PÄIVITYS 26.04.99
"Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut , on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
Minä ja Isä olemme yhtä."
Jeesuksen sanat Joh.10:27-30.
Alunperin Saatana oli yksi mahtavimmista enkeleistä taivaassa. Hänen nimensä oli siihen aikaan Lusifer ja hän saattoi olla jopa Jumalan oikea käsi, kaikkein lähin ja tärkein enkeli. Raamattu ylistää erikoisesti hänen viisauttaan, kauneuttaan, hänen valtaaseman suuruuttaan ja hänen rikkauttaan. Sitten tuo enkeli, joka oli Jumalalle hyvin rakas, lankesi syntiin ja teki kapinan Jumalaa vastaan taivaassa yhdessä monien muiden enkelien kanssa. Ylpeys ja vallanhimo mainitaan hänen ensimmäisiksi synneikseen.
Saatana menetti luonnollisesti asemansa taivaassa ja hänestä tuli Jumalan vastustaja, pimeyden enkeliruhtinas. Hänestä tuli rikkaan talon rappiolle menneen alkoholistipojan kaltainen katkeroitunut olento, jolla ei ole enää mitään tulevaisuutta.
Millainen sitten on Jumalan ja Saatanan välinen keskinäinen suhde tällä hetkellä? Raamatusta saamme sellaisen käsityksen, että vielä nykyäänkin Jumala saattaa antaa Saatanalle työtehtäviä (esim.Jobin tapaus) ja Saatana joutuu ‘kiltisti’ suorittamaan nuo tehtävät. Toisaalta tiedämme senkin, että Saatana ei ainoastaan suorita Jumalan antamia tehtäviä, vaan hän puuhailee myös hänelle kuulumattomien asioiden parissa. Raamatussa on ainakin parissa paikassa mainittu, että Saatana pyrkii estämään Jumalan suunnitelmien toteutumisen.
Saatana ei ole typerys. Yksikään ihminen ei ilman Jumalaa voita häntä. Saatana pystyy piiloutumaan niin taitavasti, että häntä ei voida havaita, ellei Jumalan Henki häntä paljasta. Viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana sielunvihollinen on onnistunut tukahduttamaan ja vääristämään tuhansien seurakuntien opetuksen ja kasvun. Häneltä ei puutu työkokemusta. Hän mielii edelleenkin mukaan seurakuntien toimintaan eikä ole mikään ihme, jos hän siinä onnistuu. Tämä selittää ainakin osittain nykyisen seurakuntien rappiotilan.
Kerrotaan, että Mooseksen kuoltua Saatana olisi halunnut ottaa hänen ruumiinsa ja häväistä sen. Herran enkeli asettui Saatanaa vastaan ja yritti estää sen. Tuo enkeli ei kuitenkaan voinut estää Saatanaa vaan hän joutui yksinkertaisesti toteamaan: "Nuhdelkoon sinua Herra!" Tästä saamme sellaisen vaikutelman kuin Saatana olisi tavallaan säilyttänyt korkean arvoasemansa. Vain Herra voi häntä komennella.
Vaikuttaa siltä, että yksityisten ihmisten elämässä Saatana saa vaikutusvaltaa sen mukaan, kuinka paljon ihminen tekee syntiä. Uskovaisille kuuluu lupaus:"Karttakaa pahaa, niin Saatana pakenee teitä!" Jumalattoman ihmisen on ensin viisasta tulla yksinkertaisesti uskoon ja Jumalan omaksi.
Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät enää lue raamattua, käy kirkossa tai usko tuonpuoleiseen elämään niinkuin ennenvanhaan. Pakanauskontojen ja kauhuelokuvien suosio sensijaan on nousussa. Aaveita, kummituksia ja riivaajia tuijotetaan televisiosta suurella mielenkiinnolla, vaikka niihin ei uskottaisikaan.
Kauhuelokuviin otetaan lähes aina vaikutteita raamatusta kuitenkin niin, että alkuperäinen ilmoitus muutetaan usein törkeästi. Tasapuolisuuden nimessä kansalle pitäisi antaa myös asiallista tietoa riivaajista ja yleensä hengellisen sodan periaatteista. Väärän informaation seurauksena ihmisten maailmankuva voi vääristyä.
Raamatun mukaan aaveita, kummituksia ja epäjumalia ei ole olemassakaan. On vain riivaajia, jotka saattavat kyllä tekeytyä aaveeksi, kummitukseksi tai epäjumalaksi. Kaikki pakanauskonnot ovat syntyneet riivaajien vaikutuksesta ja siksi raamattu sanookin, että pakanat uhraavat uhrinsa riivaajille.
Pahat voimat jaetaan yleensä kolmeen ryhmään. On olemassa mustia enkeleitä, riivaajia ja saastaisia henkiä. Riivaajat eroavat mustista enkeleistä siinä, että ne ovat kadottaneet oman ruumiinsa, joten ne pyrkivät etsimään jonkin ihmisen tai eläimen "ruumiikseen". Ne valloittavat ihmisen sielun ja hengen siinä sivussa tietysti.
Saastaiset henget toimivat siten, että ne pyrkivät saastuttamaan ihmisen ajatusmaailman ja kielenkäytön. Rivous ja jumalanpilkka ovat esimerkkejä saastaisen hengen vaikutuksesta. Haureuden henki on toinen hyvä esimerkki saastaisesta hengestä.
