Minun
Hänen päänsä on kultaa, puhtainta kultaa, hänen kiharansa kuin palmunlehvät, mustat kuin kaarne.
Hänen silmänsä ovat kuin kyyhkyset vesipurojen partaalla, jotka ovat maidossa kylpeneet ja istuvat runsauden ääressä.
Hänen poskensa ovat kuin balsamilava, kuin höystesäiliöt; hänen huulensa ovat liljat, ne tiukkuvat sulaa mirhaa.
Hänen käsivartensa ovat kultatangot, krysoliittejä täynnä. Hänen lantionsa on norsunluinen taideteos, safiireilla peitetty.
Hänen jalkansa ovat marmoripatsaat aitokultaisten jalustain nojassa. Hän on näöltänsä kuin Libanon, uhkea kuin setripuut.
Hänen suunsa on sula makeus, hän on pelkkää suloisuutta. Sellainen on minun rakkaani, sellainen on ystäväni, te Jerusalemin tyttäret.
(Korkv.5:10-16)
Luopio on henkilö, joka on joskus uskonut ja elänyt lähellä Jumalaa mutta on sittemmin luopunut Jumalan yhteydestä ja jättäytynyt Saatanan raadeltavaksi. Tällaisia ihmisiä on nykyaikana hyvin paljon. Saatana pyrkii tietysti hävittämään kaiken sen elämän, jota luopion sydämessä on joskus ollut. Luopion sielunmaailma on niin kuin poltettu erämaa, jossa ei mikään enää kasva. Saatana on täyttänyt tällaisen henkilön katkeruudella ja vihalla uskon ja toivon sijaan, valheella ja törkeydellä totuuden ja puhtauden sijaan, kehitysopilla ja psykologialla terveen Jumalan Sanan sijaan.
"Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen." (Mark. 4:3-4).
Kuka on viisas ja ymmärtää nämä? Kuka taitava ja käsittää nämä? Sillä Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat (Hoos 14:10).
Mutta luopiot ja syntiset saavat kaikki turmion, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat (Jes 1:28).
On muutamia esimerkkejä siitä, että luopiotkin ovat uudistuneet uskossaan. He ovat tulleet takaisin Jumalan luo mutta helppoa se ei ole ollut. Luopioiden uudistuminen on vaikeampaa kuin alkuperäinen uskoontulo. Hiiltyneiden raunioiden päälle on vaikeampi rakentaa kuin paljaalle maalle.
Uskonelämä voi kieroutua monella muullakin tavalla, kaikki eivät ole luopioita. Me elämme viimeisiä aikoja Raamatun mukaan ja se ei ole helppoa aikaa kenellekään:
"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,
rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,
pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;
heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.
Senkaltaisia karta (2. Tim. 3:1-5).
Minä esimerkiksi olen yrittänyt löytää Jyväskylästä kristittyä jo yli kymmenen vuoden ajan enkä ole löytänyt muuta kuin omituista rupusakkia ja kummallisia hiippailijoita, jotka nimittävät itseään "Kuninkaan lapsiksi". Yhtä tyyppiä minä jo epäilin uskovaiseksi mutta en mene siitäkään vannomaan. Tiedätkö sinä sitten, mistä uskovaisen tunnistaa? No tietysti siitä, että hän säteilee iloa.
"Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!" (PS. 34:4-9).