Sisällysluettelo:

EPÄPYHÄ LIITTO

KASTEESTA

RAAMATULLINEN KASTE

UUDELLEENKASTAMINEN

YKSI HERRA, YKSI USKO, YKSI KASTE

MUNKKI LUTHER

EKUMENIA JA POLITIIKKA

YHTEENVETO LUTERILAISESTA KIRKOSTA

NIINKUIN LEHMÄN HÄNTÄ

VASTUULLINEN RAAMATUNTULKINTA

KASTEESTA VIELÄ

PELASTUS EI RIIPU SAKRAMENTEISTA

RYÖVÄRIN ARMO

VIIMEINEN VOITELU

TYTTÖ-RIEPU

LAPSENUSKO

KOSMETIIKAN RAJOITUKSET

NAISPAPPEUDESTA VIELÄ

SAASTUTETTU KIRKKOMAA

VANNOMATTA PARAS

KOIVISTO VASTAAN PIHKALA

PIRU LUKEE RAAMATTUA

PORVOON KIRKKOPALO

LUTERILAINEN OKKULTTISMI

EPÄPYHÄ LIITTO

Valtio vaatii kansalaisiltaan, että he syntyvät terveinä, kasvavat nopeasti, opiskelevat, tekevät työtä, maksavat veronsa, suorittavat sotapalveluksensa, menevät naimisiin, tekevät lapsia, elävät eläkkeellä vähän aikaa ja kuolevat lopulta pois. Kuoleman jälkeen valtio ei enää ole kiinnostunut kansalaisistaan. Valtio ei välitä menevätkö kansalaiset helvettiin vaiko taivaaseen eikä sen tarvitse välittääkään. Kirkon ja pappien kuuluisi välittää.

Papit saavat koulutuksensa valtion yliopistoissa, kirkko kerää varansa verotuksen muodossa ja piispat saavat palkkansa suoraan valtiolta. Kuinka voidaan ajatella, että piispat ja papit olisivat tällaisessa tilanteessa puolueettomia ja aitoja Jumalan palvelijoita? Mutta mitä seurakunta tekee papilla joka ei ole Jumalan palvelija? Tai mitä kansa tekee kirkolla, joka ei ole Jumalan seurakunta? Valtiota tarvitaan kyllä niinkuin kirkkoakin. On kansalle eduksi, jos sillä on pätevä maallinen hallitus, ja on seurakunnalle hyväksi, jos sillä on hyvät ja uskovaiset papit. Mutta valtion ja kirkon liitto ei ole tarpeellinen.Niiden, jotka osallistuvat hengelliseen sodankäyntiin täytyy olla hengellisesti eläviä ja näkeviä. Hoitakoon valtio omia asioitaan (ja sotiaan) mutta älköön sekaantuko hengellisiin asioihin samoin älköön kirkkokaan sekaantuko maallisiin asioihin, jotka eivät sille kuulu. Kirkon on turha pitää liian suurta ääntä esim. väestörekisterin ylläpitämisestä ja häiden ja hautajaisten järjestämisetä sillä tarkkaanottaen tuollaiset työt eivät ollenkaan kuulu kirkolle.

Häät ja hautajaiset liittyvät maalliseen elämään. Raamatun lukuisten esimerkkien valossa niiden järjestäminen kuuluu perheelle, suvulle tai yhteiskunnalle, ei koskaan seurakunnalle. Avioliitto on voimassa vain maallisen elämän ajan ja sen hedelmät ovat maallisia. Kirkolliset häät eivät ole mikään edellytys Jumalan siunaukselle. Jumala siunaa mielellään ihmisen maallisenkin elämän jos sitä tosissaan pyydetään. Hautajaiset ovat viimeinen palvelus ja kunnianosoitus vainajaa kohtaan. Raaamatun mukaan hautajaisiin liittyy usein muistojuhla ja suruaika. Vainajien siunaamisesta Raamatussa ei puhuta mitään eikä myöskään siunattuun maahan hautaamisesta. Vainajien siunaaminen onkin ilmeisesti jäänne jostain pakanauskomuksesta. Siunattua maata ei yksinkertaisesti ole olemassakaan sillä jo Raamatun alkulehdillä todetaan:"Kirottu olkoon maa sinun tähtesi, koska söit kielletystä puusta." Rikka-ruohojen ja ohdakkeitten kasvaminen hautausmaalla todistaa, että kirous ulottuu sinnekin.

Siunaaminen kohdistuu aina eläviin ihmisiin tai tuleviin sukupolviin, ei koskaan kuolleisiin ihmisiin. Jumalan siunaukset on vastaanotettava elämän aikana eikä kuoleman jälkeen. Kirkon olisi kiireesti etsittävä oikea roolinsa hengellisenä seurakuntana ja olisi opeteltava siunaamaan eläviä ihmisiä kuolleiden sijasta, jos sillä on joku siunaus vielä annettavana. Ihmiset tarvitsevat jo elämänsä aikana Jumalan siunauksia.

KASTEESTA

Kun Jeesus vaelsi maan päällä, häntä seurasi ja kuunteli ihmisiä, jotka eivät olleet hänen opetuslapsiaan, he olivat vain kiinnostuneet hänen persoonastaan ja ihmeteoista. Varsinaiset opetuslapset erosivat muista siinä, että he olivat ottaneet kasteen Jeesukseen. Ihminen voi olla jopa uskossa ja uudestisyntynyt ilman kastetta mutta ihminen ei voi olla Jeesuksen opetuslapsi ja taistelutoveri ilman kastetta.

Raamatussa ei puhuta "lapsikasteen armosta" mitään. Katolilaisen lapsikasteen armo ei riittänyt edes Martin Lutherille, sillä Lutherin täytyi aikuisiässä käydä kovat sisäiset taistelut läpi ennenkuin Jumalan armo ilmestyi hänen sydämeensä.

Mielestäni kastetta ei pidä ajatella pienten lasten kannalta ollenkaan. Ei kannata itkeä niitä lapsia, jotka kuolevat ennen kastetta, sillä ne pienokaiset saattavat hyvinkin olla jo paratiisissa (1.Kun. 14:12-13). Parempi olisi itkeä niitä vanhuksia, jotka armonaikansa ohitettuaan ja Jumalalle selkänsä käännettyään rohkeasti marssivat kohti suurta tuntematonta.

Raamatusta ei löydy lapsikastetta, sen sijaan uskoon tulleiden henkilöiden kaste tulee selvästi esille kaikissa käytännön kastetoimituksissa. Kastetta teoreettisesti käsittelevät raamatunjakeetkaan eivät tue lapsikastetta. Raamatun kirjoittamisen aikoihin on selvästi ollut voimassa vain yksi kastekäytäntö eikä lapsikastetta ole osattu edes kuvitella siihen aikaan.

Tavallisesti lapsikastetta perustellaan sillä, että apostolisena aikana kastettiin kokonaisia perhekuntia. Korneliuksen perhekunnan kastetoimituksesta (Ap.t. 10:47) käy kuitenkin selvästi ilmi, ettei siellä kastettu pikkulapsia, sillä tuon tekstin mukaan kastettiin vain ne, jotka " puhuivat uusilla kielillä" ja "olivat saaneet Pyhän Hengen". Pikkulapset eivät yksinkertaisesti puhu uusilla kielillä. Nuorimmat kielilläpuhujat, joita minä olen tavannut, ovat olleet 5-10 vuotiaita uskovaisia. He ovat tulleet uskoon oman valintansa perusteella.

Vanhemmilla ei ole oikeutta tehdä päätöksiä jumalasuhdeasioissa lastensa puolesta. Vanhemmat voivat ainoastaan kasvattaa lapsensa oikein niin, että lapset osaisivat itse tehdä oikeat valinnat aikanaan. Kasteessa vesi on vertauskuva Jumalan Sanasta, Jumalan lupauksista ja siunauksista. Kasteessa ihminen heittäytyy kokonaan Jumalan Sanan varaan. Jeesuksessa Jumalan Sana tuli lihaksi, siksi kasteessa ihminen tavallaan upotetaan Jeesukseen. Kastettava sitoutuu kokonaisvaltaisesti Jeesuksen opetuslapseksi. Se merkitsee palvelukseenastumista. Ketään, edes pikkulapsia, ei voida värvätä pakolla sotapalvelukseen. Jumala kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa ja valintoja. Jumala ei kunnioita kastetta, joka suoritetaan ulkopuolisten toimesta rääkyvälle pikkulapselle, joka ei edes itse ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Usein kastajatkaan eivät ymmärrä kasteen merkitystä.

‘Yksi kaste’ tarkoittaa opillisesti ja laadullisesti oikeaa kastetta erotuksena pakanallisista kasteista ja Johanneksen kasteesta. Jos henkilö kastetaan useita kertoja oikealla kasteella, ei siitä ole mitään haittaa joskaan se ei tietenkään ole järkevää tai hyödyllistäkään. Lapsikaste ei ole opilliseti oikea kaste, siispä se voidaan määritellä pakanalliseksi kasteeksi. Se on muodostunut esteeksi monien ihmisten uskossa kasvamiselle ja näinollen se palvelee Saatanan tarkoitusperiä.

Lapsikasteella ja miekkalähetyksellä on joitakin yhteisiä piirteitä kuten esim. halu hallita kokonaisia kansakuntia uskonnon avulla, väkivallan käyttö ja väärä raamatun tulkinta.

RAAMATULLINEN KASTE

Kun nyt tarkastelemme raamatullista kastetta ja ennenkaikkea sen tekotapaa niin luterilaiset puolustelevat vauvakastetta sellaisilla raamatunjakeilla, joissa puhutaan perhekuntien kastamisesta. Tässä pari kohtaa:
Apt. 16:33 Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
Apt 16:34 Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

Apt 18:8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.

Perhekunnan päämies tuli ensin uskoon ja sen seurauksena koko perhekunta tuli uskoon ja heidät kastettiin. Raamatussa ei sanota missään, että joku perhekunnasta olisi kastettu väkipakolla vaan kaikki, jotka menivät kasteelle, menivät vapaaehtoisesti. Väkipakolla kastaminen olisi muutenkin Raamatun hengen vastaista.

Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, että kaikki olisi kastettu sen jälkeen, kun perheen päämies tuli uskoon. Tässä on kuitenkin se ehto, että tuo päämies oli ensin uskossa ja vasta sitten perhekunta kastettiin. Siis ei kastettu sellaisia perheitä, joissa päämies ei ollut uskossa.

Miksi nykyaikana luterilainen kirkko sitten kastaa sellaisia lapsia, joiden isä ei ole uskossa eikä välttämättä äitikään. Luterilainen kirkko kastaa ateistien ja törkyturpien lapsia eikä siihen kyllä löydy Raamatusta minkäänlaista ohjetta tai käskyä. Ateistien ja törkyturpien pitäisi tehdä parannus ateismistaan ja törkyturpaisuudestaan ja heidän pitäisi tulla uskoon, ennenkuin heidän lapsiaan aletaan kastaa.

Selittäkääpäs tämä minulle, luterilaiset lastenkastelijat.

UUDELLEENKASTAMINEN

Jos joku löytää Raamatusta uudelleenkastamista koskevan jakeen niin kertokaa minullekin. Minä löysin sieltä ainoastaan kuolleitten puolesta kastamisen, jonka Paavali määrittelee hyödyttömäksi.

Koska lapsikaste on harhaoppinen ja väärä kaste, ei sitä lasketa helluntailaisissa piireissä kasteeksi ollenkaan. Näin ollen syytteet uudestikastamisesta ovat myös perusteettomia.

Raamattu kertoo, että Johanneksen kasteella kastetut kastettiin uudestaan ja kuitenkin myös Johanneksen kaste, tai parannuksen kaste, oli Jumalasta. Niinpä siis täytyy harhaoppisellakin kasteella kastetut kastaa kunnolla ja oikein.