Riivaajien lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa, kysymys on kuitenkin useista miljoonista. Niiden lukumäärä ei koskaan vähene, sillä ne eivät kuole tai häviä pois. Jeesuksen aikana eläneet riivaajat ovat edelleen olemassa ja ne saattavat asua jossakin muussa uhrissa tällä hetkellä. Riivaajien ruumiista toiseen vaelluksen avulla voidaan selittää monia seikkoja, jotka liittyvät "sielunvaellukseen" tai "kaksi elämää eläneisiin ihmisiin" sillä riivaaja voi puhua hypnoosissa olevan ihmisen suulla ja se voi "laulaa julki" ne tietonsa, joita sillä on edellisistä riivaamistaan ihmisistä.
Pahoilla voimilla on oma arvojärjestyksensä ja komentosuhteensa. Mustat enkelit ovat portaikon yläpäässä. Lusifer, Aamuruskon poika, jota suomalaiset nimittävät Perkeleeksi ja jota myös Saatanaksi kutsutaan on koko organisaation huipulla. Aamuruskon poika käy koko ajan sotaa Jumalaa ja ihmiskuntaa vastaan.
Saatana itse on mielistynyt ihmiskunnan historian ja maailmanpolitiikan sormeilemiseen. Maailmansodat, nälänhädät, kristittyjen vainot ja pakanauskontojen edistäminen ovat hänen erikoisalaansa. Saatana liikkuu yleensä vain tärkeiden ihmisten, avainhenkilöiden, seurassa. Hyvä esimerkki on se, kun Saatana yritti kiusata Jeesusta. Organisaation alimmilla portailla olevat riivaajat keskittyvät sitten riivaamaan tavallista rahvasta.
Mustat enkelit ilmestyvät yleensä ihmisen hahmossa ihmiselle. Väriltään ne voivat olla mustia tai "valkoisia". Riivaajat sensijaan esiintyvät eläinten hahmossa. Suosittuja hahmoja ovat sammakko, käärme, skorpioni, hämähäkki, musta sika, musta koira ja apina. Ilmenemismuoto kuvaa paremmin riivaajan luonnetta kuin ulkonäköä. Riivaajillahan ei ole omaa ruumista. Käärme kuvaa ovelaa riivaajaa, skorpioni kuvaa myrkyllistä, katkeraa riivaajaa ja koira kuvaa sinnikästä, uskollista riivaajaa, joka ei jätä uhriaan koskaan.
Yleensä riivaajat eivät suostu esiintymään julkisesti. Ne pyrkivät salaamaan olemassaolonsa ja todellisen luonteensa uhreiltaankin. Jos riivaaja voidaan paljastaa tai nähdä, on se aina tappio riivaajalle. Pakanakulttuureissa, joissa riivaajien palvonta on julkista ja avointa, on myös havaintoja riivaajista enemmän. Suomalaisessa yhteiskunnassa riivaajat ovat selvästi omaksuneet salassapysymispolitiikan järkevimmäksi vaikutuskeinoksi sillä riivaajien avoin toiminta "sivistysyhteiskunnassa" mitätöisi samalla monia "tieteellisiä" teorioita, joiden avulla ihmisiä on helppo jujuttaa helvettiin. Muistona riivaajien valtakaudelta on suomalaiseenkin yhteiskuntaan jäänyt näennäisesti harmiton joulutonttutraditio pilaamaan uskovaisten joulunviettoa. Myös pienten lasten koulukirjat on kristillisessä Suomessa nähty viisaaksi kuvittaa riivaajien kuvilla.
Vastoin yleistä käsitystä riivaajat eivät tee jokaisesta ihmisestä heti kuolaavaa mielipuolta. Riivaajat pyrkivät käyttämään uhrejaan mahdollisimman kauan ja huomaamattomasti äänitorvinaan. Usein vasta kymmenien vuosien kuluttua uhrissa on havaittavissa riivatun oireita. Yksi riivaaja voi myös toimia useissa henkilöissä eri aikoina. Ne voivat siis välillä jättää uhrinsa rauhaan ja siirtyä muihin ihmisiin tai eläimiin.
Jos sinussa on riivaaja, niin älä pelkää. Ota yhteys joko suoraan Vapahtajaan tai johonkin luotettavaan uskovaiseen ihmiseen. Älä kuuntele riivaajan ääntä. Riivaajilla on tuhatvuotinen kokemus valehtelemisesta. Itse sinä et voi sille mitään. Edes lasertykki, hiukkaskiihdytin tai rynnäkkökivääri ei auta mitään. Riivaaja ajetaan ulos ihmisestä käskysanan voimalla. Käskysanan takana täytyy olla Jeesuksen antama voima ja valtuutus.
Riivaajat ovat pelon vallassa. Ne pyrkivät siirtämään oman pelkonsa ihmisiin. Riivaajat vapisevat Jumalan edessä, sillä ne tietävät jo hävinneensä sodan ja ne tietävät, mihin ne joutuvat aikanaan. Riivaajat eivät kuitenkaan suostu tunnustamaan tappiotaan. Niillä ei ole enää mitään hävittävääkään. Ihmisillä sensijaan on.
'Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta.'(Jes. 53:2)
Minä suorastaan rakastan edellä mainittua kiehtovaa Jumalan Sanan palasta, sillä se välittää niin paljon informaatiota minun Herrastani, oikeasta ja aidosta ihmisestä, taistelijasta ja voittajasta.
