Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.
He korskeilivat ja tekivät kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin heidät pois.
Hes. 16:49-50

VÄITÖSKIRJA UNIAPNEASTA

Suomessa on noin 150 000 uniapneaa sairastavaa, joista ainakin 50 000 tarvitsisi asiaankuuluvaa hoitoa ja loppujenkin olisi hyvä tietää ainakin jotain sairaudestaan. Noin 4% keski-ikäisistä miehistä, 2% naisista ja 1% lapsista sairastaa tätä tautia. Tiedon puute tästä sairaudesta on huutava varsinkin tavallisten kansalaisten keskuudessa, myöskään tavalliset terveyskeskuslääkärit eivät välttämättä ymmärrä, millaisesta ja kuinka vakavasta sairaudesta on kysymys. Suomessa on lääkäreitä, jotka eivät pidä uniapneaa kunnolla sairautena ollenkaan ja jotka eivät osaa myöskään diagnosoida tautia oikein. Suomessa on paljon uniapneaa sairastavia, joita ei ole koskaan diagnosoitu asiallisesti. Suomessa on vain noin 5-20 lääkäriä, jotka työkseen ovat tekemisissä uniapneapotilaiden kanssa ja jotka ymmärtävät aika hyvin, mistä tässä on kysymys. Uniapneaa ei ole tutkittu tarpeeksi ja siihen liittyy kysymyksiä, joihin kukaan ei tiedä vastauksia.

Minä en yritä väitellä tohtoriksi tällä alueella, vaikka valitsinkin otsikon tuollaiseksi. Uskon, että lukijoiden joukossa on muutamia uniapneapotilaita, jotka eivät vielä tiedä sairaudestaan. Yritän auttaa tuollaisia henkilöitä väittelemään itsensä ja lääkärinsä kanssa, jotta uniapnea saataisiin todettua, ja yritän myös auttaa lääkäreitä tutkimaan tätä asiaa paremmin.

Eräs tavallinen kansalainen sanoi, kun puhuttiin uniapneasta, että sehän on vain hyvä, kun on hyvät unenlahjat. Uniapneassa ei ole kysymys hyvistä unenlahjoista, vaikka potilaat käyttävätkin paljon aikaa nukkumiseen. Eräs toinen väitti, että kuorsaaminen ja uniapnea ovat lähes sama asia, sekään ei pidä paikkaansa, vaikka uniapneetikot kuorsaavatkin paljon. Kolmannen mielestä uniapneetikot ovat ’uneliaita unilukkareita’ ja neljännen mielestä uniapnea ei ole mitenkään vaarallinen tauti sillä ’pidättäväthän ne sukeltajatkin hengitystä veden alla kauan’. Ihmisillä on kummallisen varmoja mielipiteitä tästä asiasta, vaikka he eivät tiedä siitä mitään. Myös laiskuudesta uniapneetikkoja syytetään melko yleisesti väärillä perusteilla.

Lääkäreiden kuuluisi ymmärtää, mistä uniapneassa on kysymys, mutta he eivät ilmeisesti ymmärrä siitä päätellen, että on hyvin tavallista, että potilaan diagnoosi myöhästyy monella vuodella tai jopa vuosikymmenillä. Hautausmaat ja mielisairaalat ovat täynnä uniapneetikkoja, joiden diagnosointi on epäonnistunut. Nykyään on alettu epäilemään kätkytkuolemia uniapnean seurauksiksi, tutkimus on vielä kesken siltä osin, mutta on selvää, että uniapnea on syynä moniin kuolemiin niin pienten lasten kuin monien vanhempienkin kohdalla. Tarvitaan vain yksi paha uniapneakohtaus tai monta vähemmän pahaa kohtausta peräkkäin ja ihminen kuolee.

Uniapneassa on kysymys siitä, että unen aikana ihmisen henkitorvi menee tukkoon eikä hän pysty hengittämään silloin ollenkaan. Vain yli kymmenen sekuntia pitkät katkokset otetaan huomioon diagnoosia määriteltäessä, pisimmillään tuollaiset katkokset voivat olla minuutteja. Myös osittaisia katkoksia esiintyy, silloin ihminen pystyy hengittämään rajoitetusti. Katkoksia voi joillakin harvoilla potilailla esiintyä myös siitä syystä, että aivoissa sijaitseva hengityskeskus ei jostain syystä anna pallealihaksille käskyä alkaa hengittää, silloin puhutaan hieman erityyppisestä uniapneasta. Samalla henkilöllä voi esiintyä molempaa tyyppiä yhtäaikaa.

Henkitorvi menee tukkoon suussa, nielussa ja henkitorven päässä olevien pehmytkudosten vaikutuksesta unen aikana, kun ihminen rentouttaa kaulalihaksensa. Aluksi henkitorven poikkipinta-ala pienenee jonkin verran, jolloin ilmanvirtauksen nopeus lisääntyy ahtaassa kohdassa, siihen kohtaan syntyy alipainetta fysiikan lakien mukaan ja alipaine nykäisee aukon kokonaan tukkoon niin, että limaiset kalvot liimautuvat toisiinsa ja tukkivat aukon kokonaan.