Apt. 19:2 Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
19:3 Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
19:4 Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
19:5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
19:6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.

YKSI HERRA, YKSI USKO, YKSI KASTE

Efes 4:4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
4:6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Tuossa mainitaan tuo yksi kaste. Siitä on luultavasti lähtenyt liikkeelle se väärä tulkinta, että “uudestikastajat Jumala tuomitsee”.

“Yksi”-sanaa käytetään Raamatussa merkityksessä “ykseys” tai “yksimielisyys” tai “yksi ja sama laatu”. Se ei ole siis pelkkä numeroarvo vaan se voi olla laatusana. Sanotaanhan Raamatussa, että Jumala on yksi ja kuitenkin on olemassa Isä, Poika ja Pyhä Henki. Se tarkoittaa sitä, että nuo kaikki persoonat ovat laadultaan Jumala, he ovat yksimielisiä kaikista asioista ja he taistelevat saman päämäärän tavoittamiseksi.

Yksi usko tarkoittaa sitä, että on olemassa laadultaan vain yksi oikea usko, se on se Jeesuksen usko. Yksi kaste tarkoittaa sitä, että on olemassa laadullisesti ja opillisesti vain yksi oikea kaste. Tässä siis kielletään kastamasta vääräoppisilla kasteilla, pakanallisilla kasteilla, tässä ei kielletä kastamasta samalla oikealla kasteella useita kertoja. Tosin siitä ei ole mitään hyötyäkään, jos ihminen kastetaan useita kertoja oikealla kasteella, yksi kerta riittää.

MUNKKI LUTHER

Munkki Luther yritti miellyttää Jumalaa rukousharjoitusten, raamatuntutkimisen ja askeettisen elämän avulla mutta hän ei saavuttanut yhteyttä Jumalaan sillä tavalla. Lopulta hän havaitsi, että tekopyhä kristillisyys kaikkine farisealaisine hartaudenharjoutuksineen oli vain yksi vankila, jonka avulla Saatana oli pitänyt hänet erossa elävästä Jumalasta. Hän havaitsi, että Jumala ei vaatinut häneltä mitään tapakristillisyyttä, omatekoista nöyryyttä eikä mitään itsekidutusta. Hän tajusi, että Jumala halusi ainoastaan, että hän antautuu Jumalan armon varaan, luottaa Hänen hyvyyteensä ja luopuu kaikista omista pyhitysyrityksisä, armon ostamisesta hyvien tekojen avulla ja Jumalan "nuoleskelemisesta". Tämä tajuaminen kesti monta vuotta Lutherin elämässä - kerrotaan, että puulattiaan kului kuopat polvien kohdalle siihen, missä hänellä oli tapana rukoilla.

Tältä pohjalta syntyi tuo kuuluisa lause:"Yksin uskosta, yksin armosta, ei omien tekojen kautta." Nykyään tuo lause valitettavan usein käsitetään väärin, nimittäin näin:"Sinä pelastut lapsikasteen kautta, älä yritä itse pelastaa itseäsi." Luther ei koskaan ole väittänyt, että lapsikaste pelastaisi ketään.

Ylpeä, turhaan lapsikastettu, munkki Luther joutui käymään vaikean taistelun läpi ennenkuin hän yksinkertaisesti, niinkuin pieni lapsi, otti armon lahjana vastaan Jumalalta. Sinä joudut käymään samantyyppisen taistelun, jos mielit pelastua, sillä ei Luther ottanut armoa vastaan sinun puolestasi vaan omasta puolestaan. Jeesus on ainoa, joka on tehnyt jotain sinun puolestasi niinkuin munkki Lutherinkin puolesta.

Armo pelastaa uskon kautta, jos sinä vain nöyrryt ottamaan armon lahjana vastaan. Hinta sinun sielustasi on jo maksettu, sinun ei tarvitse sitä maksaa etkä sinä pystyisikään sitä maksamaan, myönnä se itsellesi, niinkuin munkki Lutherkin myönsi.

EKUMENIA JA POLITIIKKA

Maalliset hallitsijat ovat aina osanneet nimittää mieleisiään piispoja kirkon virkoihin ja piispat puolestaan ovat osanneet hännystellä ja mielistellä maallisia hallitsijoita. Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta, maallinen politiikka ja kirkollinen politiikka ovat jo vuosisatoja nivoutuneet yhteen. Politiikka ei välttämättä ole aina kieroa peliä mutta kirkollispolitiikka kyllä useimmiten on kieroa juuri siitä johtuen, että politikointi ei oikeastaan kuulu seurakunnan toimenkuvaan ollenkaan.

Ei ihmisestä tule piispaa tai pappia siten, että jokin maallinen tai kirkollinen instanssi nimittää hänet virkaansa. Näyttelijöitä syntyy sillä tavalla, ei pappeja. Oikea piispa tai pappi tarvitsee valtuutuksen Jumalalta virkansa hoitamiseen. Luemme Galatalaiskirjeen ensimmäisestä jakeesta näin: ”….virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta….”. Gal.2:8 puolestaan toteaa: …hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen apostolintoimeensa….”. Pietari ja Paavali saivat virkansa Jumalalta ja sama periaate koskee kaikkia seurakunnan virkoja niinkuin jakeet 1.Kor.12:5 ja 28 todistavat. Aitoihin hengellisiin seurakuntavirkoihin kuuluvat oleellisena osana aidot armolahjat. Ilman Jumalan antamaa valtuutusta ja armolahjoja ei kukaan voi hoitaa Jumalan tarkoittamalla tavalla mitään virkaa seurakunnassa. Näyttelijän virkaa voi tietysti hoitaa kuka tahansa seurakunnassa ilman mitään Jumalan valtuutusta.

Ekumenia on korkeaa kirkollista politikointia, jota näyttelijäpapit harrastavat. Kun tuollaisilla näyttelijöillä ei ole mitään motivaatiota julistaa evankeliumia, hoitaa sieluja, opettaa kansalle Jumalan Sanaa ja parantaa sairaita niin heidän täytyy tietysti keksiä aikansa kuluksi jotain tekemistä, jonka pitää tietysti vaikuttaa uskottavalta ja hienolta tyhmän kansan silmissä. Suurimpana kirkkokuntana katolinen kirkko todennäköisesti laskee hyötyvänsä eniten ekumeenisesta liikkestä. Paavi havittelee kaikkia kirkkoja alaisikseen. Tämä on perusteltua siltä pohjalta, että katolisen kirkon piiristä löytyvät parhaat näyttelijät.

Ekumeniaa perustellaan monilla kauniilla puheilla, puhutaan seurakuntien yhteydestä ja kristittyjen keskinäisestä rakkaudesta jne. mutta kaikki tuo on vain korupuhetta. Todellisten kristittyjen välillä on aina vallinnut (sydänten) yhteys ja veljesrakkaus eikä ekumenia pysty tuomaan siihen mitään uutta. Nimikristittyjen ja näyttelijäpappien keskuudessa ei tietenkään voi esiintyä mitään aitoa yhteyttä eikä rakkautta eivätkä he edes voi käsittää, mistä aidossa uskossa on kyse. Ekumenia ei ratkaise heidänkään ongelmia.

Ekumenia pyrkii ”suvaitsevaisuuuteen” vetoamalla hyväksymään kaikki seurakunnat ”perheyhteyteensä”. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki Raamatun opetukset pyritään hämärtämään antamalla hyväksyntä kaikille harhaopeille, joita satojen ja tuhansien vuosien aikana on eri kirkkoihin pesiytynyt. Ekumeninen liike pyrkii ”suvaitsemaan” myös pakanauskontoja ja -oppeja mahdollisimman pitkälle ja pyrkii liittoutumaan pakanauskontojen kanssa. Tällä tavalla Jumalan Sanan kirkkaus ja pelastuksen tien selkeys pystytään pimentämään pelastumattomilta ihmisiltä.

Termi ”yhteiskristillinen” puolestaan tarkoittaa eri seurakuntiin kuuluvien aitojen uskovien yhteistyötä kokouksien järjestämisessä tai muussa toiminnassa. Siihen ei välttämättä kuulu mitään politikointia eikä ekumeniaa ja sitä voidaan käsittääkseni pitää aivan terveenä ilmiönä.

YHTEENVETO LUTERILAISESTA KIRKOSTA

Jumalan Sana ei koskaan muutu eikä häviä vaikka ihmiset muuttuvatkin ja ajat muuttuvat. Nykyaikana ihmiset kuvittelevat, että he voivat itse laatia itselleen uudet ja paremmat säännöt kuin mitä Raamattu heille tarjoaa. Sokea ei voi kuitenkaan sokeaa taluttaa, syntiset ihmiset vain hukuttavat itsensä ja toisensa ns. "vapaamielisillä" säännöillä. Suuri osa elämään liittyvistä säännöistä on sitäpaitsi kaiverrettu ihmisen omatuntoon ja sydämeen, eikä niitä voi sieltä poistaa muuten kuin paaduttamalla omatunto ja kuolettamalla sydän. Ihmisiä, jotka ovat noin tehneet onkin nykyään paljon meidän keskuudessamme.

Teologian professori A.Saarisalo arvosteli luterilaista kirkkoa maallistumisesta jo 30-luvulla. Mikä onkaan luterilaisen kirkon tila nyt, jos se oli maallistunut jo silloin!

Viimeaikaisista kirkon tempauksista me muistamme hyvin naispappeuden ja homoseksuaalisuuden suosimisen, ikonien kumartamisen ja uskovien pappien (kirkkoherra Koivisto) vainoamisen. Ei varmaankaan mene enää kauan, kun lesbo pappi vihitään luterilaisen kirkon arkkipiispan virkaan.

Kirkko haluaa selvästikin antaa itsestää nykyaikaisen ja vapaan vaikutelman ja vaikutelmaksi se myös jää, sillä todellista vapautta ei voi olla ilman Jeesusta. Vapaus voidaan määritellä monella eri tavalla määrittelijän oikkujen ja himojen mukaan. Vapaudella voidaan tarkoittaa vapautta käyttää huumausaineita, vapautta rellestää oman pään mukaan, vapautta tuhota oma elämä ja samalla muidenkin elämä. Vapaus voi tarkoittaa sitä, että Saatana päästetään vapaaksi ja Jumalan kädet sidotaan. Mutta voiko valtiokirkon jäsenet olla koskaan todella vapaita, jos kerran kirkko pakottaa jo pienet lapset jäsenikseen lapsikasteen avulla. Kirkon toiminta on ristiriitaista, tosiasiassa kirkko ei pyrikään vapauteen vaan entistä suurempaan synnin orjuuteen ja riivaajien palvelemiseen.

Samalla kun kirkko on antanut periksi ihmisille ja heidän synneilleen, on se kääntänyt selkänsä Jumalalle, Jumalan Sanalle, pelastukselle Kristuksessa ja evankeliumin rehelliselle julistamiselle. Vielä 30 vuotta sitten kirkon piirissä oli oikeita uskovaisia pappeja ja oikeita uskovaisiakin. Jossain vaiheessa kuitenkin saavutetaan raja, jolloin kaikkien aitojen uskovaisten kannattaa päästä eroon koko kirkosta. On nimittän vanha totuus, että valtiokirkot ovat aina toimineet tehokkaasti uskovaisten vainoamiseksi sitten, kun ne vainot tulevat, ja ne tulevat varmasti. Katolinen kirkko on jo yli tuhannen vuoden ajan osannut taktiikan, jossa kirkon sisällä olevat uskovaiset usutetaan kirkon ulkopuolella olevien uskovaisten kimppuun. Kommunistiset valtiot puolestaan ovat aina käyttäneet valtiokirkko-organisaatioita esiliinanaan, vakoilijanaan ja vainon välikappaleena. Euroopan kirkoissa vallitsee tällä hetkellä selvä kommunistinen suuntaus.