Tavallisesti vesa, nopeakasvuinen paju, kasvaa märässä maassa. Jeesus ei ollut mikään tavallinen tyyppi. Hän halusi kasvaa ja menestyä karuista olosuhteista, puutteista ja vastustuksista huolimatta ja hän halusi kasvaa nopeasti. Jeesus suorastaan uhmasi kasvullaan luonnonlakeja. Hänen olisi pitänyt kuolla kuivuuteen mutta hän vain kasvoi.
Näennäisesti Jeesuksen elämää leimasivat vaatimatto-muus, köyhyys ja raskas työ. Vähäisistä aineksista hän onnistui silti rakentamaan elämän, josta tuli täydellinen ihmisten ja Jumalan näkökulmasta katsottuna. Hänen elämänsä aallot eivät vielä tänä päivänäkään ole vaimentuneet vaan yhä ne herättävät ihmettelyä ja toivoa hukkuvan maailman keskellä.
Opittuaan lukemaan alkoi Jeesus omatoimisesti tutkimaan profeettojen kirjoituksia. Hänestä kehittyi nopeasti omaperäinen ja älykäs ajattelija, teeskentelemätön ja ystävällinen persoonallisuus. Teennäinen, lakihenkinen, harhaoppinen ja vihamielinen juutalainen ympäristö ei koskaan pystynyt tappamaan hänen henkeään, uskoaan, rakkauttaan tai elämänhaluaan vaikka sen se kyllä yritti tehdä.
Mistä Jeesus sitten sai nuo tärkeät kirjoitukset, joista hän löysi itsensä? Ehkä joku Lahjoitti ne hänelle,hänen äitinsä mahdollisesti. Maria tiesi, että Jeesuksesta tulee vielä jotain suurta, enkeli oli niin ilmoittanut. Ehkä jollakin hänen sukulaisistaan tai naapureistaan oli nuo kirjoitukset. Ehkä hän otti siivotakseen synagoogan ja palkaksi sai lukea kirjoituksia. Varmaa on vain se, että pienestä poikasesta kolmikymppiseksi mieheksi hän luki pyhiä kirjoituksia 'nokka porossa', avoimin mielin ja sydän rakkaudesta Jumalaa kohtaan palaen.
Siihen teoriaan, että Jeesus olisi saanut opetusta kirjoituksista, minä en usko. Hän oli vesa kuivasta maasta. Hänellä ei ollut kastelijoita tai kannustajia. Hän nousi omalta pohjaltaan. Hän raivasi itse oman tiensä. Sen ajan parhaat opettajat, kirjoituksien ekspertit, joutuivat antamaan Jeesukselle tahtomattaankin tunnustuksen: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikka ei ole opetusta saanut!"
Yksinäisestä ja kuivasta kasvualustasta oli jotain hyötyäkin. Siellä eivät viihtyneet rikkaruohotkaan. Jeesus saattoi kasvaa opillisesti puhtaaksi. Jo 12-vuotiaana hän oli kasvanut ohi juutalaisista opettajista. Kolme-kymppisenä hän pystyi antamaan tasavertaisen vastuksen ja jopa voittamaan sielunvihollisen väittelyssä. Se on saavutus, johon ei tiettävästi kukaan toinen ihminen ole koskaan pystynyt.
Fariseukset olivat saaneet oppinsa Moosekselta. Jeesus ei ollut Mooseksen opetus lapsi, hän oli enemmän kuin Mooses. Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta, hänessä ei ollut laki- tai tuomiohenkisyyttä. Hän tunnusti kyllä lain arvovallan mutta ennenkaikkea hän olisi halunnut armahtaa eikä tuomita.
Jeesus oli innokas kirjoituksien lukija mutta hän ei niellyt kakistelematta kaikkea lukemaansa. Hän oli itsenäinen ja kriittinen, suorastaan tieteellisen tarkka lukija ja tutkija. Siihenhän kirjoitukset häntä opettivatkin:" Älä ole niinkuin muuli, jota ohjaksilla ohjastetaan!" Äärimmäisen tarkkaa kirjoituksien hallintaa Jeesus osoitti myöhemmin mm. tukkimalla fariseuksien suut väittelyissä:" Miksi Daavid kutsuu omaa poikaansa Herrakseen.""Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ei?" "Ei kai Beelsebul ole itsensä kanssa riitautunut." "Jos ette usko sanoja niin uskokaa edes tekojen tähden."
Aktiivisen toimintansa aikana Jeesuksella ei ilmeisesti ollut kirjakääröjä mukanaan. Hän luki synagoogissa sen minkä luki. Hän muisti ulkoa sen minkä hän tarvitsi ja hän kantoi Jumalan Sanaa ennenkaikkea sydämessään. Jeesuksella oli lämmin rukousyhteys taivaal liseen Isäänsä. Joka päivä hän sai 'tuoreen leivän' kansalle jaettavaksi. Armolahjat, mm. viisauden sanat ja opettamisen armoitus toimivat hienosti hänen kohdallaan. Hyvin helposti me kuitenkin sokaistumme ja näemme Jeesuksessa vain loistavan armolahjojen
käyttäjän ja unohdamme hänen vaatimattomat lähtökohtansa, sinnikkään opiskelunsa ja karun kasvuympäristönsä.
Kuiva kasvualusta oli jättänyt Jeesukseenkin lievästi havaittavan jurouden merkin. Tuo mies, joka oli toisia säälinyt, itkenyt heidän kanssaan ja ojentanut auttavan kätensä niin monelle ei halunnut että hänen takiaan itkettäisiin. Ristiä kantaessaan hän esteli naisia sanoen:" Älkää suotta minua itkekö!" Se oli nolo tilanne karskille miehelle, joka oli itse tottunut omat itkunsa itkemään ja oman ristinsä kantamaan. Akkamainen itku ei mitenkään sopinut siihen tilanteeseen, jota varten hän, vanhurskas vesa, oli syntynyt ja kasvanut.