Tuollaisia hengityskatkoksia voi esiintyä useita kymmeniä tunnin aikana. Jos lasketaan, että potilaalla on 40 katkosta tunnin aikana ja kukin katkos kestää vain 20 sekuntia, se tekee kahdeksan tunnin aikana 320 katkosta, joiden yhteisaika on noin 106 minuuttia. Kaksi tuntia hengittämättä yön aikana, onko se pikku juttu. Tai 2-5 miljoonaa katkosta koko elämän aikana, onko se pikku juttu. Ehkä sinä alat jo vähitellen ymmärtää, mistä tässä on kysymys.

Uniapneapotilaan nielu on yleensä ahdas pehmytkudosten turpoamisen vuoksi tai rakenteellisista syistä johtuen. Liian pieni leuka ja suhteettoman suuri kieli on tavallisin rakenteellinen seikka. Allergiat pahentavat uniapnean oireita. Kuorsaaminenkin pahentaa uniapneaa ja kuorsaaminen on tyypillinen oire uniapneetikoilla mutta on myös kuorsaajia, jotka eivät ole uniapneetikkoja. Lääkärit pitävät liikalihavuutta pahimpana uniapnean syynä ja on myönnettävä, että lihavuus vaikuttaa selvästi oireiden pahenemiseen, silti minusta tuntuu, että lääkärit turhaan syyllistävät näitä potilaita lihavuuden vuoksi. Uniapnea ja lihavuus muodostavat noidankehän, ne pahentavat toisiaan, kumpi sitten on syy ja kumpi seuraus. On olemassa myös laihoja uniapneetikkoja. Laihduttaminen joka tapauksessa vähentää uniapneaoireilua yleensä.

Potilas selviää katkoksista havahtumalla puolittain hereille ja jännittämällä kaulalihaksensa, jolloin hengitysaukko aukeaa ja ilma alkaa jälleen kulkea. Potilaan uni häiriintyy puolittaisen heräämisen seurauksena, varsinkin REM-uni häiriintyy. Uni häiriintyy niin pahasti, että potilas saattaa nukkua kymmenen tuntia ja herätessään hän on kuitenkin väsyneempi kuin nukkumaan mennessä. Ei siis voida puhua virkistävästä unesta vaan pahasti häiriintyneestä katkonaisesta unesta. Unikatkokset rasittavat aivojen toimintaa mutta myös muut lihakset, etenkin kaulan alueen lihakset ja selkälihakset, väsyvät. Hapenpuute rasittaa koko elimistöä, vaaravyöhykkeessä ovat varsinkin sydän ja aivot. Sydän- ja aivoveritulppien vaara kasvaa. Tarpeeksi paha hapenpuute unen aikana sydämessä aiheuttaa lihasvaurioita ja sydänkohtauksia.

Tavallisesti uniapneaepäily herää päiväväsymyksen, kuorsaamisen ja etenkin hengityskatkosten perusteella. Aviopuolisot tai muut ulkopuoliset henkilöt huomaavat nuo katkokset ensin. Potilas itse ei niitä huomaa. Yksinäinen henkilö voi tutkia omia katkoksiaan nauhoittamalla unenaikaisia ääniään, nauhoitus kannattaa aloittaa n. puoli tuntia nukahtamisen jälkeen ja kannattaa nauhoittaa eri aikoina. Lopullinen diagnoosi tehdään sairaalatutkimuksen tai kotiin kannettavan laitteen avulla. Laite tutkii juuri katkosten esiintymistiheyttä. Jos unihäiriöitä on vähän, uniapnea luokitellaan lieväksi eikä sitä yleensä hoideta, ei ainakaan CPAP-laitteen avulla. (CPAP-laite=jatkuvan ylipaineen muodostava laite). Tuo laite estää hengityskatkosten syntymisen, estää hapenpuutteen ja estää myös kuorsaamisen ja auttaa suuresti uniapneapotilaita.

Hapenpuute aivoissa aiheuttaa häiriöitä kognitiivisissä kyvyissä: muistamisessa, keskittymisessä, jaksamisessa ja mielialassa. Potilas on väsynyt ja aloitekyvytön päivälläkin, saattaa nukahdella, unohtelee asioita ja saattaa käyttäytyä ärtyneesti ja kärttyisesti. Tutkimuksia uniapneapotilaiden omituisesta huumorintajusta ei ole suoritettu mutta vakava epäilys tämänkin asian suhteen on herännyt. Persoonallisuuden muutoksetkin ovat mahdollisia. CPAP-laite korjaa osittain tai kokonaan kognitiiviset häiriöt. Omalta kohdaltani voin sanoa, että psykologi totesi minun muistini toimivan hyvin jo ennen kuin sain CPAP-laitteen mutta tuon laitteen saamisen jälkeen muistini on selvästi parantunut. Myös keskittymiskyky on parantunut. Väsymystä ja ärtyneisyyttä esiintyy vieläkin ja muistikaan ei silti aina toimi täydellisesti.

