Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava.
Jos mies on vanhurskas ja tekee oikeuden ja vanhurskauden:
ei syö uhrivuorilla, ei luo silmiänsä Israelin heimon kivijumaliin, ei saastuta lähimmäisensä vaimoa, ei ryhdy naiseen, joka on kuukautistilassa,
ei sorra toista, vaan antaa takaisin velanpantin, ei riistä eikä raasta, vaan antaa leipäänsä nälkäiselle, verhoaa vaatteella alastonta,
ei anna rahaansa korolle, ei ota voittoa, vaan pidättää kätensä vääryydestä, tekee oikean tuomion miesten välillä,
vaeltaa minun käskyjeni mukaan ja noudattaa minun oikeuksiani, niin että tekee sitä, mikä oikein on - hän on vanhurskas, hän totisesti saa elää, sanoo Herra, Herra.
(Hesekiel 18:4-9)

HÄNEN HAAVOJENSA KAUTTA ME OLEMME PARANNETUT

53:3 ”Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
53:8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä. 53:9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
53:10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.” (Jes 53:3-12)

Nuo jakeet on kirjoitettu muistaakseni n. 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Jeesus oli niin nöyrä mies, ettei kai kukaan ole ollut samalla tavalla nöyrä tai kuuliainen taivaallista Isää kohtaan ja Jumalan Sanaa kohtaan, ihmisten edessä Jeesus ei ollut mikään nöyristelijä. Hän on myös voimakkain ja ehdottomin ihminen, joka on maan päällä elänyt, hän ei antanut periksi ihmisille, sielunviholliselle, synneille, sairauksille tai edes kuolemalle. Jeesuksen persoona on jotenkin hämmentävä, ilmeisesti ei ole edes mahdollista oppia tuntemaan häntä todella kunnolla täällä maan päällä, on mentävä taivaaseen tutustumaan. Ikäänkuin olisi seinä minun ja Jeesuksen välissä eikä sellaista seinää kuitenkaan ole vaan minun sydämeni ja ymmärrykseni ei yksinkertaisesti riitä ottamaan vastaan kaikkea sitä, mitä Jumala haluaa minulle antaa.

Pari viikkoa sitten Ristin Voitossa, joka on helluntailaisten pää-äänenkannattaja, oli Esko Halmeen artikkeli, joka kosketteli sairaiden parantamista. Hän esitteli siinä näkökulman menestysteologista tulkintaa vastaan sairaiden parantumisesta. Menestysteologinen teoria puolestaan tarkoittaa hieman yleistäen sitä, että kaikki uskovaiset paranevat jo maan päällä ja jos joku ei parane, hän ei ole sitten uskossa. Minäkin olen vastustanut menestysteologiaa monestakin eri syystä niinkuin lukijat varmaan muistavat, jo 20 vuotta sitten kirjoitin ensimmäisiä artikkeleita menestysteologiaa vastaan lehtien mielipidesivustoille.

Menestysteologinen ajattelu on pahasti ristiriidassa monien Raamatun jakeiden kanssa mutta ei oikeastaan ole ihmeellistä, että sellainen väärä oppi on syntynyt, lopun aikana täytyy tulla runsaasti vääriä oppeja ja opettajia jo Raamatun ennustusten mukaankin. Ihmeellistä sen sijaan on se, että uskovaisista suuri osa – jopa suomalaisista – on mennyt mukaan tuollaiseen menestysteologiseen ajatteluun. Seurakunnisssa ei tunnu olevan minkäänlaista kuria tai asiallista tietoa tai toimivaa vanhemmistoa tai oikein toimivia armolahjoja, joiden avulla seurakunnat voisivat puolustautua ja voittaa harhaopit. Menestysteologia on uponnut niin syvälle monien uskovaisten sydämeen, että järki, Raamattu ja Jumala on unohdettu kokonaan. Menestysteologia on ilmeisesti ihmisen laiskalle luonnolle ja tietämättömälle mielelle mieluinen oppirakennelma, he eivät halua ottaa selville tai kuulla, kuinka asiat todella ovat.