Valtio vaatii kansalaisiltaan, että he syntyvät terveinä, kasvavat nopeasti, opiskelevat, tekevät työtä, maksavat veronsa, suorittavat sotapalveluksensa, menevät naimisiin, tekevät lapsia, elävät eläkkeellä vähän aikaa ja kuolevat lopulta pois. Kuoleman jälkeen valtio ei enää ole kiinnostunut kansalaisistaan. Valtio ei välitä menevätkö kansalaiset helvettiin vaiko taivaaseen eikä sen tarvitse välittääkään. Kirkon ja pappien kuuluisi välittää.
Papit saavat koulutuksensa valtion yliopistoissa, kirkko kerää varansa verotuksen muodossa ja piispat saavat palkkansa suoraan valtiolta. Kuinka voidaan ajatella, että piispat ja papit olisivat tällaisessa tilanteessa puolueettomia ja aitoja Jumalan palvelijoita? Mutta mitä seurakunta tekee papilla joka ei ole Jumalan palvelija? Tai mitä kansa tekee kirkolla, joka ei ole Jumalan seurakunta?
Valtiota tarvitaan kyllä niinkuin kirkkoakin. On kansalle eduksi, jos sillä on pätevä maallinen hallitus, ja on seurakunnalle hyväksi, jos sillä on hyvät ja uskovaiset papit. Mutta valtion ja kirkon liitto ei ole tarpeellinen.Niiden, jotka osallistuvat hengelliseen sodankäyntiin täytyy olla hengellisesti eläviä ja näkeviä. Hoitakoon valtio omia asioitaan (ja sotiaan) mutta älköön sekaantuko hengellisiin asioihin samoin älköön kirkkokaan sekaantuko maallisiin asioihin, jotka eivät sille kuulu.
Kirkon on turha pitää liian suurta ääntä esim. väestörekisterin ylläpitämisestä ja häiden ja hautajaisten järjestämisetä sillä tarkkaanottaen tuollaiset työt eivät ollenkaan kuulu kirkolle.
Häät ja hautajaiset liittyvät maalliseen elämään. Raamatun lukuisten esimerkkien valossa niiden järjestäminen kuuluu perheelle, suvulle tai yhteiskunnalle, ei koskaan seurakunnalle. Avioliitto on voimassa vain maallisen elämän ajan ja sen hedelmät ovat maallisia. Kirkolliset häät eivät ole mikään edellytys Jumalan siunaukselle. Jumala siunaa mielellään ihmisen maallisenkin elämän jos sitä tosissaan pyydetään.
Hautajaiset ovat viimeinen palvelus ja kunnianosoitus vainajaa kohtaan. Raaamatun mukaan hautajaisiin liittyy usein muistojuhla ja suruaika. Vainajien siunaamisesta Raamatussa ei puhuta mitään eikä myöskään siunattuun maahan hautaamisesta. Vainajien siunaaminen onkin ilmeisesti jäänne jostain pakanauskomuksesta.
Siunattua maata ei yksinkertaisesti ole olemassakaan sillä jo Raamatun alkulehdillä todetaan:"Kirottu olkoon maa sinun tähtesi, koska söit kielletystä puusta." Rikka-ruohojen ja ohdakkeitten kasvaminen hautausmaalla todistaa, että kirous ulottuu sinnekin.
Siunaaminen kohdistuu aina eläviin ihmisiin tai tuleviin sukupolviin, ei koskaan kuolleisiin ihmisiin. Jumalan siunaukset on vastaanotettava elämän aikana eikä kuoleman jälkeen. Kirkon olisi kiireesti etsittävä oikea roolinsa hengellisenä seurakuntana ja olisi opeteltava siunaamaan eläviä ihmisiä kuolleiden sijasta, jos sillä on joku siunaus vielä annettavana. Ihmiset tarvitsevat jo elämänsä aikana Jumalan siunauksia.
Kun Jeesus vaelsi maan päällä, häntä seurasi ja kuunteli ihmisiä, jotka eivät olleet hänen opetuslapsiaan, he olivat vain kiinnostuneet hänen persoonastaan ja ihmeteoista. Varsinaiset opetuslapset erosivat muista siinä, että he olivat ottaneet kasteen Jeesukseen. Ihminen voi olla jopa uskossa ja uudestisyntynyt ilman kastetta mutta ihminen ei voi olla Jeesuksen opetuslapsi ja taistelutoveri ilman kastetta.
Raamatussa ei puhuta "lapsikasteen armosta" mitään. Katolilaisen lapsikasteen armo ei riittänyt edes Martin Lutherille, sillä Lutherin täytyi aikuisiässä käydä kovat sisäiset taistelut läpi ennenkuin Jumalan armo ilmestyi hänen sydämeensä.
Mielestäni kastetta ei pidä ajatella pienten lasten kannalta ollenkaan. Ei kannata itkeä niitä lapsia, jotka kuolevat ennen kastetta, sillä ne pienokaiset saattavat hyvinkin olla jo paratiisissa (1.Kun. 14:12-13). Parempi olisi itkeä niitä vanhuksia, jotka armonaikansa ohitettuaan ja Jumalalle selkänsä käännettyään rohkeasti marssivat kohti suurta tuntematonta.