Uniapneaan liittyy monia muitakin oireita. Selän, kaulan ja niskan alueen kivut ja välilevyrappeutumat ovat erittäin yleisiä johtuen siitä, että tuon alueen lihakset eivät lepää eivätkä rentoudu kunnolla yön aikana. Hemoglobiiniarvot ovat usein normaalia korkeammalla, siten potilas yrittää kompensoida hapenpuutetta. Kohonnut hemoglobiiniarvo omalta osaltaan aiheuttaa tukoksia sydämeen ja aivoihin. Korkea verenpaine ja eturauhasen liikakasvu miehillä kuuluu myös uniapnean taudinkuvaan. Verenpainetta ei yleensä saada laskemaan tavallisella lääkityksellä, CPAP- laite auttaa siinäkin asiassa. Uniapnea lasketaan nykyään yhdeksi taudiksi metabolisessa oireyhtymässä (MBO), muita siihen kuuluvia tauteja ovat esim. sokeritauti ja kihti. Siitä voit lukea lisää internetistä.

Tämän luettuasi sinä ymmärrät jo aika paljon uniapneasta, todennäköisesti enemmän kuin keskivertolääkäri. Lisää tietoja saat keskustelemalla uniapneapotilaiden kanssa, myös internetistä löytyy paljon tietoa.

Uniapneaan liittyy kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia olemassa. Yksi sellainen koskee rekkakuskeja, kuorma- ja linja-autonkuljettajia, taksikuskeja ja ehkä laivojenkin henkilökuntaa. Eräässä tutkimuksessa on havaittu, että rekka- ja kuorma-autonkuljettajista n. 50% sairastaa uniapneaa. Tästä herää tietenkin kysymys, mitkä ovat ne tekijät heidän ammatissaan, jotka altistavat uniapnealle. Mielestäni olisi syytä tutkia ainakin kolmea eri aluetta tämän ongelman ratkaisemiseksi. Ensinnäkin olisi tutkittava, voiko jatkuva valppaana oleminen, liikenteen seuraaminen ja auton hallitseminen aiheuttaa uniapneaa. Toiseksi olisi tutkittava, voiko moottorin tärinä ja epätasaisesta tienpinnasta aiheutuva tärinä ja keinuminen olla syypää uniapneaan.

Kolmas tutkimuslinja on mielenkiintoisin, uskon, että ratkaisu löytyy tältä sektorilta. Mielestäni pitäisi tutkia, aiheuttaako erilaisten öljyjen, rasvojen, polttoaineiden, asfaltin, pakokaasujen ja muovituotteiden vaikutus, läheisyys ja kosketus uniapneaa. Kuljettajat ovat selvästi tekemisissä kaikkien noiden aineiden kanssa. Auton koppi on päällystetty muovimateriaaleilla, vaihdekepin nuppi on muovia, ratti on muovia, tuuletuskanavat ovat muovia ja siellä muovi lämpenee välillä. Tiedän, että on tehty tutkimus huoneilmasta ja siinä on todettu, että lämpimästä televisiosta irtoaa hiukkasia, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Samalla tavalla pitäisi tutkia rekka-autojen kopin sisäilmaa. Ilman mukana kurkkuun kulkeutuu runsaasti muovista ja muista öljytuotteista peräisin olevia hiukkasia, jotka saattavat aiheuttaa pehmytkudosten turpoamista suussa ja nielussa allergisen reaktion tavoin.

Pikkulapsillakin on muovitutti suussa, lastenkärry on muovituote nykyään. Onko tässä syy kätkytkuolemiin? Vauvat ovat tosin alttiita myös tärinälle ja keinumiselle. Tämä kaikki on siis pelkästään teoretisointia vielä mutta mielestäni nämä asiat kannattaisi selvittää. Tutkimus voitaisiin aloittaa esim. tekemällä tavallisille uniapneetikoille kysely siitä, kuinka paljon he ovat elämässään olleet tekemisissä öljystä peräisin olevien tuotteiden kanssa ja millaisten tuotteiden kanssa he ovat olleet tekemisissä. Ovatko he ajaneet paljon autolla? Tutkimusten tuloksia pitäisi sitten verrata tavallisista ihmisistä otetun – ei uniapneaa sairastavan - vertailuryhmän kanssa.

Kuinka sitten Jumala liittyy tähän uniapnea-asiaan? Ei oikeastaan mitenkään, vaikka Jumala voi tietysti parantaa tällaisenkin sairauden. Minua Jumala ei ole parantanut uniapneasta mutta en minä silti ole kovinkaan vihainen Jumalalle sillä yli 25 vuotta sitten Jeesus otti sätkän pois minun suupielestäni enkä minä ole senjälkeen polttanut. Tupakanpolton lopettaminen on huomattavasti auttanut minua kestämään uniapnea- ja allergiaoireita.