Esko Halme tulkitsi Jesajan kirjan jaetta ”hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet” eritavalla kuin menestysteologit tekevät ja siinä yhteydessä hän turvautui termiin ”syntisairas”, joka taitaa olla luterilainen tai lestadiolainen käsite alunperin. Vaikka hän olikin oikeassa vastustaessaan menestysteologiaa niin joissakin asioissa hänen artikkelinsa jäi epätäydelliseksi (Kaikki artikkelit pakkaavat jäämään epätäydellisiksi, olen omasta kokemuksestani huomannut). Ensinnäkin tuo termi ”syntisairas” on hyvin epämääräinen ja liian yleistävä eikä sitä esiinny Raamatussa. Sehän voisi tarkoittaa monia eri asioita kuten ”synnin takia sairas”, ”syntinen ja sairas” tai pelkkä ”syntinen”. Minä en tiedä oikeastaan, mitä sillä tarkoitetaan. Minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että tätä termiä käytetään silloin, kun puhuja ei itsekään oikein tiedä mistä on kysymys. Minä olen sitä mieltä, että synneistä ja sairauksista on puhuttava erikseen ja on pyrittävä määrittelemään hyvin tarkasti millaisesta synnistä on milloinkin kysymys ja millaisesta sairaudesta on milloinkin kysymys. Oppia sairauksista ei voida kiteyttää pariin iskulauseeseen niinkuin monet saarnaajat tekevät saarnoissaan.

Sairaudet voidaan jakaa esim. seuraavalla tavalla ryhmiin:
1. Perinnölliset sairaudet
2. Olosuhteiden ja ympäristön aiheuttamat sairaudet (esim. kemikaalien aiheuttamat, ammattitaudit, onnettomuudet)
3. Bakteerien, virusten yms. aiheuttamat sairaudet
4. Itse aiheutetut sairaudet (esim. tupakan, viinan , liikasyömisen seuraukset)
5. Sairauden henkien aiheuttamat sairaudet (esim. mykkä henki, jonka Jeesus ajoi ulos potilaasta)
6. Mielisairaudet (perinnöllisiä, ympäristön aiheuttamia tai itseaiheutettuja)
7. Kuolema (tarkoittaa tässä yhteydessä niitä kuolleita, jotka on herätetty eloon).

Tuollainen jako on tarpeen sen takia, että eri lajin sairauksia parannetaan eri tavalla. Paransiko Jeesus Raamatun kertomusten mukaan perinnöllisiä sairauksia? Hän paransi kyllä pitaalisia, raajarikkoisia, halvaantuneita, sokeita, kuuroja, sairauden henkien vaivaamia ja ajoi ulos muitakin riivaajia. Siihen aikaan ei määritelty sairauksia niinkuin nykyään määritellään eikä Raamatussa kerrota perinnöllisistä sairauksista. Oli kyllä se yksi sokea, joka oli ollut syntymästään saakka sokea. Johtuiko tuo sokeus perinnöllisestä viasta vaiko jostain tulehduksesta. En tiedä etkä tiedä sinäkään. Voiko olla sairauksia ilman, että kukaan olisi tehnyt syntiä? Jeesushan sanoi, että:” Ei tämä eikä hänen vanhempansa tehneet syntiä vaan Jumalan tekojen piti tulla ilmi hänen kauttaan.” Oli myös sellaisia tapauksia, joille Jeesus sanoi:” Mene, äläkä enää syntiä tee!”. Näin Jeesus osoitti, että jotkut sairaudet johtuvat ihmisen omasta synnistä ja jotkut sairaudet eivät johdu. Jeesus paransi rampoja ja raajarikkoja, spitaalisia ja kaikkinaisia sairauksia ja kaikkinaista raihnautta kuten Raamatussa sanotaan. Jeesus tuntui tietävän tarkalleen, millaisesta sairaudesta on milloinkin kysymys ja onko potilas itse syyllinen sairauteensa vai ei.Kuitenkin on selvää, että Jeesus ei parantanut kaikkia sairaita joka paikassa ja joka päivä, vaikka oli myös sellaisia kokouksia, että kaikki sairaat paranivat.

Tärkeää on huomata myös se, että Jeesus käytti eri tapauksissa eri armolahjoja ja erilaista menetelmää. Perinnöllisten sairauksien kohdalla olisi mielenkiintoista tietää, paransiko Jeesus myös potilaan perimän samalla, kun hän paransi sairauden. Toisin sanoen paransiko hän samalla potilaan jälkeläisetkin siitä sairaudesta, ilmeisesti näin tapahtui, vaikka ei Raamattu siitä oikein suoraan sano mitään.

Parantaessaan perinnöllisiä sairauksia, raajarikkoja, sokeita yms. ja herättäessään kuolleita, Jeesus käytti voimatekojen armolahjaa, hän ikäänkuin suoritti luomistyön uudestaan sellaisen ihmisen kohdalla. Sairauden henkien vaivaamia hän paransi ajamalla nuo henget ulos. Parantaessaan bakteerien ja virusten aiheuttamia sairauksia ja monia itseaiheutettuja sairauksia, Jeesus käytti terveeksitekemisen lahjoja.