Valtiokirkkojärjestelmät ovat niin tiukasti valtion holhouksessa, että niitä voidaan pitää poliittisina ja byrokraattisina valtion virastoina. Valtiokirkot ovat myös riippuvaisia valtion rahoituksesta. Jumalasta valtiokirkot eivät ole riippuvaisia.

Euroopan esimerkki Ranskasta ja Ruotsista osoittaa mihinpäin poliittisesti ohjatut valtiokirkot ovat menossa. Ranskassa on kielletty lailla ihmisten "käännyttäminen" ja ruotsalaiset puuhaavat homoille ja lesboille entistä suurempaa vapautta.

Ei voida syyttää yksin luterilaisia pappeja ja piispoja tällaisesta suuntauksesta sillä tämä tyhmä kansa rakastaa valetta, jonka leipäpapit sille tarjoavat. Ihmiset haluavat kuvitella olevansa taivaaseen menossa ja he ovat valmiita maksamaankin tuollaisesta väärästä turvasta. Totuus on kuitenkin se, että taivaaseen eivät pääse Perkeleen lapset vaan Jumala pelastaa ainoastaan omat lapsensa taivaaseen. Jeesus ei ole koskaan luvannut pelastaa valtiokirkon jäseniä taivaaseen vaan hän on luvannut pelastaa ainoastaan ne ihmiset, jotka hän on verellään omakseen lunastanut.

NIINKUIN LEHMÄN HÄNTÄ

Muutama viikko sitten pari piispaa keskusteli televisiossa homosuhteiden hyväksymisestä kirkon sisällä. Nuorempi piispoista oli aika omituinen tapaus, hän erehtyi leuhkimaan teologian tasollaan ja sillä, että hän on lukeneut teologiaa viimeksi koko porukasta. Aivankuin viimeksi teologiaa lukenut olisi automaattisesti korkeammalla tasolla kuin muut.

Tuo piispa totesi, että Mooseksen kirjassa homoseksuaalisuus ja naisten kuukautisvuoto on mainittu samassa luvussa, joten ei homoseksuaalisuus voi olla sen pahempi asia kuin kuukautisetkaan. Piispa ajatteli selvästi naisenlogiikan mukaan, mitään järkeä hänen ajatuksissaan ei ollut. Ensinnäkin on todettava, että Raamatun lukujako ei ole osa jumalallista ilmoitusta vaan se on lisätty siihen jälestäpäin niinkuin on muuten lisätty jakeiden numerotkin. Typerää on vedota lukujakoon silloin, kun asioiden tärkeysjärjestystä mitataan. Piispa unohti myös mainita, että Mooseksen laissa homoseksuaalisuudesta on määrätty rangaistukseksi kivittäminen kuoliaaksi, kun taas kuukautisvuodosta ei ole määrätty rangaistusta, tällä seikalla ei varmaankaan ollut mitään merkitystä piispan mielestä. En pidä kuitenkaan piispan esitystä mitenkään yllättävänä, sillä jo kauan olen tiennyt, että luterilaiset piispat kykenevät sujuvasti nielemään harhaoppeja karvoineen päivineen, lapsikaste on yksi tuollainen harha.

Hesekielin kirjan 33. luvussa puhutaan sielunhoitajan vastuusta. Siellä todetaan mm. että sielunhoitaja joutuu itse kantamaan kansan syyllisyyden, jos hän ei varoita kansaa synneistä ja harhaopeista. Jos ajatellaan, että luterilaisen kirkon piispat ovat Jumalan asettamia sielunpaimenia, silloin he keräävät päälleen aika ison taakan kansan syntejä, hyväksymällä harhaoppeja ja johdattamalla ihmisiä helvettiin. Jos taas ajatellaan, että luterilaisen kirkon piispat ovat Saatanan asettamia, ei sekään kuullosta hyvältä piispojen sen paremmin kuin kansankaan kannalta asiaa ajatellen.

Teologian taso ei nouse automaattisesti ylöspäin vaan se voi myös mennä alaspäin niinkuin lehmän häntä. Menneinä vuosisatoina teologia oli ehkä arvostetuin tieteenala yliopistoissa, nykyään teologiaa lähtevät lukemaan vain ne, jotka eivät muualle pääse, tämä selittää osittain nykyisten piispojen tason.

En tiedä miksi teologisia tiedekuntia on alunperin perustettu, ehkä tarkoitus on ollut taistella pakanauskontoja vastaan keskitetysti. Nykyaikana näyttää siltä, että pakanauskonnot ja ihmisopit ovat voittaneet teologiset tiedekunnat ja niinpä niiden alkuperäinen olemassaolon tarkoitus on hävinnyt. Jumala ei tietenkään ole silti hävinnyt omaa taisteluaan Saatanan joukkoja vastaan, vaikka teologiset tiedekunnat ovatkin siirtyneet Saatanan puolelle.

Oikeat uskovaiset eivät tarvitse teologisia tiedekuntia sillä uskoon voi tulla ilman teologian tuntemustakin, riittää kun ottaa Jeesuksen sydämeensä Vapahtajaksi ja Auttajaksi. Raamattua voi lukea ja Jumalaa voi rukoilla ilman teologian opintoja. Minusta tuntuu, että teologisia tiedekuntia tarvitsevat ennenkaikkea hengellisessä mielessä kuolleet uskonnolliset ihmiset, joille sääntökokoelmat ovat tärkeämpiä kuin elämä.

VASTUULLINEN RAAMATUNTULKINTA

Luterilaiset piispat ovat jälleen koolla ja joku heistä on vaatinut vastuullisen raamatuntulkinnan käyttämistä naispappeusasiassa. Tämä on kuitenkin täysin mahdotonta enää sen jälkeen, kun naispappeus on hyväksytty luterilaisessa seurakunnassa. Tuo päätös pilkkasi aikoinaan Raamatun selvää ilmoitusta. Myös homouden suosiminen oli selvästi raamatunvastainen päätös. Luterilainen kirkko on selvästi omaksunut Jumalan vastaisen ja Raamattua pilkkaavan politiikan. Tältä pohjalta tuo vaatimus "vastuullisesta" raamatuntulkinnasta on ymmärrettävä siten, että tuollaiset piispat eivät hyväksy mitään muuta kuin omat kieroontuneet raamatuntulkintansa.

Vastuullisella raamatuntulkinnalla minä ainakin ymmärrän sitä, että oikeassa seurakunnassa papit ja piispat ovat vastuussa ennenkaikkea Jumalalle tekemisistään ja sanomisistaan ja tulkinnoistaan. Nämä nykyiset piispat käyttäytyvät niinkuin he olisivat vastuussa poliittiselle järjestelmälle tai yhteiskunnalle tai naisille ja homoille. Jos luterilainen kirkko myöntää rehellisesti ja julkisesti, että kirkko ei ole Jumalan seurakunta vaan se on nimikristíttyjen teeskentelyseura, pienten lasten nimittelyjärjestö, väestötietojen keräysyhdistys ja valtion veronkantotoimisto niin silloin minä puolestani myönnän kirkolle oikeuden nimittää vaikka kissoja ja koiria pappien ja piispojen virkoihin. Niin kauan kun kirkko teeskentelee olevansa Jumalan seurakunta, sen on myös teeskenneltävä pitävänsä aidosti kiinni Raamatun ilmoituksesta, tästä teeskentelylinjasta piispat ovat kyllä nyt pahasti poikenneet naispappeus- ja homokannanotoissaan. Koittakaa luterilaiset siis teeskennellä uskottavasti olevanne kristittyjä tai myöntäkää rehellisesti, että luterilainen seurakunta ei ole kristillinen, Jumalalle uskollinen seurakunta.

KASTEESTA VIELÄ

Kummallinen on tuo käsitys, että kaste olisi muka nimenantotilaisuus, ilmeisesti tällainen käsitys on pakanallista alkuperää. Raamatun pohjalta asiaa tarkastellessamme huomaamme nimittäin helposti, että niillä ihmisillä, jotka kävivät kasteella oli jo nimi sitä ennen, Jeesuksella oli nimi, Pietarilla oli nimi ja kaikilla muillakin oli nimi jo ennen kastetta. Joillekin ihmisille tosin annettiin erikseen "kristillinen" nimi tai kreikkalainen nimi hebrealaisen nimen lisäksi mutta koskaan tuo nimenanto ei tapahtunut kasteen yhteydessä, esim. Jeesus antoi Pietarille nimen "Keefas" heti, kun Jeesus tapasi Pietarin ensimmäisen kerran. On surullista, että kasteen merkitys on sumennettu nimenantotilanteeksi.

PELASTUS EI RIIPU SAKRAMENTEISTA

"Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä, Jumala, Iankaikkinen, Isä, Rauhanruhtinas." (Jes.9:5). Tässä jakeessa ei ole Raamatussa aivan noin paljon pilkkuja mutta muistaakseni Kaarlo Syvännön mukaan siinä pitäisi olla kaikki nuo pilkut. Siinä ovat Jeesuksen seitsemän nimeä, vaikka kyllä hänellä on muitakin nimiä, kuninkaitten Kuningas ja herrain Herra esimerkkeinä mainitakseni.

Kun olen viime aikoina seurannut uutisten kautta luterilaisen kirkon piirissä kinastelua siitä, kun piispa-parka oli jätetty ilman ehtoollista, on sydämessäni syntynyt suuri kiitollisuus elävää Jumalaa kohtaan siitä, että hän pelasti minut Poikansa nimen ja veren kautta oman nimensä kunniaksi ennen kuin minun edes tarvitsi ruveta miettimään palastuksen etsimistä mustapukuisilta papeilta ja heidän sakramenteistaan. Sillä kun minä pelastuin, ei lähimaillakaan ollut yhtään pappia, siinä olivat vain minä ja Jeesus, ja Jeesus oli se Väkevä, joka minut pelasti. Kun Jeesus antoi minulle synnit anteeksi ja pesi minut omalla verellään tuntui se siltä kuin iso taakka olisi otettu pois minun selästäni ja minä tunsin itseni niin kirkkaaksi ja puhtaaksi, että olisin varmasti kelvannut suoraan taivaaseen. Jeesus on myös luvannut olla minun kanssani joka päivä maailman loppuun saakka ja hän on kykenevä viemään työnsä minussa päätökseen saakka. Minä en ole ollut mikään helppo pelastettava, se on Jumalan kunniaksi sanottava.

Sakramenteillä on oma merkityksensä mutta Jeesus on se, joka pelastaa. Usein minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että luterilainen kirkko käyttää sakramentteja sitoakseen ihmiset itseensä pelottelun avulla. "Sinä et pääse taivaaseen, jos sinua ei ole kastettu. Sinä et pääse taivaaseen ilman ehtoollista. Sinä et pääse taivaaseen, ellei sinua haudata "pyhään" maahan." Mielestäni tuollainen peloittelu on tuomittavaa. Luterilaisen kirkon pitäisi kertoa ihmisille, kuinka taivaaseen päästään eikä kuinka sinne ei päästä. Se ryöväri Jeesuksen vieressä pelastui ilman sakramentteja ja ilman mustapukuisia pappeja.

Sakramentit eivät sinänsä rituaaleina pelasta ketään, kasteella ja ehtoollisella on kyllä oma merkityksensä ja myös syntien tunnustaminen on tärkeää. Syntien tunnustaminen tarkoittaa sitä, että ihminen lopettaa valehtelemasta ja tunnustaa tosiasiat. Synnit on tunnustettava ennenkaikkea Jumalalle, joskus voi käyttää luotettavia uskovaisia ihmisiä apuna, jos ei yksin kykene selvittämään asioita. Kasteesta olen kirjoittanut jo aikaisemmin mutta voimme ajatella kasteesta, että se on niin kuin kihlajaiset ihmisen ja Jumalan välillä, onhan se tietysti tärkeää, mutta ei kaste yksinään ja irrallisena tapahtumana ketään pelasta. Ihmisen pitää olla Jumalan oma jo ennen kastetta.

Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen kuoleman kunnioittamiseksi ja muistamiseksi. Ehtoollisella me julistamme ja muistutamme koko maailman ja henkivaltojen edessä Jeesuksen rakkautta ihmissieluja kohtaan, Jeesuksen voittoa synneistä, sairauksista, henkivalloista, vanhasta aatamista ja kuolemasta. Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen kunniaksi, jotta me muistaisimme, että me emme ole itse itseämme pelastaneet. Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen kunniaksi, jotta me muistaisimme kiittää ja ylistää Häntä, joka on kaiken meidän kiitoksemme ja kunnioituksemme ansainnut.

RYÖVÄRIN ARMO

Vakava asia on Raaamatun vääristeleminen ja väärän kuvan antaminen pelastuksesta ihmisille niin kuin luterilaisessa kirkossa on tehty, kun sakramenteille on annettu sellaisia merkityksiä, jotka eivät niille kuulu ja ihmiset on harhautettu kuvittelemaan, että usko on niin kuiva ja kuollut asia, ettei siihen kuulu muuta kuin lapsikaste, ehtoollinen ennen naimisiinmenoa ja hautajaiset kuoleman jälkeen. Elävä ja rikas yhteys elävään Jumalaan joka päivä on jätetty kokonaan pois luterilaisesta uskonelämästä.

Jo kymmeniä vuosia sitten kuulin luterilaisten pappien käyttävän termiä "ryövärin armo". Tuo termi jäi asumaan jonnekin muistilokeroitteni syövereihin hieman omituisena ja poikkeavana ilmaisuna. Minä kun olen oppinut tuntemaan vain ihmeellisen armon, joka kattaa niin ryövärit kuin ryövätytkin, siivosyntiset kuin julkisyntisetkin, köyhät niin kuin rikkaatkin, laihat ja lihavatkin. Nyt olen tajunnut, että luterilaisten pappien tosiaan kannattaa luottaa juuri ryövärin armoon, kun otetaan huomioon kaikki ne pakkoverot, jotka he ovat kansalta ryövänneet. Piispa Huovisenkaan ei tarvitse hätääntyä, vaikka hän ei pääsisikään ehtoolliselle luterilaisessa kirkossa, ryövärin armo on hänellekin tarjolla.

Eräs naispappi sanoi televisiossa, että hänestä on ihan kivaa olla pappina. Tottakai se on kivaa, kivaa se on Saatanastakin olla pappina. On eri asia olla oikeana Jumalan pappina sillä silloin joutuu taistelemaan Saatanaa vastaan eikä se ole kivaa. Oikea pappi ei voi vääristää Jumalan Sanaa ja sakramentteja niin kuin lystää vaan hän joutuu perehtymään asioihin tarkasti. Jeesuksen apostoleista tapettiin väkivaltaisesti yksitoista kahdestatoista eikä se varmasti ollut kivaa.

Jos luterilaiset papit haluaisivat hoitaa virkansa kunnolla niin heidän pitäisi jättää häät ja hautajaiset suntion huolenaiheeksi ja heidän pitäisi tosissaan alkaa julistaa armonsanomaa kansan keskuudessa, heidän pitäisi alkaa hoitamaan sieluja, rukoilemaan ihmisten puolesta, ajamaan ulos riivaajia ja ohjaamaan ihmisiä taivaaseen. Ihmisiä pitäisi kohdella kohteliaasti ja kiltisti eikä heitä saisi pelotella, mustat papinpuvut pitäisi julistaa pannaan (kirkonkiroukseen), eivätkä papit saisi enää korottaa itseään muiden yläpuolelle saarnastuoliin. Olisikohan tämä kivaa!

VIIMEINEN VOITELU

Viimeinen voitelu on toinen sellainen termi, jota ei Raamatussa esiinny mutta joka on aika tunnettu ilmaisu. Sillähän tarkoitetaan ehtoollista, joka jaetaan kuolevalle ihmiselle juuri ennen kuolemaa. On tietysti mahdollista, että joku tulee uskoon ja pelastuu juuri ennen kuolemaa, mutta jos kuvitellaan, että ehtoollinen sakramenttina pelkästään pelastaa kuolevan ihmisen ilman uskoontuloa ja ilman Jeesusta ollaan jälleen pahasti harhassa. Jos ihminen tulee uskoon juuri ennen kuolemaansa, hän kyllä pelastuu ilman ehtoollistakin. Kuitenkin tiedetään, että vanhat ihmiset tulevat hyvin harvoin uskoon juuri ennen kuolemaansa. Muistaakseni erään tutkimuksen mukaan kaikista uskoontulleista yli puolet oli pelastunut jo ennen 20 ikävuottaan, mitä vanhemmaksi ihminen elää epäuskossa sitä pienempi osa heistä pelastuu.

Viimeinen palvelus (vainajalle) taas tarkoittaa ruumiin hautaamista sillä kuollut ei pysty itse hautaamaan itseään, siihen ei sisälly mitään hengellistä tai sielunpelastukseen liittyvää. Vainajien puolesta rukoileminenkaan ei enää auta vainajaa, armonaika loppuu sillä hetkellä, kun ihminen kuolee.

TYTTÖ-RIEPU

Oletko koskaan kuullut tästä tyttö-rievusta, joka rakasti niin palavasti hurmuripoikaa, vaikka hänet oli kihlattu eräälle vanhalle miehelle, jota tyttö-riepu ei tuntenut ollenkaan eikä ollut koskaan nähnytkään. Kuinka paljon tyttö rakastikaan hurmuripoikaa ja kaikkia niitä ihania lupauksia ja mahdollisuuksia, joita tuo rakkaus toi mukanaan. Mikä tulevaisuus heillä olisikaan yhdessä. Sielunsa silmillä tyttö-riepu pystyi näkemään kauas loistavaan ja ihmeelliseen elämään.

No, tyttö-riepu sai elää elämänsä hurmuripojan kanssa, vaikka hänet olikin kihlattu ulkopuolisten toimesta vanhalle miehelle. Vähitellen kävi vain niin, että kaikki haaveet haihtuivat, hurmuripoika ei pitänytkään lupauksiaan, tyttö-riepu vanheni ja hänestä tuli katkera vanha nainen, joka syytteli sitä vanhaa herraa, joka ei ollut pitänyt hänestä huolta ja jota hän ei ollenkaan tuntenut eikä ollut koskaan tavannutkaan. Tunnetko sinä tätä naista, josta minä puhun?

Kyllä sinun pitäisi hänet tunnistaa sillä sehän olet sinä, luterilainen valtiokirkkolainen. Sinut on lapsikasteessa ulkopuolisten toimesta kihlattu Jumalalle, jota sinä et tunne etkä ole koskaan nähnyt. Sinä olet lumoutunut kaikista niistä tarjouksista, joita sielunvihollinen on sinulle näyttänyt, ja sinä olet elänyt elämäsi turhuudessa ja valheessa turhuutta ja valhetta tavoitellen. Kun sinä et sitten tavoittanutkaan onneasi yhdessä Saatanan kanssa, sinä aloit katkerasti syyttelemään Jumalaa kaikista elämäsi epäonnistumisista.

Lapsikaste ei ole ollenkaan Jumalan keksintöä, siitä ei ole hiiskuttu Raamatussa sanaakaan. Lapsikaste on niin hämärä ja valheellinen juttu, että kaikki todisteet viittaavat siihen, että Saatana on sen takana, se hurmuripoika halusi sinun menevän kihloihin vanhan herran kanssa. Miksi? Ehkäpä siksi, että hän halusi herättää sinussa uhmamielen vanhaa herraa kohtaan sillä tuo ovela pirulainen tietää, että uhmamielisiä ihmisiä on helppo johdatella tekemään mitä tahansa, tuhoamaan oma elämänsä jopa. Sama taktiikka näkyy jo Eevan kohdalla Paratiisissa, kun Saatana johdatteli Eevaa ottamaan hedelmän kielletystä puusta.

Ei Luther koskaan väittänyt, että hän olisi luonut täydellisen seurakunnan. Sitä paitsi ei Luther voi ketään pelastaa eikä hän koskaan sanonutkaan niin. Kun sinä kerran kuolet ja siirryt ajan rajan toiselle puolelle, siellä sinulta ei kysytä, oletko sinä noudattanut tarkasti luterilaisia perinnnäistapoja tai oletko nuoleskellut seurakunnan pappia tarpeeksi tai oletko teeskennellyt tarpeeksi hyvin uskovaista, sinulta kysytään silloin, mitä sinä olet tehnyt Jeesukselle, joka kuoli sinun puolestasi ristillä. Oletko sinä liittynyt niihin, jotka pilkkasivat Jeesusta ristin juurella vai oletko sinä aito Jeesuksen opetuslapsi ja aito Jumalan lapsi. Oletko sinä koskaan tehnyt aitoa liittoa Jumalan kanssa omasta tahdostasi eikä kenenkään ulkopuolisen painostuksesta.

LAPSENUSKO

Minulla on yksi täti, joka sanoi menevänsä taivaaseen äitinsä uskon varassa. Eikä hän kuunnellut, vaikka minä sanoin, että se äidin usko riitti hädintuskin äidille itselleen, ei kukaan voi mennä taivaaseen toisen uskon turvin. Nyt asiaa tarkasti tutkittuani olen huomannut, että on tosiaankin olemassa käsite, jota voidaan kutsua lapsenuskoksi. Lapsenusko taas voidaan käsittää kahdella eri tavalla, lapsenomaiseksi uskoksi tai lapsen uskoksi, nyt tarkastellaan sitä lapsen uskoa.

Nimittäin jos lapsella on uskovaiset vanhemmat, jotka ovat luovuttaneet lapsensa Jumalalle ja rukoilleet lapsensa puolesta ja kasvattavat hänet kunnolla, niin silloin se lapsi kuuluu Jumalalle tavallaan vanhempien uskon kautta. Täytyy huomata, että siinä ei missään tapauksessa tarvita kastetta, jotta tuo lapsi kuuluisi Jumalalle, kasteella on oma merkityksensä sitten myöhemmin. Myöskään nimen antamista varten ei tarvita kastetta. Otetaan vahvistuksesksi Raamatusta yksi jae tähän yhteyteen:"Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä."(1.Kor. 7:14). Jos tuollainen lapsi, joka lapsenuskon kautta kuuluu Jumalalle, tekee syntiä, hän saa ne anteeksi rukoilemalla itse tai vanhempiensa kanssa, kaste ei auta siinäkään ongelmatilanteessa.

Sen sijaan sellaiset lapset, joilla ei ole uskovaisia vanhempia ja jotka eivät saa kunnollista kasvatusta, eivät kuulu lapsenuskon perusteella Jumalalle. Sekin käy ilmi tuosta samasta jakeesta. Sellaiset lapset ovat saastaisia niinkauan kunnes heidän vanhempansa tai he itse mahdollisesti tulevat uskoon ja Jumala puhdistaa heidät. Hengellisessä maailmassa ei ole orpoja piruja ollenkaan. Kaikki kuuluvat joka Saatanalle tai Jumalalle. Määrällisesti suuri enemmistö kuuluu saatanallisen henkivallan alle.