Raamatusta ei löydy lapsikastetta, sen sijaan uskoon tulleiden henkilöiden kaste tulee selvästi esille kaikissa käytännön kastetoimituksissa. Kastetta teoreettisesti käsittelevät raamatunjakeetkaan eivät tue lapsikastetta. Raamatun kirjoittamisen aikoihin on selvästi ollut voimassa vain yksi kastekäytäntö eikä lapsikastetta ole osattu edes kuvitella siihen aikaan.
Tavallisesti lapsikastetta perustellaan sillä, että apostolisena aikana kastettiin kokonaisia perhekuntia. Korneliuksen perhekunnan kastetoimituksesta (Ap.t. 10:47) käy kuitenkin selvästi ilmi, ettei siellä kastettu pikkulapsia, sillä tuon tekstin mukaan kastettiin vain ne, jotka " puhuivat uusilla kielillä" ja "olivat saaneet Pyhän Hengen". Pikkulapset eivät yksinkertaisesti puhu uusilla kielillä. Nuorimmat kielilläpuhujat, joita minä olen tavannut, ovat olleet 5-10 vuotiaita uskovaisia. He ovat tulleet uskoon oman valintansa perusteella.
Vanhemmilla ei ole oikeutta tehdä päätöksiä jumalasuhdeasioissa lastensa puolesta. Vanhemmat voivat ainoastaan kasvattaa lapsensa oikein niin, että lapset osaisivat itse tehdä oikeat valinnat aikanaan.
Kasteessa vesi on vertauskuva Jumalan Sanasta, Jumalan lupauksista ja siunauksista. Kasteessa ihminen heittäytyy kokonaan Jumalan Sanan varaan. Jeesuksessa Jumalan Sana tuli lihaksi, siksi kasteessa ihminen tavallaan upotetaan Jeesukseen. Kastettava sitoutuu kokonaisvaltaisesti Jeesuksen opetuslapseksi. Se merkitsee palvelukseenastumista. Ketään, edes pikkulapsia, ei voida värvätä pakolla sotapalvelukseen.
Jumala kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa ja valintoja. Jumala ei kunnioita kastetta, joka suoritetaan ulkopuolisten toimesta rääkyvälle pikkulapselle, joka ei edes itse ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Usein kastajatkaan eivät ymmärrä kasteen merkitystä.
‘Yksi kaste’ tarkoittaa opillisesti ja laadullisesti oikeaa kastetta erotuksena pakanallisista kasteista ja Johanneksen kasteesta. Jos henkilö kastetaan useita kertoja oikealla kasteella, ei siitä ole mitään haittaa joskaan se ei tietenkään ole järkevää tai hyödyllistäkään.
Lapsikaste ei ole opilliseti oikea kaste, siispä se voidaan määritellä pakanalliseksi kasteeksi. Se on muodostunut esteeksi monien ihmisten uskossa kasvamiselle ja näinollen se palvelee Saatanan tarkoitusperiä.
Lapsikasteella ja miekkalähetyksellä on joitakin yhteisiä piirteitä kuten esim. halu hallita kokonaisia kansakuntia uskonnon avulla, väkivallan käyttö ja väärä raamatun tulkinta.
PIENI YHTEENVETO
Yhteenveto taistelusta sinun sielusi puolesta. Tämä antaa jonkinlaisen kuvan Jeesuksen syntymän, elämän, kuoleman ja ylösnousemisen tarkoituksesta ja voitoista, jotka Hän saavutti meidän puolestamme.
1. Jeesus eli puhtaan elämän (ikäänkuin meidän puolestamme).
2. Jeesus voitti kiusaukset (=hallitsi itsensä).
3. Jeesus täytti Mooseksen lain meidän puolestamme
4. Kantoi lain kirouksen.
5. Vanhan Aatamin ristillenaulitseminen (meidän puolestamme) Room.6.luku.
6. Kantoi synnin häpeän ja pilkan.
7. Vuodatti verensä syntiuhriksi.
8. Sairaudet lyötiin hänen ruumiiseensa (meidän sairautemme).
9. Kuoli meidän puolestamme.
10. Murskasi käärmeen pään (syytökset, valheet).
11. Maksoi lunastushinnan meistä.
12. Sovitti Jumalan edessä meidät.
13. Nousi ylös kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden.
14. Meni taivaaseen puolustajaksi ja esirukoilijaksi.
15. Kirkasti Isän meille. Ilman Jeesusta me emme tietäisi paljoakaan Jumalasta. "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän", sanoi Jeesus.
16. Toteutti Mooseksen ja profeettojen ennustukset Messiaasta.
17. Toteutti Isän tahdon maan päällä.
RAKKAUDESTA
Rakkautta on olemassa yllättävän monta eri laatua.
1. Itsensä rakastamista
2. Lähimmäisenrakkautta
3. Veljesrakkautta
4. Eroottista rakkautta miehen ja naisen välillä
5. Vanhempien rakkautta lapsia kohtaan
6. Lasten rakkautta vanhempia kohtaan
7. Sisarusten rakkautta toisiaan kohtaan
8. Jumalan rakkautta syntistä kohtaan
9. Ihmisen rakkautta Jumalaa kohtaan
10. Jumalan rakkautta Jumalaa kohtaan (Isän rakkautta Poikaa kohtaa) Joh 5:20.
11. Ihmisen rakkautta eläintä kohtaan
12.Eläimen rakkauttaihmistä kohtaan
13. Jumalan rakkautta eläintä kohtaan
(14.Eläimen rakkaus Jumalaa kohtaan). Voiko tätä esiintyä?
