Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, sanoo Herra: minun Henkeni, joka on sinun päälläsi, ja minun sanani, jonka minä suuhusi panen, eivät väisty sinun suustasi, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta, sanoo Herra, nyt ja iankaikkisesti.
Jes 59:21

KOIVISTO VASTAAN PIHKALA

Nokian herätyksen pastoria, Markku Koivistoa, ollaan heittämässä ulos luterilaisesta seurakunnasta, mikä minun korvissani kuullostaa hienolta asialta ja suurelta Jumalan siunaukselta Koiviston kannalta, mutta jotkut toiset pitävät sitä rangaistuksena. Sen verran tunnen tätä Koivistoa, että tiedän, että hän osaa saarnata paremmin kuin yksikään muu tällä hetkellä elossa oleva luterilainen pappi, hän tuntee Raamatun paremmin kuin useimmat muut ja aivan ilmeisesti hänellä on Jumalan kutsu saarnajan virkaan. Onko hänellä kutsu parantajan virkaan, siihen en ota kantaa, mutta joka tapauksessa hänellä on tietysti oikeus rukoilla sairaidenkin puolesta.

Opillisesti hän on lähempänä Raamattua kuin mikään luterilainen tai katolilainen kirkko on koskaan ollut historian aikana. Luterilainen oppi on aivan eri asia kuin raamatullinen oppi. Tätä aihetta minä olen tainnut käsitellä jo aikaisemminkin joten en siihen sen kummemmin puutu. Esitänpä vaan sinulle, joka katsot olevasi luterilainen uskovainen, muutamia kysymyksiä.
Luetko sinä luterilaisen kirkon käsikirjaa vaiko Raamattua?
Luotatko sinä komeisiin kirkkoihin vaiko Jumalan Sanaan?
Syntyykö sinulle harras tunnelma urkumusiikista vaiko Jumalan läsnäolosta?
Luotatko sinä joukkovoimaan vaiko henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen?
Uskotko sinä Jumalaan byrokraattisen pappisorganisaation kautta vai oletko sinä Jumalan ystävä?
Oletko sinä opiskellut Jumalan lapseksi katekismusta lukemalla vai oletko sinä uudestisyntynyt Jumalan lapseksi?
Vietätkö sinä enemmän aikaa Salkkareita katsomalla kuin Jumalaa rukoilemalla?
Enemmänkin kysymyksiä olisi mahdollista tehdä mutta vastaa nyt aluksi näihin.

Mielestäni on väärin syyttää Markku Koivistoa siitä, että hän käyttäisi demonisia voimia parantamistoiminnassaan. Tällainen asia pitäisi käsitellä armolahjojen väärinkäytöksenä tai vääristymänä eikä demonisena toimintana. Armolahjojen väärinkäytöksistä minä olen tainnut kertoa jo aikaisemmin aika laajasti. Mielestäni koko karismaattinen liikehdintä ympäri maailmaa syyllistyy armolahjojen väärinkäytöksiin. Oikeitakin armolahjoja, jotka toimivat lisäksi oikein, on toki olemassa. On väärin luvata ihmisille, että Jumala parantaa juuri hänet jostain sairaudesta, jos Jumala ei ole antanut sellaista lupausta. Vääriä profetioita tulee myös aika yleisesti ja opillisia vääristymiä on myös runsaasti liikkeellä.

Seurakunnan toiminta pitäisi nähdä niin, että se ei toimi eikä kasva automaattisesti joidenkin dogmien varassa vaan koko ajan on menossa taistelu ihmissieluista, vihollinen yrittää pistää kampoihin kovasti, ja seurakunta on koko ajan kasvu- ja taistelutilanteessa. Sellaisessa tilanteessa on tärkeää, että armolahjat toimivat oikein, ja varsinkin, että henkien arvostelemisen armolahja toimii.

En usko, että luterilaiset papit tai piispat kykenevät käsittelemään mitään armolahjoihin liittyvää toimintaa asiallisesti, sillä luterilaisissa kirkoissa armolahjojen toimintaa ei ole oikein suvattu tai sallittu koskaan. Piispoilla itsellään kuuluisi olla ainakin viisauden sanat ja henkien arvostelemisen armolahjat, jotta he pystyivivät tällaista asiaa käsittelemään. Luterilainen kirkko on kuitenkin kieltänyt esim. kielilläpuhumisen armolahjan papeiltaan. Papit, jotka puhuvat kielillä saarnastuolissa, erotetaan kirkosta.