Kun lapsi kasvaa eroon vanhemmistaan ja alkaa tekemään itse päätöksiä omasta elämästään, alkaa kantamaan vastuuta itsestään, silloin lapsi ei enää ole vanhempien uskon varassa vaan hänen on tehtävä oma ratkaisunsa. Tämä tapahtuu tavallisesti 10-15 vuoden iässä mutta voi se tapahtua aikaisemminkin. Jos henkilö tekee omakohtaisen uskonratkaisun ja ottaa Jeesuksen sydämeensä, silloin hänet kuuluu vasta kastaa. Tästä on hyvä esimerkki Raamatussa Apostolien tekojen kahdeksannen luvun jae 37, jonka luterilainen kirkko on poistanut kokonaan vanhemmasta Raamatusta, uudessa käännöksessä se näkyy olevan.

Jotkut ihmiset väittävät, että esim. Korneliuksen perhekunnan mukana olisi kastettu lapsia. Siitä ei ole mitään näyttöä, se on luulottelua. Korneliuksen perhekunnasta kastettiin vain ne, jotka "puhuivat uusilla kielillä" niin kuin Raamatussa selvästi sanotaan. Jotkut toiset väittävät, että juutalaisten ympärileikkaus olisi toiminut esimerkkinä kasteelle, sekään ei pidä paikkaansa sillä juutalaisista vain pojat ympärileikattiin, kaste taas koskee niin miehiä kuin naisiakin, ja sitä paitsi juutalaiset uskoontulleetkin kastettiin, vaikka heidät olikin ympärileikattu. On vielä huomattava, että juutalaisistakaan ei kastettu koko kansaa, vaan ainoastaan uskoontulleet, kaikki miehet kuitenkin ympärileikattiin. Kaste ja ympärileikkaus eivät ole keskenään samanlaisia asioita.

"Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?
Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." (1.Kor. 1:13-17)

Näistä jakeista näkee selvästi, että evankeliumin julistaminen tulee ensin ja sitten vasta kastaminen. Ihmistä ei pidä mennä kastamaan, ellei hän ole kuullut evankeliumia, ymmärtänyt sitä ja ottanut vastaan pelastusta.

"Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut." (1.Piet. 3:20-22).
Näistä jakeista näkee, kuinka kiinteästi kaste kuuluu Jeesuksen yhteyteen. Kasteessa ihmisestä tulee virallisesti Jeesuksen oma sekä tämän maailman että henkivaltojen edessä. Kasteen jälkeen Saatanakin joutuu myöntämään, että sinä olet Kristuksen oma eikä Saatanalla ole enää mitään valtaa sinuun nähden, ellet sinä ehdoin tahdoin anna hänelle sellaisia valtuuksia.

Mitä sille minun tädilleni pitäisi siis tehdä, joka on ainakin 50 vuotta tehnyt syntiä itsenäisesti eikä vanhempien kasvatuksen alaisena. Se äidinusko ei millään riitä. Pitäisikö minun vain kylmästi kirjata hänet tappioihin luterilaisten pappien piikkiin, omaan piikkiin minä en voi sellaista kauheaa asiaa ottaa sillä olen varoittanut niin tätiäni kuin pappejakin lapsikasteen ja lapsenuskon vääristä tulkinnoista ja vääristä käytännöistä.

Lapsikaste vääristää Raamatun ilmoituksen ja valehtelee monilla eri tavoin. Kristinusko ei ole mikään rituaaliuskonto vaan kristinusko on henkilökohtainen suhde ihmisen ja Jumalan välillä. Usko minua, sinä tarvitset elävän ja voimakkaan Jumalan, jos aiot selvitä kaikesta siitä harhasta, jonka avulla sielunvihollinen sinua sitoo.

"Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat Jeesukselle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?"
Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.
Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." (Matt. 15:12-14)

KOSMETIIKAN RAJOITUKSET

Luterilainen kirkko on aikonut näköjään tehdä joitakin kosmeettisia parannuksia jumalanpalvelusmenoihin mutta eivät taida kosmeettiset temput auttaa, kun tauti on niinkin vakava kuin kuolema nyt yleensä on. Ei auta, vaikka ruumiin huulet värjättäisiin punaisiksi ja poskiin pistettäisiin punaista puuteria, uudet tekohampaat suuhun, uusi peruukki päähän ja naama pakotettaisiin ikuiseen hymyyn. Ei auta vaikka ruumiille tehtäisiin vipukoneisto, jonka avulla se saataisiin tanssimaan kauniisti. Hyvä yritys mutta luulen, että ihmiset vaistoaisivat, että jotain siitä puuttuu.

Katsotaanpa, kuinka Herra hoitaa tällaisia ongelmia.
"Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa. Ja se oli täynnä luita.
Ja hän kuljetti minua ympäri niitten ohitse; ja katso, niitä oli hyvin paljon laakson kamaralla, ja katso, ne olivat hyvin kuivia.
Niin hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, voivatkohan nämä luut tulla eläviksi?" Mutta minä sanoin: "Herra, Herra, sinä sen tiedät".
Niin hän sanoi minulle: "Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana. Näin sanoo Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra."
Minä ennustin, niinkuin minua oli käsketty. Ja kävi humahdus, kun minä ennustin; ja katso, kuului kolina, ja luut lähenivät toisiaan, luu luutansa.
Minä näin, ja katso: niihin tulivat jänteet ja kasvoi liha, ja päälle vetäytyi niihin nahka; mutta henkeä niissä ei ollut.
Niin hän sanoi minulle: "Ennusta hengestä, ennusta, ihmislapsi, ja sano hengelle: Näin sanoo Herra, Herra:
Tule, henki, neljästä tuulesta ja puhalla näihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi."
Minä ennustin, niinkuin hän oli minua käskenyt, ja niihin tuli henki, ja ne tulivat eläviksi ja nousivat ylös jaloillensa: ylenmäärin suuri joukko.
Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: 'Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa'.
Sentähden ennusta ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan.
Ja siitä te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä avaan teidän hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne.
Ja minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi, ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olen puhunut, ja minä sen teen, sanoo Herra." (Hesekiel 37:1-14)

NAISPAPPEUDESTA VIELÄ

Koskaan en ole kuullut esim. sitä, mihin raamatunjakeisiin naispappeus muka perustuu. Ainoat perustelut naispappeudelle, jotka olen kuullut, ovat olleet luonteeltaan maallisia, oikeastaan feministisiä. Feministit luottavat joukkovoimaan periaatteella, että "kunhan kaikki kirkon virat on saastutettu niin silloin kaikkien täytyy hyväksyä naispappeus", tuollainen on erittän väärä, epäuskoinen ja saastainen näkökulma. Vaikka tämä naispappeusasia tympäseekin minua ja koko kirkko kuvottaa minua niin voinhan silti vielä yhden kerran ottaa esille raamatullisen opetuksen tästä aiheesta.

Luomisen perusteella nainen on tasa-arvoinen miehen kanssa Jumalan edessä, mutta syntiinlankeemuksen perusteella nainen on alistettu miehen arvostelukyvyn alle hengellisissä asioissa. Tästä luemme seuraavat jakeet:
"Ja vaimolle hän (=Herra) sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva". (1Ms 3:16)
Ja:
"Jos joku tekee lupauksen Herralle tahi valalla vannoen sitoutuu kieltäytymään jostakin, älköön hän rikkoko sanaansa, vaan tehköön kaiken, mitä hänen suunsa on sanonut.
Ja jos nainen ollessaan nuorena tyttönä isänsä kodissa tekee lupauksen Herralle tahi sitoutuu kieltäytymään jostakin
ja hänen isänsä kuulee hänen lupauksensa tai sitoumuksensa eikä hänen isänsä hänelle siitä mitään puhu, niin kaikki hänen lupauksensa ja kaikki hänen sitoumuksensa, joilla hän kieltäytyy jostakin, olkoot pätevät.
Mutta jos hänen isänsä kieltää häntä sinä päivänä, jona hän ne kuulee, niin hänen lupauksensa ja sitoumuksensa, joilla hän kieltäytyy jostakin, älkööt olko pätevät, olivatpa ne mitkä hyvänsä, ja Herra antaa hänelle anteeksi, sentähden että hänen isänsä on häntä kieltänyt.
Ja jos hän joutuu miehelle ja hänellä on täytettävänä lupauksia tai ajattelemattomasti lausuttu sana, jolla hän on kieltäytynyt jostakin, ja hänen miehensä saa sen kuulla, mutta ei puhu hänelle siitä mitään sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin hänen lupauksensa ja hänen sitoumuksensa, joilla hän on kieltäytynyt jostakin, olkoot pätevät.
Mutta jos hänen miehensä sinä päivänä, jona hän sen kuulee, kieltää häntä, niin hän purkaa hänen lupauksensa, jonka täyttämiseen hän on sitoutunut, ja sen ajattelemattomasti lausutun sanan, jolla hän on kieltäytynyt jostakin, ja Herra antaa hänelle anteeksi.
Mutta lesken tai hyljätyn lupaus, mihin hyvänsä hän onkin sitoutunut, olkoon pätevä.
Ja jos vaimo on miehensä kodissa tehnyt lupauksen tahi valalla sitoutunut kieltäytymään jostakin ja hänen miehensä saa sen kuulla, mutta ei puhu hänelle siitä mitään eikä kiellä häntä, niin kaikki hänen lupauksensa ja kaikki sitoumukset, joilla hän on kieltäytynyt jostakin, olkoot pätevät.
Mutta jos hänen miehensä ne purkaa sinä päivänä, jona hän niistä kuulee, älköön yksikään hänen huuliltaan lähtenyt lupaus tai sitoumus olko pätevä. Hänen miehensä on ne purkanut, ja Herra antaa hänelle anteeksi.
Jokaisen lupauksen ja jokaisen valallisen sitoumuksen, jonka vaimo itsensä kurittamiseksi tekee, saakoon hänen miehensä joko vahvistaa tahi purkaa.
Mutta jos hänen miehensä ei puhu hänelle niistä mitään sen päivän kuluessa, niin hän on vahvistanut kaikki hänen lupauksensa ja kaikki hänen sitoumuksensa, jotka hänellä on täytettävinä. Hän on ne vahvistanut, koska hän ei niistä hänelle mitään puhunut sinä päivänä, jona hän niistä kuuli. Mutta jos hän ne purkaa vasta jonkun aikaa sen jälkeen, kuin on niistä kuullut, joutuu hän kantamaan vaimonsa syyllisyyden."
Nämä ovat ne säädökset, jotka Herra antoi Moosekselle, olemaan voimassa miehen ja hänen vaimonsa välillä sekä isän ja hänen tyttärensä välillä, tämän ollessa nuorena tyttönä isänsä kodissa. (4.Moos.30:3-17)

Näistä näkee selvästi, että Herra on alistanut naisen miehensä auktoriteetin alle hengellisissä asioissa. Myös Uudessa Testamentissa tätä naispappeusasiaa käsitellään nimenomaan lähtien syntiinlankeemuksesta ja sen seurauksista:
" mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa.
Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;
eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen." (1.Tim. 2:12-14)