15 Vihollisen rakastamista. "Rakastakaa niitä, jotka teitä vihaavat ja rukoilkaa heidän puolestaan."
Tärkein rakkauden muoto on tietysti Jeesuksen rakkaus meitä syntisiä kohtaan.
KUUMA PERUNA
Tämä tarina on hyvin epävarmoilla kantimilla, tähän ei kannata suhtautua niinkuin varmaan tietoon. Esitän tämän vain siksi, että se osoittaa, että tieteellä saattaa olla vielä monia yllätyksiä edessään. Tämä teoria ei tietenkään ole saanut tieteen hyväksymistä, sitä kannattavat vain muutamat harvat tiedemiehet. Minäkään en tiedä, kuinka tähän tulisi suhtautua.
Eräiden mittaustulosten mukaan valonnopeus ei olekaan vakio vaan se pienenee koko ajan. Nykyään pieneminen on hidasta lähes olematonta mutta aikaisemmin se on noudattanut paljon jyrkempää käyrää. N. 6000 vuotta sitten valon nopeus pieneni vielä lähes pystysuoraa käyrää noudattaen.Yritän hieman valottaa, mitä tuo valon nopeuden hidastuminen saattaa merkitä.
Se merkitsee sitä, että aivan alussa valo on kulkenut ääretöntä/lähes ääretöntä vauhtia. Valon aallonpituus on ollut pidempi ja taajuus on ollut suurempi kuin nykyisin. Periaatteessa valo on voinut näyttää ihmissilmään koko ajan samalta, tätä vaatimusta sen ei ole kuitenkaan ollut pakko noudattaa ennenkuin vasta sitten kun kasvikuntaa, eläinkuntaa ja ihmisiä on alkanut esiintyä.
Valon energian on kuitenkin täytynyt olla huomattavasti suurempi kuin nykyisin, sen valaiseva ja lämmittävä vaikutus on alussa ollut lähes ääretön kertaa suurempi kuin nykyisin. Kaikki energia on alussa ollut valoenergiaa. Kun muistamme, että suljetun systeemin kokonaisenergia säilyy samana niin samalla kun valon nopeus ja valon energia on pienentynyt, on energia muuttunut valoenergiasta muiksi energian muodoiksi - lämpö-energiaksi, liike-energiaksi, sähkömangneettiseksi energiaksi jne. - sekä myös aineeksi, ainehan on energiaa. Emme tiedä, miksi valon nopeus pienenee, mutta tässä vaiheessa riittääkin, että voimme mittaamalla todeta sen pienenevän.
Tämä teoria kumoaa tai ainakin muuttaa huomattavasti Einsteinin suhteellisuusteoriaa, sillä hän oletti valonnopeuden muuttumattomaksi luonnonvakioksi. Myös alkuräjähdysteoria kumoutuu, alussa ei ole tarvinnut olla mitään materiaalia, on ollut vain valoa.
Mistä tuo kirkas valo on sitten tullut? Tässä vaiheessa on siirryttävä uskon alueelle, sillä tällä teorialla on mielenkiintoisia yhteyksiä myös Raamattuun. Jumala tietysti päästi taivaasta tarkoituksella karkuun pienen valonsäteen ja siitä sitten on syntynyt tämä meidän pieni ja vaatimaton maailman-kaikkeutemme. Kaikki näkyväinen on syntynyt näkymättömästä, sanotaan jossain päin Raamattua.
Raamatun ensimmäisen luvun mukaan aurinko luotiin vasta kolmantena (tai neljäntenä) päivänä. Kuitenkin kasveja kasvoi jo sitä ennen ja päivä vaihtui toiseksi vaikka aurinkoa ei ollut. Kun nyt muistamme, että valon energia on siinä vaiheessa ollut vielä esim. tuhat kertaa suurempi kuin nykyisin niin tähtien valo on hyvinkin riittänyt valaisemaan maata ja antamaan kasveille tarvittavan energian. Jos aurinko olisi sytytetty palamaan liian aikaisin, se olisi polttanut koko maapallon tuusan nuuskaksi.
Mitä tuo valonnopeuden muutos sitten vaikuttaa aikakäsitteeseen, sitä en käy vielä pohtimaan. Varmaa on kuitenkin se, että tämä teoria vaikuttaa voimakkaasti myös ajanmittausmenetelmien tarkkuuteen, ei ainoastaan radiohiilimäärityksiin vaan muihinkin menetelmiin. Tämä teoria tuo myös uuteen valoon sen väitteen, että Jumala loi maailman vasta noin 6000 vuotta sitten. Se saattaa hyvinkin pitää paikkansa.
Eräänä päivänä Jumalan enkelit tulivat ja asettuivat Herran eteen, myös Saatana tuli heidän joukossansa. Silloin Herra sanoi Saatanalle:" Juudan erämaassa on eräs mies, joka on paastonnut jo 40 päivän ajan.. Aion tunnustaa hänet Pojakseni ja aion antaa koko Adamin suvun hänen valtaansa. Sinä joudut irrottamaan otteesi ja valtasi maan päällä. Mene nyt kuitenkin ja kokeile, oletko sinä vahvempi kuin hän."
Saatana tiesi, ketä Jumala tarkoitti. Hän oli jo kauan tarkkaillut tuota miestä, joka ei suostunut rikkomaan Jumalan käskyjä. Saatana oli analysoinut tarkasti Jeesuksen luonteen, mieltymykset ja käyttäytymisen löytääkseen heikkoja kohtia, joihin voisi iskeä.