Jeesus paransi myös mielisairaita tuon lahjan avulla mutta luultavasti siihen aikaan mielisairaudet olivat paljon harvinaisempia kuin nykyään. Mielisairauksista Raamatussa puhutaan selvästi vain kuningas Nebukadnessarin tapauksessa, hän sairastui seitsemäksi vuodeksi skitsofreniaan ylpeyden seurauksena, toinen maininta mielisairauksista on Mooseksen laissa: ”Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella.” (5. Moos. 28:28).

Paha virhe tapahtuu silloin, jos mielisairaat ja riivatut sekoitetaan keskenään, niinkuin nykyaikana hyvin usein tehdään - ajatellaan, että ne Jeesuksen parantamat riivatut olisivat muka olleet mielisairaita. Riivatut ihmiset saattavat usein käyttäytyä aivan normaalisti vuosikymmenien ajan ja riivaajan vaikutus tulee esille vain silloin tällöin. Raamattu kertoo kuinka joskus riivatut ihmiset tulivat synagoogaan kokouksiin tavallisen kansan mukana ja Jeesus paransi heidät. Riivatuissa ihmisissä olevat riivaajat myös pilkkaavat helposti Jumalaa ja riivaajat saattavat puhua ihmisen kautta niinkuin Raamatussa kerrotaan, kuinka riivaajat yrittivät keskustelemalla vaikuttaa Jeesuksen toimintaan. Usein riivatun ihmisen äänikin muuttuu silloin, kun riivaajat puhuvat hänen kauttaan, on tapauksia, jolloin riivatut naiset ovat puhuneet miehen äänellä. On olemassa eri asteisia riivattuja, jotkut ovat niin pahasti riivattuja, että he asuvat erillään muista ihmisistä. Mielisairaat puolestaan eivät yleensä pilkkaa Jumalaa ja heidän oireensa ovat jatkuvasti ja helposti havaittavissa. Mielisairaiden hoidossa henkilökohtainen sielunhoito auttaa usein, jos se suoritetaan asiallisesti ja jos terveeksitekemisen lahja ei toimi sairaan kohdalla.

Olen lukenut jostain menestysteologisesta kirjasta, kuinka siellä ajettiin riivaajia ensin ulos kirkosta ja sitten riivaajaa seurattiin kadulle ja sitten se ajettiin ulos kaupungista. Sellainen toiminta ei ole raamatullista. Raamatussa ei missään kerrota, että riivaajia olisi ajettu ulos taloista tai paikoista tai kaupungeista. Jos riivaaja ei asu ihmis- tai eläinruumiissa, se ei voi vaikuttaa tämän maailman asioihin mitenkään. Jeesus aloitti riivaajien ulosajamisen ja hän ajoi aina riivaajat ulos ihmisistä. Riivaajien ajaminen ulos taloista tai kaupungeista on ominaista monille pakanauskonnoille, pelokkaat poppamiehet ovat ajaneet riivaajia ulos kylän alueelta, myös kiinalaisten tapa ampua ja paukutella raketteja suoritetaan pahojen henkien pelottelemiseksi pois kaupungin alueelta. Tuollaiset tavat ehkä rauhoittavat ihmismieltä mutta ne eivät ole todellista riivaajien ulosajamista, riivaajat nauravat sellaiselle paukuttelulle. Vain Jeesus tai hänen valtuuttamansa henkilö voi todella auttaa pelokkaita ja riivattuja ihmisiä ajamalla riivaajat pois ihmisestä ja antamalla rauhan sydämeen.

Menestysteologia on omaksunut monia tapoja pakanauskonnoista, siksi menestysteologia on luokiteltava pakanauskonnoksi, sitä ei voida pitää kristinuskona. Vaikuttaa myös siltä, että riivaajahenget ovat vaikuttamassa menestysteologisen ahneuden opin takana. Jeesuksesta on menestysteologiassa tehty joulupukkimainen lässyn-lässyn-Jeesus, joka aina parantaa ja aina antaa lahjoja ja aina on robottimaisen hyvä. Täysi syy on myös epäillä, että monien parantumistapauksien taustalla, joita seurakunnissa tapahtuu, onkin maagiset sielunvihollisen voimat.