Jumala rankaisi naista tekemällä suuriksi synnyttämisen kivut, Jumala siis muutti naisen biologiaa jonkin verran, se saattaa tarkoittaa sitäkin, että Jumala teki suuriksi naisen kuukautisvaivat. Naisen kuukautiset ovat joka tapauksessa yksi syy siihen, miksi nainen ei voinut toimia pappina vanhan liiton aikana, Vanhan Testamentin aikana. Kuukautiset ovat myös ikuinen muistutus naisille siitä, että heistä ei tule miehiä, vaikka he olisivat kuinka feministisiä tahansa. Ilmeisesti on niinkin, että kuukautiskierto juuri tekee naisista epävakaita ja oikukkaita niin, etteivät he ole riittävän vakaita toimimaan opettajina hengellisissä asioissa, yhtenä päivänä he ovat yhtä mieltä, toisena jotain toista mieltä. Luetaan:
"Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
"Puhu israelilaisille ja sano: Kun vaimo tulee hedelmälliseksi ja synnyttää poikalapsen, olkoon hän saastainen seitsemän päivää; yhtä monta päivää kuin hänen kuukautisensa kestävät, hän olkoon saastainen. Ja kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha.
Mutta vaimo pysyköön kotona kolmekymmentä kolme päivää puhdistavan verenvuotonsa aikana; älköön hän koskeko mihinkään, mikä on pyhää, älköönkä tulko pyhäkköön, ennenkuin hänen puhdistuspäivänsä ovat kuluneet umpeen.
Mutta jos hän synnyttää tyttölapsen, olkoon hän saastainen kaksi viikkoa, samoinkuin kuukautisissaan, ja pysyköön kotona kuusikymmentä kuusi päivää puhdistavan verenvuotonsa aikana.
Mutta kun hänen puhdistuspäivänsä pojan tai tyttären jälkeen ovat kuluneet umpeen, vieköön hän vuoden vanhan karitsan polttouhriksi ja kyyhkysenpojan tai metsäkyyhkysen syntiuhriksi ilmestysmajan oven eteen papille.
Ja tämä tuokoon ne Herran eteen ja toimittakoon hänelle sovituksen, niin hän on puhdas verenvuodostansa. Tämä on laki lapsensynnyttäjästä, olipa hän synnyttänyt poika- tai tyttölapsen.
Mutta jos hän ei saa hankituksi lammasta, ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa, toisen polttouhriksi ja toisen syntiuhriksi; ja pappi toimittakoon hänelle sovituksen, niin hän on puhdas." (3.Moos.12:1-8)
Toinen lainaus on yhtä selvä:
Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen.
Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi.
Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä.
Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas.
Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille.
Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.
Ja kun naisella on vuoto, niin että verta vuotaa hänen ruumiistansa, olkoon hän kuukautistilassaan seitsemän päivää, ja jokainen, joka häneen koskee, olkoon saastainen iltaan asti.
Ja kaikki, minkä päällä hän lepää kuukautistilansa aikana, tulee saastaiseksi, ja kaikki, minkä päällä hän istuu, tulee saastaiseksi.
Ja jokainen, joka hänen vuoteeseensa koskee, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Ja jokainen, joka koskee istuimeen, mihin hyvänsä, jolla hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. Ja jos joku koskee esineeseen, joka on hänen vuoteellaan tai istuimella, jolla hän on istunut, olkoon saastainen iltaan asti.
Ja jos mies makaa hänen kanssaan ja hänen kuukautistansa tulee hänen päällensä, olkoon hän saastainen seitsemän päivää, ja jokainen vuode, jossa hän lepää, tulee saastaiseksi.
Jos naisen verenvuoto kestää kauan aikaa, vaikka ei ole hänen kuukautisaikansa, tahi jos se jatkuu hänen kuukautisaikansa ohitse, pidettäköön hänet koko vuotonsa ajan saastaisena, niinkuin hänen kuukautisaikanaankin; hän on saastainen.
Jokaisesta vuoteesta, jossa hän lepää vuotonsa aikana, olkoon voimassa, mitä on säädetty hänen kuukautisaikana käyttämästään vuoteesta; ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi niinkuin hänen kuukautisaikanaankin.
Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi; hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
Mutta kun hän tulee puhtaaksi vuodostansa, laskekoon seitsemän päivää, ja sitten hän on puhdas.
Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tuokoon ne papille, ilmestysmajan ovelle.
Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen saastaisesta vuodostaan. Näin teidän on varoitettava israelilaisia saastaisuudesta, etteivät he saastaisuudessansa kuolisi, jos saastuttavat minun asumukseni, joka on heidän keskellänsä."
Tämä on laki miehestä, joka sairastaa vuotoa, ja miehestä, jolla on siemenvuoto ja joka tulee siitä saastaiseksi,
ja naisesta, jolla on kuukautisensa, ja miehestä ja naisesta, jotka sairastavat jotakin vuotoa, sekä miehestä, joka makaa saastaisen naisen kanssa." (3.Moos.15:1-33)

Vanhan liiton aikana osallistuessaan seurakunnan kokouksiin ihmisten tuli olla puhtaita, saastaisena kokoukseen osallistuminen oli rangaistava kuolemalla. Kuukautisvuoto teki naisen pitkäksi aikaa saastaiseksi ja siten kelvottomaksi menemään temppeliin. Myös miehet saattoivat olla saastaisia tietyissä tilanteissa mutta heidän saataisuutensa kesti huomattavasti lyhyemmän aikaa. Saastaisuudella tarkoitetaan näissä jakeissa ruumiillista saastaisuutta so. likaisuutta. Toinen saastaisuuden laji on hengen saastaisuutta, saastaisen hengen vallassa olemista, esim. valheen hengen tai huoruuden hengen vallassa olemista.

Naisen ja miehen välillä ei ole kysymys siitä, ovatko he tasa-arvoisia vai ei, vaan kysymys on siitä, että mies on mies ja nainen on nainen, he ovat erilaisia, eikä naisista tehdä miehiä tai pappeja vain jonkin äänestyksen avulla.

SAASTUTETTU KIRKKOMAA

Yksi kammottava piirre luterilaisissa kirkoissa on se, että ensin he ovat luovuttaneet kirkkomaan Jumalalle ja rakentaneet kirkon sille maalle ja siten kirkkomaasta ja kirkosta on tullut pyhiä, sillä pyhä tarkoittaa sitä, mikä kuuluu Jumalalle tai mikä on erotettu Jumalan käyttöön. Kaikki mikä annetaan Jumalalle, täytyy olla puhdasta ja tervettä, saastaisten asioiden tai sairaiden eläinten luovuttamista Jumalalle pidettiin jumalanpilkkana. Luterilaiset kuitenkin saastuttavat pyhät lahjansa hautaamalla ruumiita pyhälle maalle ja tuomalla ruumisarkkuja jopa sisälle kirkkoon sillä ruumiit ovat saastaisia, likaisia asioita Jumalan silmissä.

"Ja minä kuulin jonkun puhuttelevan minua temppelistä; mutta mies seisoi minun vieressäni. Se ääni sanoi minulle: "Ihmislapsi, tämä on minun valtaistuimeni sija ja minun jalkapohjaini sija, jossa minä tahdon asua israelilaisten keskellä iankaikkisesti. Ja Israelin heimo ei ole enää saastuttava minun pyhää nimeäni - eivät he eivätkä heidän kuninkaansa - haureudellansa, kuninkaittensa ruumiilla ja uhrikukkuloillansa.
Kun he asettivat kynnyksensä minun kynnykseni ääreen, ovenpielensä minun ovenpielteni ääreen, niin että muuri vain oli minun ja heidän välillään, niin he saastuttivat minun pyhän nimeni kauhistuksillansa, joita harjoittivat, ja minä lopetin heidät vihassani.
Nyt he vievät haureutensa ja kuninkaittensa ruumiit kauas minusta, ja minä asun heidän keskellänsä iankaikkisesti." (Hesekiel 43:6-9)

Hengellisesti kuolleet papit eivät tätä tietenkään ymmärrä, sillä Jumala on elävien Jumala eikä kuolleitten. Kuolemalla ja ruumiilla pelottelemisesta on tainnut tulla pappien ainoa keino pitää kiinni seurakuntalaisistaan ja viroistaan, niin alas on kirkko vajonnut. Jumala on jo aikapäiviä sitten poistunut kirkosta sillä kukapa viihtyisi ruumiiden keskellä saastutetulla maalla ja kalmanhajuisissa kirkossa, et sinäkään tykkäisi, jos sinun työpaikallesi tuotaisiin haisevia ruumisarkkuja lojumaan.

Irvokasta on se, että papit puhuvat siunatusta maasta ja siitä että ruumiit täytyy haudata siunattuun tai pyhään maahan. Nimittäin heti kun ruumis on haudattu maahan siitä maasta tulee saastutettu maa. Ruumis ei tule pyhäksi, jos se haudataan kirkon viereen, vaan kirkko ja kirkkomaa saastuu sen ruumiin tähden. Tämä on selvä Raamatun opetus, luetaan:
"Näin sanoo Herra Sebaot: Pyydä papeilta opetusta ja sano:
Katso, mies kantaa pyhää lihaa vaatteensa liepeessä ja koskettaa liepeellänsä leipää tai keittoa, viiniä, öljyä tai muuta ruokaa, mitä hyvänsä; tuleeko se siitä pyhäksi?" Niin papit vastasivat ja sanoivat: "Ei".
Ja Haggai sanoi: "Jos joku, joka on kuolleesta saastunut, koskettaa jotakin näistä, tuleeko se saastaiseksi?" Niin papit vastasivat: "Tulee saastaiseksi".
Silloin Haggai lausui ja sanoi: "Sellaista on tämä väki, sellaista tämä kansa minun edessäni, sanoo Herra. Sellaiset ovat kaikki heidän kättensä työt ja se, mitä he siellä uhriksi tuovat: se on saastaista. (Haggai 2:11-14)

Jäykkäniskaiset, hengellisesti kuolleet luterilaiset istuvat kuuntelemassa naispappien oppeja kalmanhajuisissa, hautojen ympäröimissä kirkoissaan, eivätkä he edes ymmärrä, että jotain olisi pielessä. Jumalan poissaolo ei ole koskaan haitannut uudestisyntymättömiä luterilaisia, päinvastoin.

VANNOMATTA PARAS

Ottakaapa huomioon, että kun minä nyt kirjoitan niin en kirjoita aseistakieltäytyjän ominaisuudessa sillä olen Suomen armeijan reservin upseeri sotilaspassini mukaan. Uskoon tultuani ja tarkasti Raaamattua tutkittuani, olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että sotilasvala siinä muodossa, kun meidät pakotettiin se antamaan ei ole laillinen. Siihen aikaan minäkin olin valtiokirkon jäsen. Meille nimittäin ei kerrottu edes sotilasvalan sisältöä etukäteen vaan meidät marssitettiin isoon saliin, missä sitten komennettiin käsi pystyyn ja esilukija luki ensin valan sanat ja meidät pakotettiin toistamaan ne. Siinä on useita tekijöitä, jotka eivät täytä laillisuusvaatimuksia, ja ennenkaikkea tuollainen vala on raamatunvastainen, kuten seuraavista jakeista käy ilmi:
5:33 Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'.
5:34 Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,
5:35 älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;
5:36 äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi;
5:37 vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei'. Mitä siihen lisätään, se on pahasta. (Jeesuksen sanat Matt. 5:33-37).

Valtiokirkon sotilaspappi, joka puhui meille etukäteen sotilasvalasta ja kehoitti sen antamaan, ei ottanut tuota kohtaa Raamatusta esille, vaan hän valehteli meille sen mukaan kuin hänen oli käsketty valehtelemaan valtion ja esivallan toimesta niinkuin muidenkin pappien on käsketty julistaa valtion propagandaa. Esivalta käyttää mielivaltaisesti Raamattua aseenaan pelotellessaan ja uhkaillessaan kansalaisia tottelemaan uppiniskaista ja jumalatonta esivaltaa. Esivallalla ei ole oikeutta höynäyttää kansalaisia antamaan valoja. Sellaiset valat roikkuvat tyhjän varassa, ainakaan Raamattuun ne eivät perustu. Minunko muka pitäisi sitten ruveta vannomaan valoja tuollaiselle esivallalle! Tässä ei ole kysymys Suomen puolustamisesta, tottakai Suomea on puolustettava, vaan kysymys on siitä, että esivallalla ei ole oikeutta vääristää Raamattua ja valehdella kansalaisille ja vaatia valoja väärillä ja laittomilla perusteilla. Jälestäpäin olen ilmoittanut sotilaspiirin esikunnalle, että tuollainen vala on laiton enkä pidä sitä enää voimassa omalta puoleltani.