Saatana tiesi, että Jeesus kunnioitti Isäänsä yli kaiken, siispä Saatana tekeytyi Jumalaksi. Hän oli penkonut Jumalan vaatekaappia ja sieltä hän oli varastanut Jumalan parhaan puvun. Hän oli tarkkaillut Jumalan kävelytyyliä, ääntämistapaa ja kasvojenilmeitä. Hänellä oli täydellinen valeasu valmiina tätä koetusta varten. Tyylikäs pukeutuminen on uskottavuuden ensimmäinen ehto, sen Saatana hyvin käsitti.
Kaksintaistelijat kohtasivat toisensa erämaassa. Toinen tuli suoraan huippukokouksesta, toinen oli odottanut jo neljäkymmentä vuorokautta erämaassa. Toinen oli pukeutunut viimeisimmän muodin mukaan, toinen kylpi hiessä ja liassa vanhassa kauhtanassaan. Toinen oli teatterin ystävä, toinen ei ollut.
Aluksi Saatana päätti kokeilla vanhaa ruokatemppua. Hän ei ollut tietävinään, että hän on tekemisissä Jumalan Pojan kanssa. "JOS sinä olet Jumalan Poika niin muuta tämä kivi leiväksi." Tällä ensimmäisellä kysymyksellään Saatana halusi testata, kykeneekö Jeesus hallitsemaan oman ruumiinsa täydellisesti. Samalla tuo kysymys sisälsi sen toiveen, että Jeesus lopettaisi jo paastoamisen jolloin hänet olisi helpompi voittaa.
Seuraavan kysymyksen avulla kiusaaja halusi testata, onko Jeesuksella taipumusta sielulliseen haaveiluun, turha-maisuuteen ja huomion herättämiseen. "Hyppää alas tästä tornista, sillä enkelit kyllä sinua varjelevat, Jumalan Poika."
Kolmannen kysymyksen avulla Saatana vielä kokeili Jeesuksen hengen lujuutta. "Hylkää Jumalasi ja jumalanpalveluksesi. Kumarra minua, joka olen näin komea, älykäs ja rikas, niin minä annan sinulle kaiken mitä sinä tarvitset, koko maailman rikkaudet ja loiston."
Ovelana kauppamiehenä Saatana ei aluksi tarjonnut Jeesukselle mitään, lopussa hän joutui lievässä paniikissa tarjoamaan jo kaiken loiston. Arvailujen varaan jää, olisiko Saa tana pitänyt nuo lupauksensa. Koko ajan kiu-saaja käyttäytyi niinkuin hän todellakin olisi ollut Jumala. Saatana halusi koko ajan pitää itsellään ohjat käsissään, Jeesukselle hän tarjosi aina vain pieniä sivurooleja.
Nälkäiselle Jeesukselle tämä taistelutilanne oli oikeastaan helppo nakki sillä hän oli lukenut jo raamatusta, että Mooses lähetti kauriin erämaahan kohtaamaan Saatanaa. Valeasu ei hämännyt Jeesusta hetkeksikään, vaikka se olikin täydellinen.
Jeesus otti tyynesti vastaan tuon hyökkäyksen. Hän vastasi tylysti kysymyksiin, hän ei ottanut mitään riskejä eikä hän antautunut turhaan laverteluun. Vastauksissaan Jeesus tukeutui aina profeettojen kirjoituksiin niinkuin kuka tahansa ihminen olisi voinut tehdä. Jeesus osoitti olevansa oman ruumiinsa, sielunsa ja henkensä herra. Jeesus oli se, joka hän oli ja sillä siisti. Hän ei halunnutkaan olla mitään muuta. Vihollinen ei saanut minkäänlaista otetta hänestä.
Jeesus tiesi, että ihmisenä hän on tosiasiassa korkea-
arvoisempi persoona kuin Saatana, vaikka Saatana yrittikin näytellä Jumalaa. Jeesus myös osoitti käytännössä tuon uskonsa sillä lopuksi Hän komensi Saatanaa sanoen:" Mene pois, Saatana." Käskyllään Jeesus palautti pääosan esittäjän takaisin omaan ruotuunsa. Saatana tajusi, että hänen bluffinsa oli paljastunut.
Myöhemmin Jeesus sai kaiken sen, mitä Saatana oli hänelle luvannut moninkertaisesti lahjaksi Isältään. Jeesus ruokki tuhansia ihmisiä leivällä, enkelit tekivät hänelle palvelusta ja Jumala korotti hänet kaikkien nimien yläpuolelle taivaassa ja maan päällä.
"MIKSI SANOT MINUA HYVÄKSI?"
Tällä kerralla käsittelemme erästä mielenkiintoista asiakokonaisuutta, joka liittyy Jeesuksen ihmisyyteen.
Käsittelemme tätä aihetta lähinnä seuraavien raamatunjakeiden pohjalta:
Lause 1:
".....siinä iässä, jolloin poika (=Jeesus)
oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan
hyvän....." Jes.7:15,16
Lause 2:
Jeesus sanoi hänelle:"Miksi sanot minua
hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala
yksin." Mark.10:18
Lause 3:
"Hänen (=Jeesuksen) alentumisensa kautta
hänen tuomionsa otetaan pois." Apt.8:33
Nämä raamatunlauseet ovat siinä mielessä valaisevia, että ne hyvin selvästi korostavat Jeesuksen ihmisenkaltai-suutta.