Jumala ei voi sitoutua harhaoppisten seurakuntien toimintaan antamalla aitojen armolahjojen toimia. Jumala ei voi vahvistaa tuollaista lässyn-lässyn-Jeesus-mallia eikä Jumala voi vahvistaa harhaoppeja ja riivaajahenkien toimintaa antamalla aitojen armolahjojen toimia.

Kun ajatellaan sairaiden parantumista Raamatun eri aikakausina niin ilmeisesti Mooseksen aikana israelilaisten keskuudessa ei ollut kovin paljon sairaita vaan Jumala paransi heidät. (”Ja Herra on poistava sinusta kaikki sairaudet; ei ainoatakaan Egyptin kovista taudeista, jotka sinä tunnet, hän ole paneva sinun kärsittäväksesi, vaan hän antaa niiden tulla kaikkiin niihin, jotka sinua vihaavat.” (5. Moos 7:15)). Myös profeetta Elian ja Elisan aikana tapahtui sairaiden paranemista ja erikoisesti Jeesuksen toiminnan aikana parani paljon sairaita. Tässä on selvästi se logiikka, että kun seurakunta toimii opillisesti oikein niin silloin myös Jumala mielellään vahvistaa tuollaisen seurakunnan toiminnan ja sitoutuu siihen parantamalla sairaita ja tekemällä muutenkin hyvää.

Yli-Vainion herätys ratsasti hyvin pitkälle juuri sairaiden parantamisen varassa ja ratsastaessaaan se aiheutti paljon kysymyksiä, joihin ei vieläkään ole löytynyt vastauksia. Olen tavannut 25 vuoden aikana ehkä noin 20 ihmistä, jotka ovat aidosti parantuneet, Jeesus on heidät parantanut, usein he ovat parantuneet yksinollessaan eikä kokouksissa. Minä tunnen erään henkilön, jolla on aito parantamisen lahja mutta hän kieltäytyy käyttämästä sitä, ja sitten minä tunnen henkilön, jolla ei ole mitään lahjoja, mutta joka kuitenkin kulkee ympäriinsä muka parantamassa kaikki ihmiset. Minä en ole kummankaan tuomari, Jumala saa heidät tuomita, viimeisellä tuomiolla kaikki henkilöt ja kaikki asiat tuodaan kirkkaaseen valoon ja siellä katsotaan sitten, kuka on tenhyt mitäkin ja millaisilla seurauksilla. Ihmisillä on oikeus tietää miksi he menevät helvettiin tai miksi he eivät parantuneetkaan silloin, kun ”parantaja” niin lupasi.

Luopumus ja laittomuus uskovaisten keskuudessa on jo levinnyt niin laajalle, että minä en jaksa uskoa, että enää tapahtuisi mitään kääntymystä tai parantumista seurakunnan toiminnassa. Jos parannusta haluttaisiin tehdä niin ensimmäiseksi pitäisi ruveta ajamaan riivaajia Raamatun esimerkin mukaan pois ihmisistä. Ei siis huoneista vaan ihmisistä.Mutta ei taida olla olemassa sellaisia ihmisiä, jotka haluaisivat muutosta aikaiseksi, uskovaiset ovat hyvin tyytyväisiä tähän nykyiseen teatteritoimintaan.

Tämäkin artikkeli jää pahasti puutteelliseksi mutta vielä muutama sana siitä, mitä tarkoittaa tuo lause”Rangaistus oli hänen päällään, että meillä rauha olisi, ja hänen haavojensa kautta me olemme parannetut”. Mielestäni tässä puhutaan niistä itse aiheutetuista sairauksista. Samalla kun Jeesus kantoi meidän syntivelkamme, hän kantoi myös synnin seuraukset, eli juuri nuo synnin seurauksena itse hankitut sairaudet. Tätä lausetta ei tarvitse käsittää niin, että se tarkoittaisi kaikkia muitakin sairauksia, sillä muistammehan esimerkiksi, että Elisakin (2 Kun 13:14) kuoli sairauteen ja monet Raamatun uskovaisista.

”Hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet” saattaisi myös viitata siihen, kun kuolleet herätetään ja uskovaiset nousevat ylös taivaaseen, silloin ei enää kukaan ole ”köyhä eikä kipeä”. Mielestäni tuo edellinen selitys on kuitenkin parempi.Kaikesta paranemisesta meidän on syytä olla kiitollinen Jeesukselle sillä hän aukaisi tien armolahjojen toiminnalle ja hän on kaikkien profeettojensa ja palvelijoidensa toiminnan taustavoima ja alkulähde.