17:12 Kunnian valtaistuin, korkea ikiajoista, meidän pyhäkkömme paikka!
17:13 Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran."
17:14 Paranna minut, Herra, niin minä parannun, auta minua, niin olen autettu. Sillä sinä olet minun ylistykseni.
Jeremia

JEESUS TIEDEMIEHENÄ

1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
1:4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
1:5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. (Joh.)

Johanneksen evankeliumi ja varsinkin sen alku on kirjoitettu niin hienosti ja ihmeellisesti, että Jumalan Pyhän Hengen on täytynyt auttaa Johannesta rutkasti sen kirjoittamisessa. Johannes kyllä tunsi Jeesuksen henkilökohtaisesti ja luultavasti paremmin kuin kukaan muu ihminen mutta loppujen lopuksi Taivaallinen Isä ja Pyhä Henki tuntevat Jeesuksen vielä paremmin. Jeesus on itse sanonut:”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.” (Joh. 14:26). Hyvä puoli tässä asiassa on se, että Pyhä Henki vieläkin opettaa ja muistuttaa meitä siitä, mitä Jeesus on sanonut, ja kirkastaa meille Jeesuksen olemusta ja Jumalan Sanaa. Meillä on siis periaatteessa mahdollisuus oppia tuntemaan Jeesus yhtä hyvin kuin Johannes tunsi hänet.

Kun Johannes käyttää tässä Jeesuksesta nimitystä Sana, hän tarkoittaa sillä uutta luovaa Jumalan Sanaa. Jos haluaisimme määrittää tuon “Sanan” tarkasti, siihen tarvittaisiin paljon sanoja. Luomisen yhteydessä tuo “Sana” voitaisiin määritellä “Viisaudeksi, Taidoksi ja Logiikaksi” mutta siihen on silloin lisättävä ainakin sanat “Elämä ja Armo”. Alussa oli siis Viisaus, Taito, Logiikka, Elämä ja Armo.

Yleensä ajatellaan, että Isä Jumala on luonut kaiken, mutta kyllä Jeesuskin oli siinä mukana. Jumala loi tämän maailmankaikkeuden Jeesuksen kautta, Jeesuksen tähden ja Jeesuksen varaan. On tapana sanoa, että Jumala loi tämän maailmankaikkeuden Pojalleen morsiameksi. Seurakuntaakin nimitetään Kristuksen morsiameksi mutta täytyyhän morsiamella olla ulkoiset puitteetkin. Jos joskus olet ihmetellyt, mikä on elämän tarkoitus, niin on kyllä todettava, että vastaus siihen kysymykseen löytyy sitten, kun sinä löydät Jeesuksen, sillä Jeesus on kaiken alku ja alkusyy. Jeesus on alfa ja omega, esikoinen, ensimmäinen ja viimeinen, uskon alkaja ja sen loppuun saattaja.

Jeesus on tiedemiehenäkin aika pätevä sillä maailmankaikkeuden luominen on vaatinut koko joukon erilaisia taitoja ja tietoa. Pelkkä materiaalin, romun ja roinan, luominen ei riittänyt Jeesukselle vaan hän halusi luoda elämää. Kun hän loi puun, hän ei ainoastaan tehnyt siitä elävää vaan hän antoi sille siemenet, joiden kautta se pystyi lisääntymään ja jatkamaan elämäänsä. Muovikukkien luomisen hän jätti tiedemiehille.

Ihmisen luominen sisälsi suuren riskin mutta sitä varten oli armo olemassa. Riskithän katetaan usein vakuutuksilla ja armo on juuri tuollainen vakuutus, että kaikki onnistuu varmasti. Sinut on luotu armon varaan ja se armo on ollut olemassa jo ennen maailmankaikkeuden luomista. Sinulle on kuitenkin luotu myös oma tahto niin, että sinä saat itse valita, haluatko jatkaa rikkinäistä, kolaroitunutta elämääsi vai haluatko turvautua vakuutukseen. Jeesus on se nisunjyvä, joka putosi maahan ja kuoli mutta tuottaa runsaan sadon kuolemansa kautta, sillä Jeesuksen kuoleman kautta armo tuli sinun ulottuvillesi. Jeesus on luvannut luoda uudeksi kaiken, myös sinun henkesi ja elämäsi hän luo uudeksi, kun vain käännyt hänen puoleensa ja otat avun vastaan. Yleensä ihmiset ovat ahneita hyödyntämään vakuutusetuja, mikset sinäkin tekisi niin.

Jeesus ei ainoastaan luonut tätä vanhaa maailmankaikkeutta alussa vaan hän lupasi mennä valmistamaan meille sijaa (Joh 14:2). Kun luomisen on kerran aloittanut, sitä on vaikea lopettaa. Jeesuksen työn tuloksista voimme lukea jo nyt Ilmestyskirjasta.

21:1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
21:3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
21:4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
21:5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
21:6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
21:7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
21:9 Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon".
21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,
21:11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;
21:12 siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;
21:13 idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
21:14 Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
21:15 Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.
21:16 Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.
21:17 Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.
21:18 Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.
21:19 Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi,
21:20 viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.
21:21 Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.
21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
21:23 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
21:24 Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa.
21:25 Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,
21:26 ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
21:27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
22:1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
22:2 Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.
22:3 Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
22:4 ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
22:5 Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.