Internetistä löysin seuraavan tekstin, joka on julkaistu HS:ssa 4.6.2000:
”(Tampereen piispa) Pihkala sanoo, että yliluonnollisia elämyksiä on kaikissa uskonnoissa, jo luonnonuskonnoissa puhuttiin kielillä ja parannettiin. "Siksi terveessä kristillisyydessä ja luterilaisuudessa tätä puolta ei ole korostettu." ”
Tämä on totta, että pakanauskonnoissakin esiintyy kielilläpuhumista. Saksalainen luterilainen professori Kurt Koch on esim. kirjassaan ”Voitto on sittenkin meidän” käsitellyt tätä aihetta. Tutkimuksissa on todettu, kun joitain tuollaisia kielilläpuhumisia on onnistuttu tulkkaamaan, että nuo ihmiset, pakanat ja sielunvihollisen orjat, pilkkaavat törkeästi Jumalaa puhuessaan kielillä. Kun taas on onnistuttu joissain tapauksissa tulkkaamaan oikeiden uskovaisten, Jumalan lasten, puhetta, niin on todettu, että he kiittävät ja ylistävät Jumalaa ja esittävät rukouksia Jumalalle. On siis olemassa ero kielilläpuhumisen ja kielilläpuhumisen välillä. Saatana yrittää matkia Jumalan toimintaa kaikilla alueilla. Piispan olisi syytä ottaa tämä huomioon. Piispan olisi syytä ottaa mallia Raamatusta eikä luonnonuskonnoista.

Raamatusta tähän väliin muutama jae koskien kielilläpuhumista:
”Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä. ”Mark 16:17
”Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” Apt 2:4
”Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;
mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.” 1 Kor 14:18-19
Miksi luterilaisessa seurakunnassa on kielletty ihmisiä rukoilemasta Jumalaa kielilläpuhuen?

Lisää piispan tekstejä internetistä:
”Piispa Pihkala muistuttaa, että ääriesimerkki lahkoutumisen seurauksista on viimeksi nähty Ugandan joukkoteurastuksissa.”
Tarkoittaako piispa sitä, että Tampereen tuomiokapitulissa on tehty suunnitelma Koiviston lahkon lahtaamiseksi?
Perseestä on tuollainen piispa kotoisin. Kyllä olisi Lallille taas töitä!

Koivisto ei ole yksinään syyllinen armolahjojen vääristymiin vaan yleisö on myös selvästi syyllinen. Nykyaikana uskovaisista on tullut niin vaateliaita, että he eivät tule kuuntelemaan sellaisen papin puhetta, joka ei myös lupaa parantaa heitä heidän sairauksistaan. Mitään merkitystä ei tunnu olevan sillä, onko papilla parantamisen armolahjaa vai ei. Itse asiassa kokouksiin ei enää tullakaan kuuntelemaan Jumalan Sanaa vaan sinne tullaan tuhannetta kertaa parantumaan niistä sairauksista, joista jo viime kerralla parannuttiin. Väärä ja oikea karismaattisuus ovat sekoittuneet nykyajan seurakunnissa pahasti.

Armolahjoista on tullut eräänlaisia pröystäilemisen välineitä seurakunnissa. Se on hienoa, jos jollakulla on jokin armolahja, varsinkin parantamisen lahja. Siinä unohtuu helposti nöyryys ja Jumalan kunnioitus, jokainen kuvittelee itse olevansa jotain, vaikkei olekaan mitään. Mooses teki saman virheen, kun hänen piti saada kalliosta vettä kansalle. Hän korotti itsensä suureksi profeetaksi, kansan pelastajaksi ja veden antajaksi ja unohti samalla elävän veden todellisen lähteen.

Mielestäni sellainen pappi, jolla on aito saarnaamisen kutsumus, on arvokkaampi, kuin sellainen, jolla on parantamisen kutsumus. Ihmiset tarvitsevat oikeaa tietoa Jumalasta ja he tarvitsevat sitä, että Jumala pääsee puhumaan heille. Sairauksien kanssa kyllä voi jokainen tapella ja tulla toimeen pitkäänkin mutta puute Jumalan Sanasta aiheuttaa helposti ihmisen luisumisen Saatanan vaikutuspiiriin.