvistaa pelastamalla ihmisiä, eihän Jumala pelasta ihmsiä pakanauskontojenkaan kautta. Kirkon sisällä on lestadiolaisia, körttiläisiä ja viidesläisiä, joista ainakin osa on uskossa, sillä nuo herätysliikkeet ovat tajunneet pelastumisen evankeliumin julistuksen kautta eikä lapsikasteen kautta.
Säälittävää on kuitenkin tuollaisten herätysliikkeiden kohdalla se, että ne ovat jääneet luterilaisen kirkon harhojen vangiksi vauvakasteasiassa ja muutamassa muussakin asiassa.
Ajatellaanpa uskovaista ihmistä, joka ei menekään kasteelle. Vauvakastetta ei tietenkään lasketa kasteeksi ollenkaan. Raamattu on kirjoitettu aikuisille ihmisille eikä vastasyntyneille vauvoille. Ajatellaanpa egyptiläisiä, jotka seurasivat israelilaisia Punaisen meren keskelle, jospa he eivät olisikaan hukkuneet, vaan olisivat päässeet toiselle rannalle. Israelilaiset olisivat joutuneet taistelemaan egyptiläisten kanssa koko erämaavaelluksen ajan, vaellus olisi muuttunut hyvin hankalaksi. Samalla tavalla käy uskovaisille, jotka eivät mene kasteelle. He joutuvat taistelemaan vanhaa aatamiaan vastaan koko vaelluksen ajan, entiset synnit pyrkivät orjuuttamaan heitä yhä uudelleen.
5. Oikea oppi ja oikea pelastuminen
Kun sitten alamme puhua oikeasta pelastumisesta ja oikeasta kasteesta niin käytämme sellaista apusanaa kuin pelastuspaketti, sillä pelastukseen kuuluu muutamia asioita, jotka tapahtuvat joskus hyvinkin kivuttomasti ja joskus pitemmän ajan kuluessa ja taistelujen jälkeen. Pelastuspakettiin kuuluvat ainakin evankeliumin kuuleminen ja ymmärtäminen, parannuksen tekeminen, uudestisyntyminen Jumalan lapseksi ja kaste.
Oikeastaan pelastuskokemukseen kuuluu vielä etsikkoaikakin, joka koskettaa usein kokonaista kaupunkia tai kylää yhtäaikaa, vaikka tietysti se koskettaa viime kädessä yksittäisiä ihmisiä, joista osa tulee uskoon ja osa ei tule. Jeesuksen aikana koko Israelin kansa sai etsikkoajan, jonka suurin osa heistä kuitenkin hylkäsi.
Evankeliumin kuuleminen tarkoittaa sitä, että ihminen kuulee, että Jeesus, Jumalan Poika, on kuollut ristillä juuri hänen puolestaan ja Jeesuksella on valta pelastaa hänet synnin, kuoleman ja Saatanan vallasta. Jeesuksella on valta pelastaa hänet taivaaseen saakka ja jo maan päällä voi Jeesus monella tavalla auttaa ja siunata omiaan. Etsikkoaikana ihmiset kuulevat ja ymmärtävät nuo yksinkertaiset pelastuksen periaatteet.
Parannuksen tekeminen tarkoittaa sitä, että ihminen haluaa korjata suhteensa Jumalaan ja haluaa luopua tahallisesta synnin harjoittamisesta ja haluaa pyytää Jumalan apua parannuksen tekemiseen ja elämänsä ongelmiin ylipäänsä.
Kasteessa ihmisen vanha aatami haudataan ja siteet syntielämään katkaistaan ja ihminen liitetään seurakuntaan ja hän pääsee aloittamaan elämänsä puhtaalta pöydältä. Se ei tarkoita sitä, etteikö taisteluja olisi odotettavissa tulevaisuudessakin mutta kaikkiin niihin tulee lopulta voitokas päätös, jos hän vain pysyy uskossa.
Koska kasteella on tuollainen voimakas vaikutus nimenomaan uskossa vaeltamisen kannalta niin siitä syystä Saatana vihaa kasteellemeneviä uskovaisia sillä hän menettää silloin otteensa heidän elämästään.
Ihminen voi ainoastaan tehdä omat päätöksensä ja valintansa ja Jumala kehoittaa häntä tekemään niin, Jumala ei pakota eikä uhkaile, hän vain kehoittaa valitsemaan pelastuksen. Pyhän Hengen osuus pelastuksessa on se, että kun Hän huomaa, että sinä uskot sydämessäsi aidosti Jeesukseen, Pyhä henki uudestisynnyttää sinun henkesi Jumalan lapseksi. Pyhä Henki välittää Jumalan armon sinun sydämeesi. Toisin sanoen Jumala tekee kaiken sinun puolestasi kun sinä vain annat siihen luvan.
Otan tähän vielä muutamia kohtia Raamatusta, joissa Jumala juuri kehoittaa ihmisiä tekemään oikeita ratkaisuja. Otan nämä esille siksi, että sinä ymmärtäisit, että sinun on tehtävä valintoja oman elämäsi ja jumalasuhteesi ja iankaikkisen elämäsi suhteen. Älä jättäydy harhaoppisten luterilaisten teologien pelastettavaksi vaan anna Jeesuksen pelastaa sinut.
Matt 3: 1 Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa 2 ja sanoi: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
Mark 1:14 Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia 15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Apt 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Apt 3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois.
Vastaavia kehoituksia löytyy Raamatusta paljon muitakin. Lue Raamattua ja rukoile, että Jumala aukaisisi sinulle oman Sanansa ja ohjaisi sinut iankaikkisen elämän tielle!