Sota ei ole mikään siunaus vaan se on kirous. Jos Jumala vielä kiroaa Suomen kansan niin, että se joutuu mukaan sotaan, on silloin myöhäistä enää vedota Jumalan Sanaan tai pyytää Jumalaa siunaamaan, kun Jumala on jo kironnut.

Jos koko kansa olisi rehellisesti uskossa ja syttyisi sota ja koko kansa kuolisi, menisivät he kaikki taivaaseen eikä vahinkoa juurikaan syntyisi. Mutta jos esivalta houkuttelee ihmisiä uskomaan valheita ja luopumaan Jumalasta (=kehitysoppipropaganda) ja syttyy sota ja koko kansa kuolisi ja menisi helvettiin, olisi se hyvin suuri tappio, sillä jo yhden ihmisen meneminen helvettiin on äärettömän suuri tappio ainakin sille henkilölle itselleen.

Kuolemaa sinänsä ei kannata pelätä sillä ei se pelkääminen mitään auta. Mutta sinä kuolet joka tapauksessa, vaikka sotaa ei syttyisikään, sinä kuolet vanhuuteen, sairauksiin, onnettomuuksiin tai lääkärin leikkelypöydälle.

Suomella ei ole mitään hätää tällä hetkellä eikä sotaa ole näköpiirissä ellei se sitten tahallaan ärsytä Venäjää. Äskettäin uutisissa kerrottiin, kuinka Suomella olisi mahdollisuus päästä käsiksi Naton tiedustelutietoihin, jos vaan ensin liityttäisiin Natoon täysjäseneksi. Niin varmaan olisikin mutta mitä me sellaisilla tiedoilla teemme ja miksi niistä pitäisi maksaa satoja tai tuhansia miljoonia euroja. Ainut hyöty olisi kuitenkin vain se, että muutamat virkamiehet pääsisivät kurkistamaan joitakin salaisia papereita. Me tiedämme jo tällä hetkellä, että USA, Venäjä ja Kiina pystyvät kukin tappamaan moneen kertaan kaikki maailman ihmiset, siinä sitä on tarpeeksi tiedustelutietoa pureskeltavaksi.

Joka tapauksessa on väärin ja raukkamaista, että jäykkäniskainen esivalta yhdessä puolustusvoimien kanssa vainoaa rauhan aikana omia kansalaisiaan, aseitakieltäytyjiä, estämällä heidän työhönpääsynsä ja tekemällä muutenkin heidän elämänsä vaikeaksi. Sellaiselle ei löydy perusteluja Raamatusta, se on pakanallista ja epäinhimmillistä ja laitonta ja erittäin epäedullista kansantalouden kannalta. Eikä siitä tule Jumalan siunausta tämän kansan ylle.

KOIVISTO VASTAAN PIHKALA

Nokian herätyksen pastoria, Markku Koivistoa, ollaan heittämässä ulos luterilaisesta seurakunnasta, mikä minun korvissani kuullostaa hienolta asialta ja suurelta Jumalan siunaukselta Koiviston kannalta, mutta jotkut toiset pitävät sitä rangaistuksena. Sen verran tunnen tätä Koivistoa, että tiedän, että hän osaa saarnata paremmin kuin yksikään muu tällä hetkellä elossa oleva luterilainen pappi, hän tuntee Raamatun paremmin kuin useimmat muut ja aivan ilmeisesti hänellä on Jumalan kutsu saarnajan virkaan. Onko hänellä kutsu parantajan virkaan, siihen en ota kantaa, mutta joka tapauksessa hänellä on tietysti oikeus rukoilla sairaidenkin puolesta.

Opillisesti hän on lähempänä Raamattua kuin mikään luterilainen tai katolilainen kirkko on koskaan ollut historian aikana. Luterilainen oppi on aivan eri asia kuin raamatullinen oppi. Tätä aihetta minä olen tainnut käsitellä jo aikaisemminkin joten en siihen sen kummemmin puutu. Esitänpä vaan sinulle, joka katsot olevasi luterilainen uskovainen, muutamia kysymyksiä.
Luetko sinä luterilaisen kirkon käsikirjaa vaiko Raamattua?
Luotatko sinä komeisiin kirkkoihin vaiko Jumalan Sanaan?
Syntyykö sinulle harras tunnelma urkumusiikista vaiko Jumalan läsnäolosta?
Luotatko sinä joukkovoimaan vaiko henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen?
Uskotko sinä Jumalaan byrokraattisen pappisorganisaation kautta vai oletko sinä Jumalan ystävä?
Oletko sinä opiskellut Jumalan lapseksi katekismusta lukemalla vai oletko sinä uudestisyntynyt Jumalan lapseksi?
Vietätkö sinä enemmän aikaa Salkkareita katsomalla kuin Jumalaa rukoilemalla?
Enemmänkin kysymyksiä olisi mahdollista tehdä mutta vastaa nyt aluksi näihin.

Mielestäni on väärin syyttää Markku Koivistoa siitä, että hän käyttäisi demonisia voimia parantamistoiminnassaan. Tällainen asia pitäisi käsitellä armolahjojen väärinkäytöksenä tai vääristymänä eikä demonisena toimintana. Armolahjojen väärinkäytöksistä minä olen tainnut kertoa jo aikaisemmin aika laajasti. Mielestäni koko karismaattinen liikehdintä ympäri maailmaa syyllistyy armolahjojen väärinkäytöksiin. Oikeitakin armolahjoja, jotka toimivat lisäksi oikein, on toki olemassa. On väärin luvata ihmisille, että Jumala parantaa juuri hänet jostain sairaudesta, jos Jumala ei ole antanut sellaista lupausta. Vääriä profetioita tulee myös aika yleisesti ja opillisia vääristymiä on myös runsaasti liikkeellä.

Seurakunnan toiminta pitäisi nähdä niin, että se ei toimi eikä kasva automaattisesti joidenkin dogmien varassa vaan koko ajan on menossa taistelu ihmissieluista, vihollinen yrittää pistää kampoihin kovasti, ja seurakunta on koko ajan kasvu- ja taistelutilanteessa. Sellaisessa tilanteessa on tärkeää, että armolahjat toimivat oikein, ja varsinkin, että henkien arvostelemisen armolahja toimii.

En usko, että luterilaiset papit tai piispat kykenevät käsittelemään mitään armolahjoihin liittyvää toimintaa asiallisesti, sillä luterilaisissa kirkoissa armolahjojen toimintaa ei ole oikein suvattu tai sallittu koskaan. Piispoilla itsellään kuuluisi olla ainakin viisauden sanat ja henkien arvostelemisen armolahjat, jotta he pystyivivät tällaista asiaa käsittelemään. Luterilainen kirkko on kuitenkin kieltänyt esim. kielilläpuhumisen armolahjan papeiltaan. Papit, jotka puhuvat kielillä saarnastuolissa, erotetaan kirkosta.

Internetistä löysin seuraavan tekstin, joka on julkaistu HS:ssa 4.6.2000:
”(Tampereen piispa) Pihkala sanoo, että yliluonnollisia elämyksiä on kaikissa uskonnoissa, jo luonnonuskonnoissa puhuttiin kielillä ja parannettiin. "Siksi terveessä kristillisyydessä ja luterilaisuudessa tätä puolta ei ole korostettu." ”
Tämä on totta, että pakanauskonnoissakin esiintyy kielilläpuhumista. Saksalainen luterilainen professori Kurt Koch on esim. kirjassaan ”Voitto on sittenkin meidän” käsitellyt tätä aihetta. Tutkimuksissa on todettu, kun joitain tuollaisia kielilläpuhumisia on onnistuttu tulkkaamaan, että nuo ihmiset, pakanat ja sielunvihollisen orjat, pilkkaavat törkeästi Jumalaa puhuessaan kielillä. Kun taas on onnistuttu joissain tapauksissa tulkkaamaan oikeiden uskovaisten, Jumalan lasten, puhetta, niin on todettu, että he kiittävät ja ylistävät Jumalaa ja esittävät rukouksia Jumalalle. On siis olemassa ero kielilläpuhumisen ja kielilläpuhumisen välillä. Saatana yrittää matkia Jumalan toimintaa kaikilla alueilla. Piispan olisi syytä ottaa tämä huomioon. Piispan olisi syytä ottaa mallia Raamatusta eikä luonnonuskonnoista.

Raamatusta tähän väliin muutama jae koskien kielilläpuhumista:
”Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä. ”Mark 16:17
”Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” Apt 2:4
”Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;
mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.” 1 Kor 14:18-19
Miksi luterilaisessa seurakunnassa on kielletty ihmisiä rukoilemasta Jumalaa kielilläpuhuen?

Lisää piispan tekstejä internetistä:
”Piispa Pihkala muistuttaa, että ääriesimerkki lahkoutumisen seurauksista on viimeksi nähty Ugandan joukkoteurastuksissa.”
Tarkoittaako piispa sitä, että Tampereen tuomiokapitulissa on tehty suunnitelma Koiviston lahkon lahtaamiseksi? Perseestä on tuollainen piispa kotoisin. Kyllä olisi Lallille taas töitä!

Koivisto ei ole yksinään syyllinen armolahjojen vääristymiin vaan yleisö on myös selvästi syyllinen. Nykyaikana uskovaisista on tullut niin vaateliaita, että he eivät tule kuuntelemaan sellaisen papin puhetta, joka ei myös lupaa parantaa heitä heidän sairauksistaan. Mitään merkitystä ei tunnu olevan sillä, onko papilla parantamisen armolahjaa vai ei. Itse asiassa kokouksiin ei enää tullakaan kuuntelemaan Jumalan Sanaa vaan sinne tullaan tuhannetta kertaa parantumaan niistä sairauksista, joista jo viime kerralla parannuttiin. Väärä ja oikea karismaattisuus ovat sekoittuneet nykyajan seurakunnissa pahasti.

Armolahjoista on tullut eräänlaisia pröystäilemisen välineitä seurakunnissa. Se on hienoa, jos jollakulla on jokin armolahja, varsinkin parantamisen lahja. Siinä unohtuu helposti nöyryys ja Jumalan kunnioitus, jokainen kuvittelee itse olevansa jotain, vaikkei olekaan mitään. Mooses teki saman virheen, kun hänen piti saada kalliosta vettä kansalle. Hän korotti itsensä suureksi profeetaksi, kansan pelastajaksi ja veden antajaksi ja unohti samalla elävän veden todellisen lähteen.

Mielestäni sellainen pappi, jolla on aito saarnaamisen kutsumus, on arvokkaampi, kuin sellainen, jolla on parantamisen kutsumus. Ihmiset tarvitsevat oikeaa tietoa Jumalasta ja he tarvitsevat sitä, että Jumala pääsee puhumaan heille. Sairauksien kanssa kyllä voi jokainen tapella ja tulla toimeen pitkäänkin mutta puute Jumalan Sanasta aiheuttaa helposti ihmisen luisumisen Saatanan vaikutuspiiriin.