Lauseen 1 perusteella näemme, että Jeesuksen oli käytävä läpi normaalit ihmiselämään liittyvät kasvuprosessit. Tiedämme tosin senkin, että jo 12 vuotiaana Jeesus oli kypsynyt jumalan-tuntemisessaan niin pitkälle, että hän kykeni neuvomaan pappeja, kirjanoppineita ja fariseuksia raamatun asioissa. Jeesuksen kasvaminen tapahtui siis ilmeisen nopeasti.
Lauseen 1 perusteella voimme myös ymmärtää, että lapsena ollessaan Jeesus on voinut tehdä tahattomia rikkeitä ennen kuin hän oppi erottamaan hyvän pahasta. On tosin kyseenalaista, voidaanko tällaisia rikkeitä pitää syntinä ollenkaan.
Jeesus ei koskaan tehnyt tahallaan syntiä sen jälkeen, kun hän oli kasvanut niin paljon, että hän osasi erottaa hyvän pahasta. Missä iässä se sitten tapahtui? Siihen on vaikea vastata, ehkä n. 5-10 vuotiaana.
Jeesus oli ihmiskunnan täysivaltainen jäsen ja edustaja. Siksi voimme ajatella, että Jeesuksen osaksi tuli myös ns. perisynti. Tämä voi tuntua kummalliselta mutta olisi erittäin vaikeaa selittää, että Jeesus oli ihmiskunnan jäsen ja kuitenkin ilman perisyntiä. Se ei ole teknisesti mahdollista. Vai onko?
Avainkysymys on oikeastaan se, onko perisynti perinnöllistä vaiko kasvatuksen tulosta. Jeesushan tuli tunnetuksi siitä, että hän ei hyväksynyt perinnäissääntöjä (tapoja ja tottumuksia), jotka usein olivat ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa. Ehkäpä perisynti tarkoittaakin juuri kasvatuksen ja ympäristön kautta siirtyvää synnin muotoa.
Lauseelle 2 on annettava normaalia suurempi painoarvo, sillä sen on lausunut rehellinen mies, joka 'tiesi, mitä ihmisessä on' ja joka oli tutkinut myös itsensä hyvin tarkasti. Jeesus ei koskaan yrittänyt rehennellä asemallaan, armolahjoillaan, kutsumuksellaan, palvelustehtävillään tai tiedoillaan. Jeesus oli tyytyväinen 'siihen, joka hän oli'(=Jahve).
Jeesus tiesi ne rajoitukset, jotka rasittivat häntä inhimmillisyyden vuoksi. Jeesus tiesi, että ilman Jumalaa ihminen ei voi olla hyvä ja hän sovelsi samaa periaatetta myös itseensä.
Lauseen 3 mukaan. Jeesuksen alentumisen kautta hänen tuomionsa otettiin pois. Tämä viittaa siihen, että Jeesuksesta tuli Jumalalle otollinen uhri vasta nöyryyden ja kuuliaisuuden ja alentumisen kautta. Jeesuksen oli erittäin vaikeaa ottaa uhrikaritsan tehtävä vastaan. Vasta Getsemannen rukousten jälkeen hän oli valmis tähän tärkeimpään tehtäväänsä.
Mutta kuinka voi olla tuomiota ilman syntiä? Jos Jeesus oli täysin ilman perisyntiäkin, niin miksi sitten oli tämä tuomio? Mitä se tarkoittaa, kun sanotaan, että Jeesuksen tuomio otetaan pois?
Se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että Jeesuksen uhrikuolema lasketaan myös Jeesuksen itsensä eduksi. Näin tulevat ne mahdolliset perisynnit ja tahattomat synnit sovitetuiksi.
Mooseksen kirjan kuvaus kauriista, joka lähetettiin erämaahan kohtaamaan Saatana, vahvistaa edellä esitetyt pääperiaatteet sillä 3. Moos.16:10 osoittaa, että tälle toiselle kauriille suoritettiin sovitus. Se viittaa siis siihen, että myös Jeesukselle suoritettiin sovitus. Kumpikin kauris kuvaa Jeesusta. Toinen kuvaa Jeesusta erämaassa Saatanan kiusattavana, toinen Jeesusta ristillä.
Jeesus ei tehnyt elämänsä aikana tahallisia tekosyntejä. Raamatun perusteella tiedämme, että ei edes Saatana löytänyt Jeesuksesta mitään vikaa, joten me tiedämme, että Jeesuksen vaellus oli puhdas. Jeesus esitti itsekin kerran kysymyksen:"Kuka teistä pystyy osoittamaan minut syypääksi syntiin?"
Kuitenkin on ilmeisesti mahdollista, että Jeesusta rasittivat tahattomat synnit. Siksi hänenkin puolesta tarvittiin uhri.
Taistelu Jeesuksen ja ihmiskunnan synnin välillä ei ollut mikään yksinkertainen asia.
Tahattomista synneistä on kerrottu esim. 3.Moos.4:22
26.
Tämä esitys on luonnollisesti puutteellinen. En halua esittää mitään virallista oppia tai väittämää. Tämä sepustus kelpaa kuitenkin mielestäni keskustelun pohjaksi. Alussa mainitut kolme lausetta vaativat jonkin selityksen.
Jeesus oli joka tapauksessa Jumalalle otollinen ja hänen antamansa uhri voi meidät täydellisesti pelastaa. Kärsimyksiensä kautta hänestä tuli täydellinen ylipappi, joka voi säälien kohdella meitä muita kiusattuja ja sairaita ihmisiä.