PIRU LUKEE RAAMATTUA

Piru on ahkera raamatunlukija, ahkerampi kuin sinä luultavasti, ja hän onkin onnistunut lobbaamaan monia ideoitaan seurakuntaelämään. Lapsikaste on yksi tuollainen idea, jota kuvitellaan muka raamatunmukaiseksi ja joka ei kuitenkaan mitenkään perustu Jumalan Sanaan eikä ole sopusoinnussa Raamatun ilmoituksen kanssa. Minä olen keskustellut tästä aiheesta muutamien uskovaisten luterilaisten pappien kanssa elämäni aikana eivätkä hekään ole löytäneet perusteita lapsikasteelle Raamatusta mutta virkansa puolesta he kuitenkin kastavat lapsia sillä he pelkäävät Pirua ja valtiota enemmän kuin Jumalaa. Epäuskoiset papit puolestaan vetoavat luterilaisen kirkon käsikirjaan, joka joutaisi hyvin roskikseen, tai sitten he puhuvat Korneliuksen perhekunnasta, joka kastettiin kokonaan. Korneliuksen perhekunnan tapauksessa näemme kuitenkin, että siellä kastettiin vain ne, jotka ”puhuivat uusilla kielillä niinkuin apostolitkin”. Pienet sylivauvat eivät puhu uusilla kielillä. Tätä asiaa olen käsitellyt aikaisemminkin täällä kotisivullani. Raamatusta ei löydy jakeen puolikastakaan lapsikasteen puolesta. Joka vähässä on väärä, se on paljossakin väärä. Joka kasteasiassa valehtelee, se valehtelee muissakin asioissa.

Lapsikaste soveltuu hyvin valtiokirkkolaitokselle sillä näin he saavat automaattisesti kirkollisveron maksajia seurakuntaan. Valtiokirkko ei voi ylpeydessään ruveta odottamaan ihmisten valintoja, liittyäkö vai eikö liittyä seurakantaan.Lapsikaste soveltuu hyvin byrokraattisille leipäpapeille, jotka näin pääsevät helpolla. Ei tarvitse julistaa evankeliumia, ei tarvitse opettaa, ei tarvitse odottaa hengellistä kasvamista, ei muuta kuin kastetaan pieniä lapsia ja asia on sillä selvä. Minä en voi hyväksyä, että papit käyttävät tuolla lailla lapsia hyväkseen, hyökkäisivät papitkin itsensä kokoisten kimppuun ja kastaisivat niitä.

Toinen väite, jonka Piru on onnistunut lobbaamaan luterilaiseen kirkkoon, on se väite, että sinun ei tarvitse tehdä itse mitään ratkaisuja pelastuaksesi. Kaste ja sakramentit muka automaattisesti pelastavat sinut ja sinun ei tarvitse huolehtia mistään. (Kuinka ihmeessä pakanallinen kaste voisi ketään pelastaa!!) Oman uskonratkaisun tekeminen on leipäpappien mielestä muka itsensä pelastamista ja tekojen kautta pelastumista ja armon ohittamista. Tuollainen väite ei pidä paikkaansa vaan Piru on onnistunut siinä sotkemaan kaksi eri tekoa keskenään. Toinen teko on se, kun ihminen pyytää apua Jumalalta, ja toinen teko on se, kun Jumala vastaa ihmiselle. Oma uskonratkaisu on tehtävä mutta se ei sinua pelasta eikä kukaan väitäkään, että se pelastaisi. Vasta sitten, kun Jumala hyväksyy sinun päätöksesi ja vastaa sinun sydämesi huutoon, vasta sitten sinä pelastut. Jumala suorittaa pelastusteon sinun sydämessäsi, Hän puhdistaa sinut Jeesuksen verellä kaikista synneistä ja luo sinun sydämeesi uuden hengen. Jumala kuitenkin tarvitsee sinulta jonkinlaisen merkin siitä, että sinä haluat Hänen apuaan. Raamatun tuhlaajapoikakin teki oman uskonratkaisun, kun hän päätti kääntyä takaisin Isän tykö ja päätti pyytää anteeksi käytöstään. Jumala ei mennyt sen tuhlaajapojan luo kastamaan häntä ja pelastamaan väkipakolla vaan Jumala odotti, että poika tuli itse vapaaehtoisesti takaisin. Ymmärrätkö sinä tällaisia hienoja vivahde-eroja, sinä joka olet tottunut väkisellä kastamaan pieniä lapsia?

Kolmas asia, jonka Piru on papeille opettanut, on väite, että ”Jumala tuomitsee uudelleenkastajat”. En löytänyt tuota jaetta Raamatussa mutta siellä on kuitenkin jokin tuontapainen väite. Sen jakeen tarkoitus ei kuitenkaan ole estää oikeata kastamista eikä sen tarkoitus ole puolustella pakanallista lapsikastetta. Raamatusta ei sitäpaitsi löydy tukea tälle jakeelle, jokainen asia kun pitäisi löytyä ainakin kahdesta tai kolmesta paikasta, jotta se olisi todistusvoimainen. Raamatussa päinvastoin kerrotaan, että Johanneksen kasteella kastetut kastettiin uudestaan, eikö sitten pakanallisella lapsikasteella kastetut pitäisi kastaa uudestaan. Lapsikastetta ei voida laskea Jumalan mielen mukaiseksi kasteeksi ensinkään niinkuin Johanneksen kaste kuitenkin oli.

Suomalaisia on peloteltu ja heille on valehdeltu liian paljon kirkon ja valtion toimesta näissä uskonasioissa. Luterilaiset papit ovat pukeneet Jumalankin sellaiseen mustaan kaapuun, joka heillä itsellään on. Taivaassa valkeat vaatteet ovat muotia, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Raamatun Jumala on erilainen kuin luterilaisten Jumala. Siksi minä haluaisin sinun muistavan muutamia perusasioita Jumalasta.

Jumala ei ole mikään kaukainen ja byrokraattinen olento. Jumala rakastaa sinua, hän välittää sinusta. Hän on kuin isä joka haluaa elää lastensa kanssa, hän haluaa auttaa sinua arkipäiväisissä asioissa ja hengellisissä asioissa ja sydämen asioissa ja sielun asioissa ja järjen asioissa ja tunteen asioissa, pienissä ja isoissa asioissa, helpoissa ja vaikeissa asioissa, tärkeissä ja mitättömissä asioissa.
Jeesus on tullut, jotta sinulla olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
Jeesus on tullut tekemään tyhjäksi Saatanan teot sinun elämässäsi.
Jeesuksella on valta päästää sinut vapaaksi kuolemanpelosta, synninhimosta, valheen vallasta, Saatanan vallasta ja harhaoppien vallasta.
Jumalan enkelit suojelevat sinua.

Jumala haluaa, että sinä kunnioittasit häntä edes vähän etkä valehtelisi hänelle kovin paljon. Pieniä valkoisia valheita sinä voit yrittää kehitellä mutta Jumala kyllä huomaa nekin.

Tämä on jämpti totuus, sanokoonpa ne lastenkastelijat mitä tahansa.

PORVOON KIRKKOPALO

Uutisissa sanottiin, että Porvoon kirkkopalo oli muka hyökkäys kristinuskoa vastaan. Minusta kyllä tuollainen uutinen voidaan pistää valtion propagandatoimiston piikkiin sillä ainakaan kristinuskoa vastaan siinä ei ole hyökätty. Luterilainen kirkko kun ei nimittäin edusta mitään kristillisyyttä. Luterilainen kirkko edustaa valtiota ja Raamatun vääristelyä. Katsokaapa toisianne silmiin luterilaiset ja tutkikaa, oletteko kristittyjä. Hedelmistään puu tunnetaan. Oletko käynyt kirkossa kymmeneen vuoteen, oletko koskaan lukenut Raamattua, osaatko edes rukoilla, tunnetko sinä Jumalaa ja tunteeko Jumala sinua. Eikö olekin niin, että täysi pakana sinä olet sydämeltäsi ja sielultasi. Sinä elät pahuudessa ja ilkeydessä ja valheessa ja juoruissa, sinä huoraat, harrastat kyynärpäätaktikointia työpaikallasi ja nuoleskelet esimiehiäsi. Sinä ryyppäät, kiroilet, hakkaat vaimoasi, katsot väkivaltafilmejä ja pornografiaa, uskot kehitysoppiin ja elät ja käyttäydyt kuin villipeto. Oletko sinä edes kasvattanut lapsiasi Raamatun periaatteiden mukaan vai oletko jättänyt heidät Saatanan kasvatettavaksi? Sinäkö muka kristitty! Pakanallinen lapsikasteko sinusta tekee kristityn? Salli minun nauraa sinulle räkäisesti, ”luterilainen kristinuskon edustaja”. Häh, käh, rähä,kähä, rää, käh, häh, rää...

Ne nuoret, jotka polttivat sen Porvoon kirkon, eivät protestoineet kristillisyyttä vastaan, vaan he protestoivat sitä teennäisyyttä, valetta ja hengellistä kuolemaa vastaan, joka hallitsee luterilaista kirkkoa. Nuoret ihmiset ovat herkkiä ja fiksuja, he heti vaistoavat tällaiset asiat. Minun sympatiat ovat täysin näiden nuorten puolella, vaikka en haluakaan kehoittaa ketään polttamaan kirkkoja. Ei niin, että minun kävisi sääliksi kirkkoja, vaan minun käy sääliksi nuoria ihmisiä, jotka joutuvat käymään läpi poliisikuulustelut ja muut rangaistukset. Tuomiot kyllä tulevat luterilaisen kirkon päälle aikanaan mutta on Jumalan tehtävä tuomita eikä minun tai sinun.

LUTERILAINEN OKKULTTISMI

Luterilaisen kirkon oppi ja toiminta on vajonnut hyvin alas. Vielä 30 vuotta sitten luterilaistenkin keskuudessa ihmisiä kehoitettiin tulemaan Jeesuksen tykö ja kehoitettiin ottamaan Jumalan armo ja apu vastaan. Nyt oikein piispojen suulla kielletään pappeja kutsumasta ihmisiä Jeesuksen tykö ja kielletään tekemästä omaa uskonratkaisua. Piispat ovat myyneet kansan Saatanan käsiin.

Tottelemattomuus on taikuuden syntiä. Kuinka monessa kohdassa luterilainen kirkko rikkookaan Jumalan Sanaa vastaa ja pitää Jumalaa pilkkanaan: lapsikaste on yksi, naispappeus on toinen, homojen suosiminen on kolmas, evankeliumin julistuksesta luopuminen on neljäs ja näitä kyllä riittää. Kirkko ei enää ajattele, että Jumala on elossa ja että Jumala pelastaa, vaan kirkko ajattelee tieteellisesti ja pakanallisesti. Ekumenian välityksellä kirkko on liittoutunut muiden okkulttisten kirkkokuntien ja pakanauskontojen kanssa. Kirkko luottaa ilmeisesti joukkovoimaan. ”Ei Jumala voi näin isoa joukkoa tuomita kadotukseen”, ajattelee kirkko, mutta kyllä Jumala voi, jos on pakko.

Tiedän, että luterilaistenkin joukossa on harvoja oikeita uskovia vielä tänä päivänäkin. Kysykääpä sellaiselta, jos joskus tapaatte, onko hän pelastunut kirkon opin mukaan vaiko henkilökohtaisen Jumalan kohtaamisen kautta. Onko Jeesus hänet pelastanut ja onko hän tehnyt oman henkilökohtaisen uskonratkaisun? Vai onko hän pelastanut pakanallisen lapsikasteen kautta? Kysykää!

”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.” (Room. 8:16). Todistaako sinun henkesi sinun sisälläsi, että sinä olet Jumalan lapsi. Jos ei todista, niin älä valehtele itsellesi olevasi Jumalan lapsi. Sinusta voi kyllä tulla Jumalan lapsi oman henkilökohtaisen uskonratkaisun ja rukouksen kautta. Pyydä Jumalaa pelastamaan itsesi ja vetoa siihen, että Jeesus on kuollut sinun syntiesi tähden ristillä ja on maksanut sinusta lunastushinnan ja sovitusmaksun. Sillä tavalla sinä pelastut.

Älä ajattele, että kirkko sinut pelastaisi tai että kirkko auttaisi sinua tekemään oman ratkaisusi. Kirkko on valinnut välinpitämättömyyden ja kirouksen tien, ei se sinua auta tai välitä sinusta. Sinun on itse välitettävä itsestäsi. Juokse Jeesuksen luo ja anna Hänen pelastaa itsesi!